moni teistä on helluntailaisia? Täällä on niin omaperäisiä ja "varmoja" tulkintoja helluntailaisten suhtautumisesta ja toiminnasta asioihin, että rupeen jo epäilemään ettei kovin moni ole ainakaan kovin vahvasti.
kuinka
mrx
17505
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
En tiedä kuinka vahvasti olen, mutta helari olen ollut uskon vaellukseni ajan, siis kasteen jälkeen.
Uskoon tulin muutama kuukausi aiemmin ja silloin jo koin vahvasti, että helluntai seurakunta olisi oikea paikka, kun "kotia" etsin.
Jumala johdatti jo aiemmin ihmeellisesti tielleni helareita, siis vuosien saatossa sain kokea monenlaisia helareita.
Äitini oli kyllä "hiljainen" helari, vaan kuoli traakisesti, kun olin poikanen ja sain itse olla nostamassa häntä jäistä.
Voisin Jeesuksen kunniaksi sanoa, että äitini oli esimerkillinen ihminen ja se aiheutti, että etsin Jeesusta helareiden piiristä, kun elämä lopullisesti pudotti pohjan.
Äitini oli viimeiseen kirjeeseen kirjoittanut siskolleen, että Jeesus vielä pelastaa "friin", sen sain kuulla uskoon tultuani tädiltäni.
Kyllä olen yksi palstan helareista, vaikka en usko että olisin millään tavoin esimerkillinen, koska en tätä sivustoa korkealle koroita, jo herjausten perusteella.
Tämän näin siis jo silloin, kun ensi kertaa tänne tulin, poikalapsen kirjoitukset ilmentävät sen, joten olen saman tason ottanut kirjoituksilleni.
Jos tämä olisi koskeva helluntalaisuutta ja omaisi nimikkeen alaisuuteen olevan(helluntalaisuus) tapaiset kirjoitukset ja kyselyt, niin voisin ymmärtää, että tänne raamatulliset vastaukset olisivat toivottuja, mutta nythän asia ei niin ole.
että kirjoituksesi eivät ole saman tasoisia, kuin Poikalapsen. Et sinä pysty siihen, frihet. Elät harhassa.
Täytyyhän meidän kirjoituksissa jotain eroa olla.
Siis on minulla eroja, vaikka poikalapsi hermopaineen johdosta tuon alhaisen kirjoitustaitonsa täysin unohtaa, jota minä en taas ole vielä hallintaani edes saanut.
Saa nähdä opinko koskaan, mut itse kirjoitettuna olen mahdottoman paljon sanoja jo saanut hallintaani takaisin ja jopa usein olen oikeinkin sanat kirjoittanut.
Sivistyneesti en suomenkieltä kyllä tule oppimaan, koska olen huomannu, että pitäis uusia kirjallisuutta, jos meinaa mukana pysyä.
Sen sanon, että suomen kieli on yksi varmasti vaikeimpia kieliä, vielä kun murteellisesti se esitetään.
Ihmettelen pakolaisten oppimis intoa, kun muutamassa kuukaudessa toimeen tulevat suomenkielen kanssa.
Toisaalta hymyilyttää poikalapsen kommentit, kun itseään jopa suomenkielen taitajaksi on maininnu ja ei itsekään osaa keskustelun taitoja,huh ,huh.
Hyvähän se oli, että sivustolla olet sinä homona oikein kirjoittamassa, kun alkuun luulin Suomen homoja poikalapsen kaltaisiksi ja täällä jopa siitä ihmisten kanssa keskustelin, vaan he viisaampana totesivat syyn moiseen "epä-homouteen".
En edes viitsi kirjoittaa, mitä ajattelevat, kun homo hinkaa siviulla vuodesta toiseen, ihmisiä syytellen jos joksikin.
Ymmärtäisivät jos homo-sivustolle uskova menisi pariksi kuukaudeksi töppäileen, mutta että joku homouttaa mainostaa Kristillisellä helluntalaisuus sivulla vuodesta toiseen, on jo melko hupaisa juttu.
... sun äiti hellari ja teki lopulta itsarin? Mikä tämä "viimeinen kirje" oli?
Vaikka se ehkä olisi sinulle mieleen.
Äitini oli sieltä Suomesta jatkuvassa kirje-yhteydessä täällä Ruotsissa asuvaan sisareensa.
Ja viimeisessä kirjeessään hän kirjoitti tuon lohdutuksen sisarelleen, koska olin jo silloin melko vauhdilla tuhoamassa elämääni, josta murhetta oli kiirinyt silloin tänne Ruotsiin saakka, koska äitini kuitenkin rakasti lastaan, vaikken esimerkillinen ollutkaan.
Meni 13 vuotta äidin kuoleman jälkeen, kunnes minäkin sain armon vastaan ottaa, eikä ole tarvinnut rypeä esim. viinan kiroissa sen jälkeen.
Se jos jokin näyttää toteen, että armoa on se vaan kun täällä olla saan Jumalan lapsi ja perillinen.
Eli vain armosta, uskon kautta Kristukseen.
"--kun täällä olla saan Jumalan lapsi ja perillinen."
Onko totta, että "Pojasta polvi paranee."?
Enpä semmoiseen jumalaan usko.
kyläreissu takanapäin. :)
Itse olen tullut ns. pystymetsästä uskoon. En ole monen polven helluntalainen, yksi pikkuserkku on uskossa ja helluntlainen hänkin.
Tulin uskoon kotonani, Jumalan rakkaus veti puoleensa niin voimakkaasti, ja sain jättää toistakymmentä vuotta sitten, kaiken hänen ristinsä juurelle.
Perheessäni tuli seuraavaksi vanhin tyttäremme uskoon, poikani, ja nuorimmaiseni ja jossain välissä mieheni.
Olemme olleet monessa mukana seurakuntaelämässä.
Vedetty lastenkerhoa, nuorten rukousiltoja ja nyt vapaaehtoista nuorisotoimintaa.
Jumala johdatti aivan ihmeellisesti tietäni, kaste asiakin nousi Raamatusta niin selkeästi, tajusin että nyt kun olen tullut uskoon tuo kaste kuuluu minullekkin. Täytyin Pyhällä Hengellä voimallisesti keskellä yöllä ja olen saanut puhua uusin kielin jo yli kymmenen vuotta.
Jumalaan turvautuen sain avun pitkälliseen vaivaani johon ei särkylääkkeet ja hoidot auttaneet. Uskova veli rukoili sen puolesta ja aamulla ei minkäänlaista kipua. Tuo paikka on ollut siitä asti täysin terve.
Helluntaiseurakuntaan liityin melko pian ja koin sen heti kodikseni, siellä on minun rakkaat sisareni ja veljeni. Sanan opetuksessa käymme säännöllisesti kerran viikossa ja aina on ihana kohdata heitä sanan ja rukouksen ääressä.
Meillä on melko pieni seurakunta, se on kuin pieni perhe, jossa saamme levätä ja rakentua.
Seurakunnassamme on ollut mukana monenlaista väkeä, on alkoholisteja, narkkareita, entisiä alkoholisteja jne.
Olemme pitäneet aktioita kadulla, romaanit ja valkolaiset keskenään ja kaikki sulassa sovussa.:)
Hengen yhteys on se mikä yhdistää Jumalan omia.
Työssäni olen kohdannut erilaisia ihmisiä, kipujensa keskellä, olen saanut usein rukoilla heidän puolestaan, siinä ei ole katsottu kuka on mitäkin seurakuntaa, kaikki on samalla viivalla kun Herrastamme on kyse. On ihana kokea kun Jumalan lapsilla ei ole seurakuntarajoja, on vain se yhteys jota saamme kokean samassa Hengessä.
Nuoremme ovat löytäneet naapuriseurakunnasta paikan missä käyvät säännöllisesti joka viikonloppu, eikä ole vielä ketään tarvinnut tuuppia, jos vain tulee jotain estettä pääseylle, tunnelmat ovat hyvinkin vaisut.
Ja niinhän se on, nuoret tapailee nuoria, eli ihan tavallista perhe elämää meillä eletään.
Taaksepäin ajateltuna on vain harmi että kuljimme niin kauan Jeesuksesta erossa. Mutta kiitos Jumalalle, Hän veti meitä rakkaudessaan puoleensa. Päivääkään en vaihtaisi pois, on tämä vaan niin mielenkiintoista. :) Suosittelen lämpimästi sitä kaikille.
Tuossa kirjoitit rakkaasta sisarista ja "kodistasi".
RAAMATTU OPETTAA, "KUN TULETTE YHTEEN"on jollakin laulu toisella todistus, eli jotakin annettavaa.
Siinä ei mainita "jos" tulette, vaan oli selviö, että tulemme sanan kuuloon ja se on mielestäni myös elin tärkeä, että kokoonnumme yhteen, koska Jeesuksen neuvo oli, "missä kaksi tahi kolme on minun nimessäni koolle tullut, siellä Jeesus on luvannut olla heidän kanssaan.
SIINÄKÄÄN EI MAINITA, ETTÄ TULEE SITTEN HEIDÄN KESKUUTEENSA, VAAN ON PREESENSSISSÄ HEIDÄN LUONAAN.
Jeesus on ON ,tänäänkin.
Tuleeko kysymyksesi ymmärtää niin, että helluntailainen on sinusta todennäköisesti epävarma suhtautumisestaan ja toiminnastaan eri asioissa? Niin tuon lukee, kun koettaa ymmärtää, mihin pyrit.
En ole helluntailainen. Minusta ei koskaan tulekaan helluntailaista, sen olette ainakin opettaneet minulle kaikkine valheinenne. En myöskään tue kenenkään terveen ihmisen rupeamista helluntailaiseksi.
Uskon Jumalaan. Se on onneksi enemmän kuin helluntailaisuus.
Sinä olet helluntailainen. Sen kyllä monestakin asiasta on tässä päässyt huomaamaan. Otan osaa suruun ja ennen kaikkea ystäviesi ja läheistesi suruun.
Tuskin sinun olisi tarvinnut edes vaivautua kirjoittamaan tuota.
Ethän sinä uskalla edes kirjoittaa mihin "kotiin" kuulut, vaan pelkuritkaan eivät Jumalan sanan mukaan peri taivasten valtakuntaa.
Uskallan aika monenlaista. Kokemus on kuitenkin osoittanut, ettei teidän helluntailaisten räävittäväksi kannata itsestään antaa yhtään mitään.
Miksi sinua minun kotini kiinnostaa? Mitä se sinulle lopulta kuuluu? Onko niin, että haet uutta syytä olla ottamatta ainoaakaan kannanottoani vakavasti? No, kyllä se riittää hyvin, että sanot: hän on homo, ei hän tuostaKAAN asiasta mitään tiedä eikä ole sopiva kantaa ottamaan...
=))
Niin se poikalapsi se vaan ottaa kantaa,elikkä kompuroi kannikossa,ja uskoo Jumalaan,Vaan eipä usko JUMALAA ,ja näinollen poikalapsen "uskottelu luetaan tappioksi.
...siihen tietoon miten hellarit toimivat ja ajattelevat, tarvita sitä että on juuri tällä hetkellä helluntailainen.
Mieluummin olisin sitä mieltä että henkilöt jotka ovat kokeneet sekä hellariuden että ei- hellariuden, osaavat sanoa hellariudesta jotakin.
Mutta toisaalta kuten kaikissa muissakin asioissa, myös tässä asiassa se merkinnee eniten, mistä NÄKÖKULMASTA sitä hellariutta katselee.
Esim. tältä palstalta on tullut monen monta kertaa ilmi, että negatiivisin suhtautuminen hellareihin tulee hellareiden piireissä lapsuutensa viettäneiltä ihmisiltä.
Positiivisin suhtautuminen tulee luonnollisestikin niiltä jotka ovat tulleet pystymetsästä uskoon, ja eläneet ennen uskoon tuloaan mahdollisimman risaisesti.
Koska hellareiden piireissähän ihannoidaan niitä risaisen elämän eläneitä.
Hyvä esimerkki tällaisesta ihmisestä on friiheetti. =)
Kuin sinulla ja varmaan siinä mielessä oli, että minua ei pakoitettu kokouksiin, eikä kotona raamatulla ojennettu.
Katos, kun ihminen vartuessaan ehkä tulee huomaamaan, että on synnin orja, eikä itse kykene orjuudestaan vapautumaan, niin on heikon helpompi turvata Kristukseen, joka on vastaus ja joSSA on todellinen vapaus, rauhan ja ilon lisäksi.
Eikö olekin suomalaiselle vaikeaa, kun joillekin ja jollekin elämä hymyilee, se kun on finnin kateus niin maailman kuulua.
vaikkakin se on mahdotonta hellaripiireissä, koska
oppiin kuuluu vakaa osallistuminen seurakunnan kokuksiin , niinkuin Hansatuulian kirjoituksestakin ilmenee.
Minua ei kuitenkaan ole vielä erotettu virallisesta jäsenyydestä, koska olen myös ns vaarallinen yksilö.
Kirjoitan julkisuuteen kaikki kokemani epäoikeudenmukaisuudet, ja eritoten laittomuudet, mihin seurakunnissa syyllistytään.
Silti olen itse asiassa melkein samaa mieltä kaikesta kristillisestä oppikysymyksistä puhuttaessa.
Vanhempani eivät olleet uskossa, mutta en ollut kuitenkaan ns laitapuolenkulkija tullessani uskoon, niinkuin Pakanan esimerkkitapaus antaa ymmärtää.
Uskon suurinpiirtein edelleenkin teologian perusskysymyksissä kaikki, niikuin hellareiden opissa opetetaan, mutta en hyväksy sitä perusasennetta, että jäsenistöstä opetetaan katolilaisuuden tapaan tahdottomia joo-miehiä.
Enkä sitä, että omilla aivoillla ei saisi ajatella, ja asettaa kysymyksen alaiseksi jopa perustotuuksia.
Näiden ajatuksieni tähden olen hellareissa edelleenkin mustalla listalla.
Ainakaan seurakunnassa, jossa nyt olen ja siellä edellisellä paikkakunnallani ollessakaan, meitä "laitapuolen"kulkijoita ei ollut kuin vajaa kuorallinen.
Olen vaimoni kanssa hiukan ihmetellytkin tämän nykyisen helari seurakunnan koostumusta, kun valta osa on pitkälle kuolutettua joukkoa kunnn pampuista terveyskeskuksen vastaavaan lääkäriin, johtajia ja mahdottomasti eri alan opettajia .
Ehkäpä me laitapuolen kulkijat olemme kova äänisempää porukkaa, jotka esiin tulevat vaikei tarve olisikaan.
Sehän on sama kuin finnien maine täällä svennelässä, että meidät tunnetaan jouppoina ja puukkoa kantavina ärrä-päiden huutajina, kossu pollo kourassa.
Sadat tuhannet hiljaiset suomalaiset eivät eroitu valtaväestön seasta millään ulkoisella tavalla.
Sellasen kuvan pakanakin täällä antaa, vaikka minä olenkin hänen kuvaansa todistamassa, omilla typeryyksilläni.
En tietystikään tarkoita että suurin osa hellareista jotka tulevat pystymetsästä uskoon, olisivat ns. "laitapuolen kulkijoita!"
Hellarit on niin suuri liike, että sen sisälle mahtuu lähes kaikkien mahdollisten ihmisryhmien edustajia, yritysjohtajista entisiin spurguihin, heteroista kaappihomoihin.
Mutta kaikista ihmisryhmistä risaisen/mahdollisimman "hurjan" elämän eläneet ovat kaikissa evankelioimistilaisuuksssa ja herätyskokouksissa parhaiten edustettuina suhteutettuna tämän ihmisryhmän lukumäärään liikkeen sisällä. Kaikki haluavat kuulla hirjia elämäntarinoita.
Helluntailaisuus on äärimmäisyyksiä ihannoiva liike jossa se suuri "tylsä" tavallisten talliaisten joukko on se ihmisryhmä jota halveksitaan. Siellä siis ihannoidaan sokeeraavuutta, joihin muiden sokeeraavien asioiden lisäksi (parantumis-/yms. ihmeet yms.) kuuluu oleellisesti itsetuhoisilta elämänpoluilta uskoon tulleiden hyysääminen. Tällaiset ihmiset nostetaan muita helpommin jalustalle.
-----
Mutta sitä mä vaan ihmettelen että miksi uppi.akko olet hellari? En ymmärrä miksi joku on vapaaehtoisesti itse valitsemassaan liikkeessä vain tarkoitksenaan olla piikkinä lihassa. Ikäänkuin ottaa asiakseen etsimällä etsiä vikoja OMASTA liikkeestä.
Tuosta saa melkein käsityksen että oikein haluaisit että sinut erotettaisiin hellareista jotta sitten voisit kertoa kuinka sinut erotettiin hellariesta koska esitit kritiikkiä.
Miksi et itse eroa, jos ei liike miellytä?
Ja pitävätkö hellarit nykyään jotain mustaa listaa ihmisistä? Vai onko sekin vain sinun oma päätelmäsi?