Ateistinen kommunismi
Euroopan neuvosto hyväksyi julistuksen: ”Neuvosto tuomitsee voimakkaasti totalitaaristen kommunististen hallintojen suorittamat massiiviset ihmisoikeusrikkomukset ja ilmaisee sympatiaa, ymmärrystä ja tunnustusta näiden rikosten uhreille.” Julistus hyväksyttiin 25.1.2006. Julistus oli historiallinen. Sillä julistuksessa sanotaan ensi kertaa yksiselitteisesti ateististen kommunististen valtioiden hallitusten syyllistyneen vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin.
Hämmästykseksi suomalainen Sdp:n kansanedustaja Mikko Elo vastusti Euroopan Neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa päätöslauselmaa. On kuitenkin välttämätöntä, että kaikki räikeät ihmisoikeusrikkomukset poliittisesta tilanteesta, maasta ja tekijästä riippumatta tuomitaan ehdottomasti.
Jos ateistisen kommunismin rikokset jätettäisiin tuomitsematta, niin se antaisi kuvat, että on olemassa ideologioita tai syitä, joiden takia perusoikeuksia voidaan loukata. Kuitenkin missään oloissa ei ole niin ylevää päämäärää, että se pyhittäisi kaikki keinot. Mikään aate tai uskonto ei oikeuta ihmisen sortoon.
Pohjois-Koreassa, Kiinassa, Valko-Venäjällä, Vietnamissa ja Kuubassa on vielä kommunistiset hallinnot. Näissä maissa ja varsinkin ateistisessa Pohjois-Koreassa kuolee ihmisiä kommunistisen diktatuurin sorron takia. Kommunismi ei ole vielä kuollut. Voidaan myös kysyä, missä ovat ihmisoikeustaistelijoiden ja rauhanpuolustajien mielenosoitukset ja toiminta sorrettujen pohjoiskorealaisten puolesta?
Suomessa oli aina 1980-luvun alkuun asti kiellettyä arvostella kommunismin ihmisoikeusrikkomuksia. Tämä sama itsesuomettuminen näkyy vieläkin vähättelevänä asenteena kommunismin aiheuttamaan sortoon.
Eurooppa on oikein ja oikeudenmukaisesti selkeästi tuominnut ja ottanut selkeän pesäeron fasististen yhteiskuntien rikkomuksiin. Katolinen kirkko on edellisen Paavin suulla pyytänyt anteeksi keskiajan katolisen kirkon sortoa. Sama anteeksipyyntö ja pesäero on tehtävä myös kommunististen yhteiskuntien rikkomusten kanssa. On aina tärkeää tulevaisuuden kannalta tuoda rikkomukset esille, tuomita ne ja erottautua niistä. Tällöin on suurempi toivo siitä, että tulevat sukupolvet eivät tee samoja erehdyksiä.
Suomen poliittinen johto, erityisesti ulkoministeri ja presidentti, voisivat ottaa aktiivisemman asenteen Pohjois-Korean, Kiinan, Vietnamin, Valko-Venäjän ja Kuuban ihmisoikeustilanteeseen ja demokratian puutteeseen. Kouluissa kommunismin ihmisoikeusrikkomuksia pitäisi käsitellä yhtä kattavasti kuin on tehty fasismin rikkomusten kohdalla.
On aina myös muistettava, että kommunismin yksi tärkeistä aatteista on ateismi. Kommunismin synkkä historia on samalla myös ateismin historiaa.
Euroopan neuvosto hyväksyi julistuksen: ”Neuvosto tuomitsee voimakkaasti totalitaaristen kommunististen hallintojen suorittamat massiiviset ihmisoikeusrikkomukset ja ilmaisee sympatiaa, ymmärrystä ja tunnustusta näiden rikosten uhreille.” Julistus hyväksyttiin 25.1.2006. Julistus oli historiallinen. Sillä julistuksessa sanotaan ensi kertaa yksiselitteisesti ateististen kommunististen valtioiden hallitusten syyllistyneen vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin.
Hämmästykseksi suomalainen Sdp:n kansanedustaja Mikko Elo vastusti Euroopan Neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa päätöslauselmaa. On kuitenkin välttämätöntä, että kaikki räikeät ihmisoikeusrikkomukset poliittisesta tilanteesta, maasta ja tekijästä riippumatta tuomitaan ehdottomasti.
Jos ateistisen kommunismin rikokset jätettäisiin tuomitsematta, niin se antaisi kuvat, että on olemassa ideologioita tai syitä, joiden takia perusoikeuksia voidaan loukata. Kuitenkin missään oloissa ei ole niin ylevää päämäärää, että se pyhittäisi kaikki keinot. Mikään aate tai uskonto ei oikeuta ihmisen sortoon.
Pohjois-Koreassa, Kiinassa, Valko-Venäjällä, Vietnamissa ja Kuubassa on vielä kommunistiset hallinnot. Näissä maissa ja varsinkin ateistisessa Pohjois-Koreassa kuolee ihmisiä kommunistisen diktatuurin sorron takia. Kommunismi ei ole vielä kuollut. Voidaan myös kysyä, missä ovat ihmisoikeustaistelijoiden ja rauhanpuolustajien mielenosoitukset ja toiminta sorrettujen pohjoiskorealaisten puolesta?
Suomessa oli aina 1980-luvun alkuun asti kiellettyä arvostella kommunismin ihmisoikeusrikkomuksia. Tämä sama itsesuomettuminen näkyy vieläkin vähättelevänä asenteena kommunismin aiheuttamaan sortoon.
Eurooppa on oikein ja oikeudenmukaisesti selkeästi tuominnut ja ottanut selkeän pesäeron fasististen yhteiskuntien rikkomuksiin. Katolinen kirkko on edellisen Paavin suulla pyytänyt anteeksi keskiajan katolisen kirkon sortoa. Sama anteeksipyyntö ja pesäero on tehtävä myös kommunististen yhteiskuntien rikkomusten kanssa. On aina tärkeää tulevaisuuden kannalta tuoda rikkomukset esille, tuomita ne ja erottautua niistä. Tällöin on suurempi toivo siitä, että tulevat sukupolvet eivät tee samoja erehdyksiä.
Suomen poliittinen johto, erityisesti ulkoministeri ja presidentti, voisivat ottaa aktiivisemman asenteen Pohjois-Korean, Kiinan, Vietnamin, Valko-Venäjän ja Kuuban ihmisoikeustilanteeseen ja demokratian puutteeseen. Kouluissa kommunismin ihmisoikeusrikkomuksia pitäisi käsitellä yhtä kattavasti kuin on tehty fasismin rikkomusten kohdalla.
On aina myös muistettava, että kommunismin yksi tärkeistä aatteista on ateismi. Kommunismin synkkä historia on samalla myös ateismin historiaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vaikka tuossa nyt ilmeisesti oli tarkoitus leimata ateistit epäkelvoiksi samaistamalla kommunismi ja ateismi, tuskin ajattelevaan ihmiseen kuitenkaan uppoaa.
Väitän, että meitä kaikenlaista vasemmistolaisuutta koko ikänsä vieroksuneita on ateisteissa erittäin paljon. Ajattelukyky ei oikein istu punaisiin ideoihin.
Kommunismi muistuttaa aivan liian paljon uskontoa.
Kyseiseen näkemykseen kun on montakin tietä. Allekirjoittanutkin on aivan jotain muuta kuin kommunisti.( Vaikka tunteekin "pyhät kirjoitukset" useampaa kommunistiksi tunnustautuvaa paremmin.)
"On aina myös muistettava, että kommunismin yksi tärkeistä aatteista on ateismi."
onko kommunismi riippuvainen ateismista?
Moi !
Ainakaan ateismi ei ole mitenkään riippuvainen kommunismista.
On kaksi asiaa joita en voi sietää, toinen on kiihkouskonnollisuus ja toinen on kommunismi.
--
Eli mitä tästä seuraa?
Minun täytyy nyt sinun mieliksesi olla uskovainen, koska Neuvostoliitto romahti?
Mitä tekemistä Neuvostoliitolla on minun uskonpuutteeni kanssa?
En minä palvonut Neuvostoliittoakaan.
oli suomalaiselle kommunistille ja uskovaiselle. Molemmat paasasivat kovasti rajan takaisesta, mutta kumpikaan ei halunnut sinne vaåaaehtoisesti lähteä. Sitä ihmettelen vieläkin. Miksette mene vapaaehtoisesti taivaaseen ja jätä tätä maanpäällistä helvettiä. Olisi muuten helevtin hyvä, jos menisitte... edes omalle palstallenne.
molemmat edustavat samaa kaiken selittävää teoriaa, jossa yksilön ihmisoikeiudet ja sananvapaus ovat jyrkästi kiellettyjä, suuremman totuuden nimissä. Ateisti olen kyllä, kommunisti en ole koskaan ollut enkä tule koskaan olemaan, tasa-arvoiset ihmisoikeudet ja sananvapaus ovat minulle tärkeimpiä asioita elämässä, kumpiakaan ei tunneta kommunismissa eikä kristinuskossa.