ymmätääkseni viettävät lauantait sabattina ja ovat tutkineet että raamatun mukaan sabatin kuuluu olla lauantaina .kymmenessä käskyssähän kehoitetaan pyhittää lepopäivä ja me pyhitämme sunnuntain ,raamattu kehoittaa pitää kaikki käskyt ja jollei pidä niin rikkoo kaikkia käskyjä.katolilaiset ovat muuttaneet pyhäpäivän sunnuntaiksi ja sillion he vääristävät raamatun sanaa elikkä vievät ihmisiä harhaan .Mitä mieltä olette?Lauantainahan ovat kaupatkin auki ja monille se on kuin työpäivä silloin tehdään niitä töitä joita ei ehdi tehdä palkkatyön ohessa kotona.Tahtoisin mielipiteitä ihmisiltä jotka ovat Jeesuksen verellä pestyt,Jeesuksen pyhiltä.
Adventistit
Verellä pesty.
10480
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos tietoa haluat, älä täältä kysele kerettiläisiltä. Kysele meiltä umpipyhiltä adventisteilta Adventismi -ei kun Herätysliikkeet -palstalta!
oppinsa mukaisen näkemyksensä seurakunnan suunnasta kertoen, että tämä "oman yhteisön" muotomeno on se ainut oikea, johonka Jumala on mielistynyt. Ja sinulle, joka pohdiskelet asioita syvällisemmin, haluan sanoa, että ei ne muotomenot ole niinkään ratkaisevia kelvollisuudessamme, vaan se tunnustatko sinä itse Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen olemassaolon julkisesti elämässäsi kaikkialla, missä vaellat. Siitä näkyy Kristuksen kirkkaus meissä. Aamen!.
, että Lauantai pitäisi olla pyhäpäivä. Mulla on helluntaitausta, mutta olen tullut siihen tulokseen, että Adventistit on siinä oikeassa, kuten myös Juutalaiset. Hienoa, nyt mullakin on extra pyhäpäivä.
omalla kohdallaan kukin kokee. Jos joku haluaa pyhittää lauantain lepopäiväksi, niin hänelle se suotakoon, jos taas sunnuntain, niin OK. Ja koska virallisen kalenterinkin mukaan viikko päättyy lauantaihin, niin asiahan on näin ollen on selvää pässinlihaa.. :)
Samaa mieltä ykä-puskan kanssa olen. Raamatun mukaan oikea sapatin päivä lauantai. Olisikin niin että kaikkialla olisi yhtenevä pyhäpäivä sapatin päivä, muttei näin nyt valitettavasti ole.
Toinen asia on sitten kuuluuko tämä sapatti uuden liiton uskoville vanhanliiton merkityksessä? Itse olen sitä mieltä että Kymmenen käskyä on voimassa siltä osin kuin ne on UT:ssa vahvistettuna. Kaikki muut näkyvät olevan toistettuna UT:ssa, -lukuunottamatta sapattikäskyä. Joten näen että sapattikäsky ei velvoita uuden liiton väkeä. Tosin uudessa maassa tullaan palaamaan sapatin viettoihin. Näin minä asioita käsitän oikaiskaa jos olen väärässä--..;)
Roomalaiskirje:
14:6 Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa.
Muistetaan myös sitä ihanaa päivää kun Jeesus nousi ylös!
Pitkäperjantaina eli sapatinvalmistupäivänä, Jeesus kuoli ja nostettiin ristillä ja hänet haudattiin, Jeesus siis oli lauantaina haudassa ja nousi kolmantena päivänä.
Juutalaiset viettivät sapattia, mutta me saamme olla uuden liiton todistajia ja julistamme hänen ylösnousemustaan joka on sunnuntai! näin minä ainakin sen koen että sunnuntai on uskovien juhlapäivä. :) En silti halua olla esteenä joka lauantaina pyhäpäivää viettää.
Täysin samaa mieltä kanssasi. Eli Vanha liitto kuvastaa = sapattia/lauantaita.
Uusi liitto = Jeesuksen ylösnousemus päivää/ sunnuntaita, joka totta vie vallankumouksellisin päivä mitä koskaan ollut.
-Verraton päivä - Herran päivä-!
Jeesus Elää ja Elävänä meissä ;))
Kiitos Hansa
Sinulla on aina hyvät vastaukset, jotka osuvat hyvin minun sieluuni.. Ykä
on ihanaa kuulla että joku edes pitää ajatuksistani. Herra on hyvä. Siukkuja :)
SUNNUNTAI ON YLÖSNOUSEMUSPÄIVÄ - SUURI JUHLAPÄIVÄ.
Historia kertoo, että tuolloin:
”Toisen vuosisadan alussa (siis heti apt Johanneksen kuoleman jälkeen) oli tapana kutsua kokouspäivää ”Herran päiväksi” .
Tuo kokouspäivä historian mukaan oli SUNNUNTAI.
Edelleen:
”Ja kun kristityt pakanoille suunnatuissa kirjoissaan joitakin kertoja käyttivät sunnuntaista nimitystä ”auringon (Helioksen) päivä” niin kristityt koettivat kaikin tavoin välttää väärinkäsitystä. ” ”( ja kun kristittyjen kokouspäivä oli sama kuin pakanoilla auringonjumalan päivä, eli sunnuntai,)
Tertullianus (syntyi v. 160) sanoo, että:
”kristityt pyhittävät auringon päivän ilolla aivan toisesta syystä kuin kuin auringonpalvelijat .
”Justinus marttuuri ( kuoli n. 165 ) selitti tämän päivän (siis sunnuntain) nimen –” Herran päivän”- viittaavan maailman alussa tapahtuneeseen pimeyden karkottamiseen ja Kristuksen nousemiseen haudasta.”
”Toiset päivät he tavallisesti merkitsivät laskusanoilla; toinen, kolmas, jne. Pakanallisia, kiertotähtien mukaisia nimiä he karttoivat”.
"SUNNUNTAI oli päivä jota vietettiin ja nimitettiin nimellä: ”Herran päivänä”. Tuo Herran päivä oli sunnuntai jolloin hengelliset kokoukset pidettiin.(hyvä nimi kokouspäivälle)
Tuolloin pidettiin SUNNUNTAINA kaksi jumalanpalvelusta, toinen aamulla, toinen illalla. Tuo sunnuntai oli pakanoilla auringon päivä, jonka he ”pyhittivät”, eli se oli heidän vapaapäivänsä jo apostolisena aikana. Et löydä asiasta nuhdetta Raamatusta.
Ylä –Egyptistä eräästä haudasta löydetyssä n.s ”Pietarin evankeliumissa” kirjoittaja kutsuu sunnuntaita nimellä ”Herran päivä”.
JUSTINOS marttyyri (kuoli n.165) kertoo että; ”kristityt sunnuntaina kokoontuivat yhteen kaupungista ja maalta”.
”Pääsiäsijuhla Länsimailla ja Egyptissä oli pääsiäisen aikaan sattuva sunnuntai suurine voitonmuistoineen, jotka olivat aina pyhittäneet viikon ensimmäisen päivän Herran päiväksi.”.
(juutalaiset sitä vastoin pitivät pääsiäisen nisankuun 14 pv).
”Apostolien jälkeisenä aikana pidettiin kuten apostolien aikanakin, kauan aikaa kaksi jumalanpalvelusta joka sunnuntai, toinen aamulla, toinen illalla.”
"”Eräs Krysostomoksen aikalainen sanoo sapattia ja sunnuntaita ”kauniiksi kaksivaljakoksi”.
”KONSTANTINUKSEN jälkeisenä aikana ( 300-luvun lopulla) oli SUNNUNTAIN ohella LAUANTAI suuressa määrin saanut pyhäpäivän luonteen.”
(huomaa siis miten päin asiat olivat alussa).
KONSTANTINUS v 321 sääti lain jonka mukaan ”auringon kunnianarvoisen päivä” nimettiin lepopäiväksi. (tuohon asti etenkin juutalaiset kristityt olivat pitäneet kahta päivää, lauantaisapattia ja sunnuntaita . )
”Myöhemmin keisari kutsui sunnuntaita kristillisellä nimellä ”Herran päivä”. ”
Olisiko ollut autuaampaan nimetä ”kuun kunnianarvoinen päivä” lepopäiväksi?
Tai ”jupiterin kunnianarvoinen päivä, taikka jokin muu planeetan nimellä nimetty viikonpäivä?
Historiaa:
”Vasta Konstantinuksen aikana kristityt käyttivät (sunnuntaista) yleisesti nimitystä ”auringon päivä”.
(mutta ei nimitystä ”auringonjumalan päivä” jollaiseksi eräät nykyään sunnuntaipäivän nimen vääntävät, mutta jättävät kertomatta että samoin lauantai on kuujumalan päivä).
”Toiset päivät he tavillisesti merkitsivät laskusanoilla; pakanallisia kiertotähtien mukaisia nimiä kartettiin”. "
"ATHANASIOS (arvostettu kristillinen opettaja, jonka elämäkerta on säilynyt- kuoli 373) sanoi, että ”Herran päivää (sunnuntaita) vietettiin uuden luomisen alkamisen muistoksi, kun taasen sapatti oli pyhitettävä vanhan luomisen muistoksi”."
"TERTULLIANUS ( syntyi noin v.160 – hänen isällään oli siis ensikäden tieto apostolien toimista). Hänen kirjoituksistaan käy esille maininta, että: ”kristityt sunnuntaina lykkäävät tuonnemmaksi toimensa, jotteivät antaisi sijaa perkeleelle”.
Tuo sunnuntai, eli Herran päivä oli siis omistettava hartaudelle, joka oli jumalanpalveluksen edellytyksenä.
Mainitaan, että sunnuntain lisäksi myös joitakin muitakin päiviä (keskiviikko) omistettiin hartauskokouksille, mutta ei lauantaisapattina.
Jo toisen vuosisadan kuluessa tuli tavaksi kutsua kokouspäivää ”Herran päiväksi”.
"
"”sapattia jumalallisen lain , JEESUKSEN KRISTUKSEN UUDEN LAIN väärinkäsityksenä. ”
Eli ilmituodaan, että Uusi laki oli ”JEESUKSEN KRISTUKSEN LAKI” jota tuli noudattaa, eikä enää vanhaa, joka oli ilmoitettu väistyväksi pois.
Lauantaisapatti on siis väärinkäsitys,- Jeesuksen Kristuksen lain väärinkäsitys.
Tosiaanki, kuten Hb 7:12 sanoo: ”pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myöskin lain muutos”
ja jae 18.19 sanoo : ”täten kyllä entinen säädös kumotaan, koska se oli voimaton ja hyödytön- sillä laki ei tehnyt mitään täydelliseksi – mutta sijaan tulee parempi toivo, jonka kautta me lähestymme Jumalaa.” (mainio oppikirja tuo Hebrealaiskirje antamaan ymmärrystä vanhan kumoutumisesta ja uuden tilalle tulemisesta)
Historiaa:
”Vielä neljännen vuosisadalla eli monin paikoin Palestiinassa ja Syyriassa juutalaiskristittyjä, jotka erosivat juutalaisista siinä, että he uskoivat Kristukseen ja muista kristityistä siinä, että he käyttivät ympärileikkausta ja pyhittivät sekä sapatin, että sunnuntain.”.
"