"Uskovaiset kantavat jumalageeniä
6.1.2006 23:01
Yhdysvaltalaistutkija uskoo löytäneensä geenin, joka tekee ihmisistä uskonnollisia. (JOHN PALMÉN)
Uskovaisuus ei olekaan valintakysymys vaan perimän ohjaama asia, väittää yhdysvaltalainen geenitutkija Dean Hamer. Mies uskoo löytäneensä geenin, joka säätelee uskonnollisuutta ja käsityksiä jumalasta. Asiasta kertoo Tieteen Kuvalehti.
Hamerin mukaan hengellisyyttä ohjaa VMAT2-geeni, josta on olemasta kaksi erilaista muunnosta. Toinen muunnoksista on merkittävästi yleisempi uskonnollisilla ihmisillä kuin toinen.
Tutkija ei silti usko, että hänen jumalageeniksi kutsumansa VMAT2 olisi ainoa ihmisen uskoa ohjaava perintötekijä. Useimmat geenit tuottavat ominaisuuksia yhdessä muiden perintötekijöiden kanssa.
VMAT2-geeni säätelee elimistössä välittäjäaineita, joihin kuuluvat muun muassa serotoniini ja dopamiini. Dopamiinin ja serotoniinin määrään vaikuttavat myös eräät huumeet, kuten LSD. Monet huumeidenkäyttäjät ovatkin kuvailleet kokemiaan tuntemuksia uskonnollisen hurmion kaltaisiksi.
Lisää aiheesta viikonvaihteen Iltalehdessä"
http://www.iltalehti.fi/2006/01/07/200601063935206_uu.s html
"Uskonnollisen kokemuksen aivoituksia ohimolohkoissa
Aivojen ohimolohkon erot voivat selittää uskonnollisten kokemusten syvyyttä ja eroja eri ihmisillä. Rohkean tulkinnan uskonnollisten kokemusten alkusyistä esittää BBC:n Horizon-tiededokumentti God on the Brain, Jumala aivoissa.
Ohjelma esitettiin Britanniassa valtakunnan verkossa torstaina.
Hyvin kiihkeästi uskonnollisten ihmisten aivot saattavat olla jo syntymästä erilaiset kuin muilla ihmisillä. Uskonnon vahvaksi kokeminen ei siis johtuisikaan ihan vapaasta tahdosta tai vastauksena ilmoitukseen ylhäältä.
Jotkut neurologit alkoivat pohtia asiaa, kun eräät epileptikot kokivat hyvin ristiriitaisesti uskonnollisuutta. Epilepsiapotilas Rudi Affolter on esimerkiksi piintynyt ateisti.
Siitä huolimatta hän koki 43-vuotiaana vahvan uskonnollisen näyn, jossa hän oli ei enempää eikä vähempää kuin itse helvetissä.
"Olin hyvin masentunut ajatuksesta, että joudun viettämään siellä lopun ikääni."
Brittiläinen tavallinen perheenäiti, mutta epileptikko Gwen Tighe puolestaan luuli synnyttäneensä Jeesuksen. Hän nimitti aviomiestään Joosefiksi ja itseään Mariaksi.
Professori V. S. Ramarchandran Kalifornian osavaltion yliopistosta San Diegosta uskoo, että tietyt aivojen osat vaikuttavat tällaisiin uskonnollisiin kokemuksiin.
Hurmoksen tai kokemuksen voimaa voi mitata iholta tai kuvata aivojen osien aktivoitumista. Jotkut aivotutkijat uskovat, että monet historian uskonnollisesti vahvat henkilöt, kuten Paavali tai karismaattiset lahkojohtajat voisivat kuulua samaan joukkoon."
Helsingin Sanomat
[email protected]
6.1.2006 23:01
Yhdysvaltalaistutkija uskoo löytäneensä geenin, joka tekee ihmisistä uskonnollisia. (JOHN PALMÉN)
Uskovaisuus ei olekaan valintakysymys vaan perimän ohjaama asia, väittää yhdysvaltalainen geenitutkija Dean Hamer. Mies uskoo löytäneensä geenin, joka säätelee uskonnollisuutta ja käsityksiä jumalasta. Asiasta kertoo Tieteen Kuvalehti.
Hamerin mukaan hengellisyyttä ohjaa VMAT2-geeni, josta on olemasta kaksi erilaista muunnosta. Toinen muunnoksista on merkittävästi yleisempi uskonnollisilla ihmisillä kuin toinen.
Tutkija ei silti usko, että hänen jumalageeniksi kutsumansa VMAT2 olisi ainoa ihmisen uskoa ohjaava perintötekijä. Useimmat geenit tuottavat ominaisuuksia yhdessä muiden perintötekijöiden kanssa.
VMAT2-geeni säätelee elimistössä välittäjäaineita, joihin kuuluvat muun muassa serotoniini ja dopamiini. Dopamiinin ja serotoniinin määrään vaikuttavat myös eräät huumeet, kuten LSD. Monet huumeidenkäyttäjät ovatkin kuvailleet kokemiaan tuntemuksia uskonnollisen hurmion kaltaisiksi.
Lisää aiheesta viikonvaihteen Iltalehdessä"
http://www.iltalehti.fi/2006/01/07/200601063935206_uu.s html
"Uskonnollisen kokemuksen aivoituksia ohimolohkoissa
Aivojen ohimolohkon erot voivat selittää uskonnollisten kokemusten syvyyttä ja eroja eri ihmisillä. Rohkean tulkinnan uskonnollisten kokemusten alkusyistä esittää BBC:n Horizon-tiededokumentti God on the Brain, Jumala aivoissa.
Ohjelma esitettiin Britanniassa valtakunnan verkossa torstaina.
Hyvin kiihkeästi uskonnollisten ihmisten aivot saattavat olla jo syntymästä erilaiset kuin muilla ihmisillä. Uskonnon vahvaksi kokeminen ei siis johtuisikaan ihan vapaasta tahdosta tai vastauksena ilmoitukseen ylhäältä.
Jotkut neurologit alkoivat pohtia asiaa, kun eräät epileptikot kokivat hyvin ristiriitaisesti uskonnollisuutta. Epilepsiapotilas Rudi Affolter on esimerkiksi piintynyt ateisti.
Siitä huolimatta hän koki 43-vuotiaana vahvan uskonnollisen näyn, jossa hän oli ei enempää eikä vähempää kuin itse helvetissä.
"Olin hyvin masentunut ajatuksesta, että joudun viettämään siellä lopun ikääni."
Brittiläinen tavallinen perheenäiti, mutta epileptikko Gwen Tighe puolestaan luuli synnyttäneensä Jeesuksen. Hän nimitti aviomiestään Joosefiksi ja itseään Mariaksi.
Professori V. S. Ramarchandran Kalifornian osavaltion yliopistosta San Diegosta uskoo, että tietyt aivojen osat vaikuttavat tällaisiin uskonnollisiin kokemuksiin.
Hurmoksen tai kokemuksen voimaa voi mitata iholta tai kuvata aivojen osien aktivoitumista. Jotkut aivotutkijat uskovat, että monet historian uskonnollisesti vahvat henkilöt, kuten Paavali tai karismaattiset lahkojohtajat voisivat kuulua samaan joukkoon."
Helsingin Sanomat
[email protected]
Vastaukset 8
Vanhimmat
Noh..jos nyt voitais ajatella (mut ei voida
enempää) et keenit vaikuttaisi yksilö ihmiseen
onxs uskovainen vai uskomukseltaan ateisti.
Siis molemmat uskoo...
Eikös ... toisia on jotka ovat uskovia ateistia .
Täskin usko ny perustuu geeneihin..
Onpahan jumala...jota suojellaan.
Uskovien Jumala on JOKA SUOJELEE !
Tutkija amerikoista uskoo, jot hänpä löysi
ratkaisun... voi..heh.
..oi..onhan hälläkin kannattaja .
Hamerin korrelaatio ole nimenomaan *jumaluskossa*, ei ateistisessa.
Eli geeni "altistaa jumaluskolle", ei "ateistiselle uskolle".
Usko vaan, et ei kaikki , jotka sanovat olevansa
ateistia
ole perehtyneet tieteeseen...
Kuhan jauhetaan tarpeeks evoLutikoista
silloin ne vaan yksinkertaisesti uskoo ja
niin- lintuinfluenssa- siin asiassa levinny.
Lopputulos kaikessa on , jot kyl ateistiusko
on oma lahkonsa.......
Hamerin tutkimuksessa vastakkain (ateismi agnostismi) - (uskovaiset).
Tämän tosiasian nimissä on aivan yksi ja sama,ovatko ateistit keskimäärin tutustuneet filosofiaan enempää, kuin "traalialaiset sontiaismolottajat" logiikkaan tai "vogonit" estetiikkaan..
Kun asettelu oli tuo=>Kyseinen geeni vaikuttaa siihen,että ihminen alkaa uskomaan jumaluuksiin tai muihin luonnollisia suurempiin voimiin.
Luonnonmullistus .
ootko ymmärtänyt käsitteen .
Entäs toi -luonnollisia suurimpia voimia-
..siis jotta ylittää ihmisen älykkyyskyvyn..
..etkös usko siihen..silloinhan sä tiedätki jo
kaiken .
Ja taas JOS kaiken tiedät..on selviö jot ihmistä
viisaampaa tietoo on !
Eikähän meillä siitä oo eriävää mielipidettä,
mut tahtoa vain TEOREETTISESTI osoittaa..
Kun puhutaan jonkin toisen NIMISSÄ se on
ainna suurempaa kuin itse on ja niin se katsanta
on saanut oman kannattajansa.
Tollai keeneistä manipoiden voisi eroittaa
mimmoisia ihmisryhmiä tahansa jot tääkin
maailma on täynnä.
Muutoin-kun samassa perheessä on (käsitteeksemme)
viisi perheenjäsentä ja kaikki on uskovii
niin sit yksi lähtee tunnustautumaan "ateistiuskoon"...
Ja tai - samassa perheessä on viisi ateistiksi
latautuneita ja yksi ymmärtääkin suurremmat
voimat ja ottaa vastaan pelastuksen sanoman
-tullen Elävään uskoon.
Eikö keenit oo sit meissä kaikissa -tai ei
meis kenessäkään.
Kun mennään lujaa ja korkealla
pienikin suuntavirhe vie kauaksi alkuperäis-
suunnitelmasta.
Tämä jutun alkuhan perustt uskoon...
Aloitushan on -yhdysvaltalaistutkijat USKOVAT
löytäneensä...
Ei edes tutkijoista oo mitenkään varmaa
(ja mitäpä siitä),mut uskon vaihde on päällä.
ohjelma tv1:n tiedejutuissa joskus, juuri tuo aivot ja jumala, aikaa alle vuosi(?)
Huvittavaahan tällaisissa "uutisissa" on aina se, ettei niissä "huomata" kertoa käytettyä uskonnollisuuden määritelmää. Uskontotieteet ovat koko olemassaolonsa ajan kiistelleet siitä, mitä "uskonto" on, ja mitä "uskonnollisuus"-käsite tarkoittaa. Ja sitten tulee joku "tutkija" joka esitellään populaarisesti jossain iltalehdessä ja päästetään julistamaan että "uskonnollisuus-geeni" on löydetty tms. Miksei näissä uutisissa kerrota, mitä "uskonnollisuuden" määritelmää tutkimuksessa edes on käytetty. Pitääkö esim. olla jotain "uskonnollisia kokemuksia", jotta on uskonnollinen ihminen, vai riittääkö esim. usko siihen, että kuoleman jälkeen ihminen joutuu vastaamaan teoistaan jonkin meitä Suuremman edessä. Entä usko siihen, että maailma on syntynyt Luojatta, sehän on periaatteessa samassa mielessä uskonnollinen, kuin usko siihen, että joudumme vastaamaan elämästämme jonkin Korkeamman edessä... ilmeisesti edellä mainitussa tutkimuksessa "uskonnollisuus" määritettiin jonkinasteiseksi aistimukseksi, tai "harhakuvitelmaksi". No, "uskonnollisuus" on tosiaan käsite, jota ei ole vieläkään kyetty määrittelemään kaikkia tyydyttävällä tavalla pitkäaikaisesta yrittämisestä huolimatta.