Olen eilen ja tänäaamuna lueskellut tätä luterilaisuus palstaa ja huomaan että nyt tarvittaisiin kipeästi UUTTA USKONPUHDISTAJAA.Keskustelut käyvät oikeassa olemisen ympärillä.
Jumala antaa aurinkonsa,niinkuin tänäänkin,paistaa niin hyville kuin huonoillekin eikä ole meidän asia luokitella ihmisiä.Jokaisella nyt vaan on vapaassa maassa lupa oleskella niissä piireissä, missä kokee viihtyvänsä , eikä kaikkien tarvitse painottaa samoja asioita eikä pyrkiä saamaan muita kokemaan uskonasioita samalla tavalla kuin itse kokee hyväksi. Mikä on minulla ei ole poissa sinulta.
Eli nykyisin liian moni pyrkii olemaan USKONPUHDISTAJA.
Ei tällä menolla tule syväpuhdasta,päinvastoin.Toiset vaan haluavat olla "likaisempia" eivätkä koe tarvitsevansa "suihkua "niin usein kuin toinen;)
Enemmän vajavaisuuden ja erilaisuuden hyväksyntää ja muotomenoista vapautumista ja reviirin antamista toiselle ihmiselle ja silti voidaan olla samassa kirkossa Jumalamme hoidettavina.
Jumala antaa aurinkonsa,niinkuin tänäänkin,paistaa niin hyville kuin huonoillekin eikä ole meidän asia luokitella ihmisiä.Jokaisella nyt vaan on vapaassa maassa lupa oleskella niissä piireissä, missä kokee viihtyvänsä , eikä kaikkien tarvitse painottaa samoja asioita eikä pyrkiä saamaan muita kokemaan uskonasioita samalla tavalla kuin itse kokee hyväksi. Mikä on minulla ei ole poissa sinulta.
Eli nykyisin liian moni pyrkii olemaan USKONPUHDISTAJA.
Ei tällä menolla tule syväpuhdasta,päinvastoin.Toiset vaan haluavat olla "likaisempia" eivätkä koe tarvitsevansa "suihkua "niin usein kuin toinen;)
Enemmän vajavaisuuden ja erilaisuuden hyväksyntää ja muotomenoista vapautumista ja reviirin antamista toiselle ihmiselle ja silti voidaan olla samassa kirkossa Jumalamme hoidettavina.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Sielunvihollisen yksi keino saada uskovat eripuraan juuri tuollaisiin yksityiskohtiin meneminen oppien osalta, siitä mikä on oikeaa ja mikä väärää.
Kun taas meidän kaikkien uskovien tulisi pitää näitä asioita toisarvoisina, eikä keskittyä niihin.
Meidän tulisi keskittyä sata prosenttisesti evankeliumin eteenpäin viemiseen sekä Jeesuksesta kertomiseen.
Silloin päästään eteenpäin, ja rakkaus pääsee valtaamaan lisää alaa ihmisten sydämissä.
Fariseukset syyllistyivät näiden oppien kanssa riitailuun, ja minä olen syyllistynyt siihen samalla tavalla.
Riitely ei ole kuitenkaan päämäärä, vaan asioista keskustelu, mutta jos joku on ottanut sen riidanhaluisuutena, olen pahoillani ja pyydän anteeksi.
Kiitos sinulle mummuseni ja siunausta elämääsi! : )
Mooseksen ja Paavalin valheopit Atlantin valtamereen.
Voisimme elää rauhassa ilman pelkoja ja kauhuja ja loputonta hysteriaa taivaasta ja helvetistä.
Niinkö luulet;)
Mitä muuten auttaa sellainen herätys, jossa puuhastellaan jotain hengellistä ja jossa pääpaino on sittenkin vääryyden hyväksyntä rakkauden otsikon alla? Suvaitsevaisuus on nylyinen lankeemus. Se tähtää samaan kuin farisealaisuus. Raja oikean ja väärän välillä hämmärretään.
Kyllä Raamattu opettaa, että uskonpuhdistus on opillista ja määrittää sen miten perimme iankaikkisen elämän ja sitten mikä johtaa iankaikkiseen kadotukseen. Väärän opin kanssa ei tule tehdä liittolaisuussopimusta. Sanoisin, että tiedolliseti luterilaisella kirkolla ja sen kastetuilla jäsenillä on olemassa tieto uskonpuhdistuksen sisällöstä, mutta se ei enää kelpaa nykyiselle farisealaisuuteen ja loputtomaan suvaitsevaisuuteen langennelle kansalle. Synnin uneen on laajati nukahdettu. Omena on taas syöty. Pikkusormelle on paha annettu ja koko käsi on nyt amputoitava. Nykyiselle linjalle ei ole luvassa mitään hyvää. Tiedän paljon tapuuksia, joissa esimerkiksi uskovaiset ja tunnustuksessa olevat papit on ajettu nurkkaan. He ovat julistetut pannaan. On virkahakukieltoja, ei vihitä virkaan, annetaan Raamatun vastaisia toimintaohjauksia ja samanaikaisesti annetaan väärin opettavien vapaasti rellastaa ja levittää harhojaan. Näitä tukevat sitten epäuskoinen kirkkokansa ja maailmallinen media. Kirkossakin lait on jo saatettu lankeemusta suosivaan muotoon.
Olen tutustunut asiaan jo pitemmän ajan kuluessa ja voin todeta, että jumalattomuus tullaan hyvin avoimesti hyväksymään ja uskonsa tunnustavat tulevat ja ovat jo tulleet osin vainon kohteeksi.
Kopioin tähän yhden arviointini http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000100&posting=22000000014437103 liitännäisen:
Avoin kirje luterilaisen kirkon johdolle
Kirjoittanut: AlpoAhola 14.2.2006 klo 10.50
Olen saanut tämän käsityksen Raamatun ilmoittamasta profetiasta ajallemme.
Raamattuun pitäytyvinä, Kristukseen ainoana vanhurskautena Jumalan edessä uskovat (voivat olla siis naispappeuden vastustajiakin), eivät lankea katolilaisuuteen tai farisealaisuuteen, sillä heitä Jeesus paimentaa ja sana ohjaa. Heitä tulee luterilainen ja maailmanlaajuinen farisealaisuuteen langennut kirkko yhä enemmän vainoamaan.
Raamatun Jumalan Sanaksi ja Kristuksen Jumalan edessä kelpaavan vanhurskauden tunnustavien vainoaminen saa yhä julkeampia muotoja ja tulemme näkemään uudenlaiset ”polttoroviot”. Kun he luulevat tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle, niin silloin he surmaavat Kristuksen verellään pesemiä ja sanallaan laiduntamia karitsoita. Väärät paimenet ovat lammasten vaatteisiin pukeutuneita raatelevia susia.
Maailmallisuuteen langenneiden kirkkojen yhä syvenevät lankeemukset eivät tule jäämään mihinkään lihallisten syntien hyväksyntään, kuten homoseksuaalisuuteen. Uskontojen ja kirkkojen mahdollisimman laaja yhteensulautus johtaa yhä laajenevaan naispappeuteen, jokapäiväisen uhrin poistamiseen ja hävityksen kauhistukseen pyhässä paikassa (hengellisiä syntejä ei tunnisteta).
Tämä kaikki siis ennen, kun Kristus tulee takaisin hakemaan omansa. Synnin mitta ulottuu taivaaseen asti. Tässä on Raamatun ilmoittama profetia viimeisen ajan viimeisille päiville. Sen ajan kynnyksellä nyt olemme. Niitä suuria herätyksiä ei ole enää luvassa, joita 1970-1980 luvuilla monet tekivät omina ennustuksinaan Raamatusta poiketen. Raamattu sanoo, että kun Kristus tulee, niin löytäneekö hän uskoa maan päältä. Paha saa siis vallan ja pyhien leiri saarretaan uskonnollisten, farisealaisten ja hyvien töiden tekijöiden toimesta.
14.2.2006
Alpo Ahola
vanhukset ja työn uuvuttamat olla kiinnostuneita noista puhdasopin asioista.Liian pitkiäkin nuo kirjoitukset ovat.Pienen ryhmän omia, vaikka kuinka raamatunmukaisia olisivatkin.
Löysin eilen itselleni evästä helluntailaisuus palstalta (en ole helluntailainen) otsikon "väylä epävarmuuden aikoina".Sen väylän soisi löytyvän helpommin kiireisille ihmisille.
"Puhdasoppisuus" viehättäköön niitä , jotka sen ovat valinneet.
Kyllä kehut, ylistykset ja kiitokset kelpaavat ja niistä oma rinta nostettaan kohommalle, mutta miten on kun käytetään vähän Jeremiaan vuolentaa, niin paetaan oitis tekopaikalta, kuten kerran pienet pojat, kun särkivät ikkunan. Sanoivat vain, että se särkyi itsestään.
joku muu(lapsikaste) kuin Jeesus Kristus, menee koko hengellinen rakennus vikaan, eikö?
lähtee kai kuitenkin kunkin omasta sydämestä, jos on lähteäkseen. Eikä se ole muuta kuin parannuksentekoa ja tarttumista uskossa ehyesti Jumalan sanaan, ilman kompromisseja ja puolinaista kuuliaisuutta Kristuksen sanalle.
Ei pitäisi olla vaatimassa sitä ensin muilta. Jokainen on ensisijaisesti itse vastuussa itsestään Jumalalle. Ei pidä alkaa odottelemaan että muiden pitäisi ensin tehdä jotain.
Joh. 21:22: "Jeesus sanoi hänelle: "Jos minä tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinuun koskee? Seuraa sinä minua.""
Raamatun mukaan kristillinen kirkko ei kuitenkaan ole mikään uskonnollisen moniarvoisuuden ja suvaitsevaisuuden kasvatuslaitos, vaan pyhien uskovaisten yhteisö, jossa Jumalan sana opetetaan oikein ja Raamatun mukaisesti ja sakramentit toimitetaan sen mukaan kuin Kristus on sanassaan opettanut. Eihän kenelläkään ole oikeutta mennä antamaan erivapauksia siitä mitä Raamattu opettaa eikä myöskään oikeutta määrätä jotain muuta uskottavaksi.
Villi areena tämä palsta.
Joihinkin kysymyksiin olisi hyvä löytää samanmielisten paikka että voisi puhella rauhassa.Melkein aina ensin ehtii joku joka on oppositiossa kanssani ja siihenkin pitäisi vastata.Aika lailla kirkko on pyssytyksen kohteena joidenkin taholta,viittaan esim muutama otsikko alempana olevaan keskusteluun.
Ihan tässä menee mummu sekaisin.Käytin uskonpuhdistus sanaa väärässä yhteydessä.Tarkoitin vaan sitä että miten ihmiset/minä oppisimme enemmän kunnioittamaan toistemme ajatuksia.Kiivaillessa omien asioidemme esittämisessä samalla tölvimme muiden arvoja.
Nämä uskonto palstat näyttävät paikoin samalta kuin Idols- ja vaalikeskustelut, joihin molempiin osallistuin .
Loka lentää....
Tällaiseen kai on sitten alistuminen:(
Mikä on minulla sen ei pitäisi olla toiselta pois.Yksin armosta me pelastumme.
Tämä on lankeemuksen rata.
Sekä opillinen, hengellinen, ajallinen, elämään liittyvä tai mikä tahansa lankeemus kulkee sitä rataa, että ensin opitaan ymmärtämään totuus. Sitä hyvää aikaa kestää hetken.
Järjen päätelmien sekaantuessa oppiin alkaa tulla sivuääniä, että voisiko se olla näinkin. Kun aikansa sivuääniä kuunnellaan, niin niihin totutaan ja aletaan elää niiden kanssa ja sitten sanotaankin jo yhä vakuuttavammin, että onhan se niinkin.
Tuota kaksinaista vaihetta eletään rinnan totuuden kanssa tovi. Kun paha saa sitten yhä suuremman vallan, niin päädytäänkin siihen, että se alkuperäinen olikin väärin ja se uusi inhimillisen rakkauden ja hyväksyvyyden linja onkin oikea.
Tällöin se alkuperäinen väärän torjuvaksi määritetty, yksiselitteinen käsitys, hyljätään tuomitsevana ja sanotaan, että näinhän se onkin. Nykyinen käytössä oleva määrite, TULKINTA, kuvaa Sanasta järkiperäistä lankeemusta.
Nyt on totuus löytynyt. Järki on saanut riemuvoiton, mutta totuudessa Jumalan Sana on hyljätty. On kuitenkin muistettava, että viimeisellä tuomiolla Jumalan Sana onkin täysin voimassa ja alkuperäisestä sanasta ei olekaan mitään muutettu, ei piirtoakaan. Tuomio suoritetaan Jumalan toimesta alkuperäisen ilmoituksen mukaan.
Etkö todellakaan tunne luterilaista oppia, kun
vaadit kastettuja kristittyjä heräämään ja tekemään
ihmiskeskeisiä tekoja jolla yritetään pönkittää
omma vanhurskautta. Kasteessahan meidät on vanhurs-
kautettu ja pyhitetty . Ei siihen saa lisätä mitään.
Luepa Voitto Ramun kirjoituksia, niin pitäisi selvitä että omat teot johtavat kadotukseen.
Eihän kasteesta voi langeta.
Ei Voitto Ramulla ole sellainen oppi, kuin väität hänellä oleva. Olen ymmärtänyt, että edustamme aika pitkälle samanlaista uskonkäsitystä. Epäilenpä, että olet Voiton viestit lukenut väärän väristen silmälasien kanssa.
Minun olisi kai alettava etsimään nuppineulaa heinäsuovasta, että tulisi selväksi, että onko minulla ja Voitto Ramulla kuinkakin poikkeava uskonkäsitys. Sitä nyt ei kyllä sivusta määritetä. Kyllä minä ainakin osaan taistella itse omakohtaisesti. Luulen, että myös Voitto Ramulla on siihen riittävästi avuja.
Voitto Ramu on vakuuttanut minulle, että meillä ei pitäsi olla suuria eroja opissa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000100&posting=22000000014506519
Uskonpuhdistus on tärkeä kysymys. Nyt on se valitettava tilanne, että piispamme ja kirkolliskokousedustajat ovat miehitetty liberaalleilla ja mailman henkisyyttä esiintuovilla henkilöillä. Sanaan sitoutuminen on hyvin ohutta ja aikamme korostaa, ettei Raamattu ole ajassmme sitova Jumalan Sana.
Siis mistä uskonpuhdistus pitäisi alkaa? Aloitetaanko se loputtomalla piispojen arvostelulla? Minä tiedän kokemuksesta, että piispamme nauravat tälläisille hankkeille, sillä heidän tukenaan on suuri epäuskoinen kirkon jäsenistö ja maailmallinen media. Hanke kaatuu välittömästi, jos ihmisvoimin siihen lähdetään. Mutta jos Jumala katsoo tarpeelliseksi totuujen läpimeneon, niin silloin hanke menestyy. Toivia sopii, että olisi neuvostossa edes yksi Gamaliel, joka edes joskus ymmärtäisi jotain merkittävääkin:
Apostolien teot 5
34 Mutta neuvostossa nousi eräs fariseus, nimeltä Gamaliel, lainopettaja, jota koko kansa piti arvossa, ja hän käski viedä miehet vähäksi aikaa ulos.
35 Sitten hän sanoi neuvostolle: "Israelin miehet, kavahtakaa, mitä aiotte tehdä näille miehille.
36 Sillä ennen näitä päiviä nousi Teudas, sanoen jokin olevansa, ja häneen liittyi noin neljäsataa miestä; hänet tapettiin, ja kaikki, jotka olivat häneen suostuneet, hajotettiin, ja he joutuivat häviöön.
37 Hänen jälkeensä nousi Juudas, galilealainen, verollepanon päivinä ja vietteli kansaa luopumaan puolellensa; hänkin hukkui, ja kaikki, jotka olivat suostuneet häneen, hajotettiin.
38 Ja nyt minä sanon teille: pysykää erillänne näistä miehistä ja antakaa heidän olla; sillä jos tämä hanke eli tämä teko on ihmisistä, niin se tyhjään raukeaa;
39 mutta jos se on Jumalasta, niin te ette voi heitä kukistaa. Varokaa, ettei teitä ehkä havaittaisi sotiviksi itse Jumalaa vastaan."
40 Niin he noudattivat hänen neuvoansa. Ja he kutsuivat apostolit sisään ja pieksättivät heitä ja kielsivät heitä puhumasta Jeesuksen nimeen ja päästivät heidät menemään.
41 Niin he lähtivät pois neuvostosta iloissaan siitä, että olivat katsotut arvollisiksi kärsimään häväistystä Jeesuksen nimen tähden.
42 Eivätkä he lakanneet, vaan opettivat joka päivä pyhäkössä ja kodeissa ja julistivat evankeliumia Kristuksesta Jeesuksesta.
Joskus hallitusmiesten toimesta toimitaan tietämättään oikein, vaikka toimitaan inhimillisesti katsoen täysin väärin:
Johannes 11
49 Mutta eräs heistä, Kaifas, joka sinä vuonna oli ylimmäinen pappi, sanoi heille: "Te ette tiedä mitään
50 ettekä ajattele, että teille on parempi, että yksi ihminen kuolee kansan edestä, kuin että koko kansa hukkuu".
51 Mutta sitä hän ei sanonut itsestään, vaan koska hän oli sinä vuonna ylimmäinen pappi, hän ennusti, että Jeesus oli kuoleva kansan edestä,
52 eikä ainoastaan tämän kansan edestä, vaan myös kootakseen yhdeksi hajalla olevat Jumalan lapset.
53 Siitä päivästä lähtien oli heillä siis tehtynä päätös tappaa hänet.
nousee puhe uudesta uskonpuhdistuksesta/herätyksestä, mutta ajatellaanko usein, mitä merkitsee, jos Jumala alkaa puuttua enemmän meidän elämäämme? Olemmeko todella valmiita ja mikä meitä estää jo nyt nöyrtymästä Jumalan tahdon edessä? Oma mukavuudenhalumme, omat rientomme, kaikki ne asiat, joita ilman koemme elävämme vain puolinaista elämää (näin ainakin meille uskotellaan). Lähteminen liikkeelle, sanoista tekoihin on kova paikka, se myönnettäköön, mutta Jumala on kyllä luvannut antaa voimansa sille, joka Hänen tahtoaan noudattaa.
Käytin aloituksessa uskonpuhdistus sanaa väärin (en ole teologi ).Tarkoitin lähinnä herätyksen aikoja.Mutta en sellaista herättelyä, mitä täällä monet YRITTÄVÄT.En jaksa lukea pitkiä raamatunlause rimpsuja täällä.
Eli että herätyksen (oman käyttämäni sanan ,uskonpuhdistuksen )olisi lähdettävä läheltä, jopa ainoastaan minusta itsestäni.
Sanoista tekoihin ryhtymisessä vaaditaankin jo taitoa.
antamalla sanansa Raamatussa. Se on meille suomenkielelle käännettynä. Ei tule odotella mitään muuta merkkiä kuin mikä jo on sanassa annettu. Jotka ovat tulleet Jeesukseen uskoviksi he uskovat Raamatun sanaan ja haluvat sitä myös noudattaa. Herra varottaa omiaan pitämän yhteyttä väärinopettavien kanssa ja kehottaa eroamaan ja vetäytymään pois väärinopettavien yhteydestä (Matt. 7:15, Room. 16:17, 2. Kor. 6:14.).
Kristityn tulee kuulua ainoastaan sellaiseen seurakuntaan, missä Jumalan sanaa opetetaan oikein ja pyhät sakramentit toimitetään Kristuksen asemuksen mukaisesti, ja missä sellaista seurakuntaa ei vielä ole, se hän on velvoitettu yhdessä Jumalan sanalle uskollisten kanssa sellaisen pereustamaan.
Jos ei uskota, mitä Jumala sanassaan sanoo, ei auta vaikka joku kuolleista nousisi ja sitä heille selittäisi.
"Jolla on korvat, se kuulkoon."
Lutherin aikaan saannokset ovat niin likaisia että olis aika pestä harha opit pois.
...olisit vielä katolilainen.
Valitettavaa on, että Lutherin tuotantoa ei tänä päivänä tunneta luterilaisen kirkon papistonkaan keskuudessa. Eivät he ainakaan saarnoissaan tuo esille luterilaisia opinpaimotuksia. Puheet ovat menneet sopusuhtaiseksi kaiken hyvän jaannaksi. Rakkaus, rakkaus ja rakkaus.