*SUOMALAISUUDEN EDUNVALVOJA*
Suomalaisuuden liiton 100 vuotispäivä on 12. toukokuuta mutta juhla vasta päivää myöhemmin. Syynä on Snellman, jonka henkistä perintöä vaalimaan liitto perustettiin. – Onhan 200 vuotta enemmän kuin 100 ja Snellmania muistetaan suurilla valtiollisilla juhlallisuuksilla, liiton hallituksen puheenjohtaja Heikki Tala ymmärtää.
Suomalaisuuden liiton satavuotisjuhlat noudattavat arvokkaiden juhlien perinteistä kaavaa: juhlapaikassa, Helsingin yliopistomuseon auditoriossa, 200 kutsuvierasta kuulee juhlapuheen ja tervehdyksiä, seuraa ohjelmaa ja ansiomerkkien jakoa sekä todistaa liiton 100 vuotismitalin ja juhlakirjan julkistamista.
– Tunnelman pitää olla hyvin suomalainen, siksi ohjelman tekijöiksi pyydettiin Kivi juhlien konkarit Nurmijärveltä. Luvassa on myös pieniä yllätyksiä. Tarjoilu on ajan henkeen sopivasti jotakin kevyttä viinin kera, Heikki Tala täydentää.
*Kielestä kiitos Venäjälle*
Oikeastaan koko vuosi 2006 on Suomalaisuuden liitossa juhlaa, vaikka varsinainen merkkipäivä onkin 12.5. Liitto perustettiin Johannes Linnankosken aloitteesta Snellmanin 100 vuotispäivänä 1906 pitämään suomen kielen ja suomalaisuuden puolta Ruotsin ja Venäjän puristuksessa.
– Luultavasti valtakielemme ei olisi suomi, ellemme olisi kokeneet aikaa Venäjän vallan alla. Autonomia loi pohjan suomen kielen ja omaleimaisen kulttuuriperinnön aseman vahvistumiselle, Tala toteaa.
Ruotsin vallan ajan sodista suomalaissotilaat palasivat uuden ruotsinkielisen sukunimen kera, joten nimistömme ruotsinkielistyi. Hallintokieli oli ruotsi. Opintielle lähteneet erotti latinankielisestä sukunimestä. Vasta perustettu Suomalaisuuden liitto otti yhdeksi tehtäväkseen nimistön suomalaistamisen.
– Vuoden 1906 jälkeen suomalaistettiin noin puolen miljoonan suomalaisen vierasperäinen sukunimi. Kun perheet tuohon aikaan olivat vielä suuria, nimenvaihdoksen vaikutus oli valtava.
Vielä sadan toimintavuoden jälkeenkin Johannes Linnankosken panosta Suomalaisuuden liitossa pidetään merkittävänä, vaikka hänen kautensa jäi lyhyeksi kuten elämänsäkin. juhlavuoden yksi yleisötilaisuus järjestetään Kalevalan päivänä yhteistyössä muiden suomalaista kulttuuria vaalivien tahojen kanssa Jyväskylässä, jonka opettajaseminaarista Linnankoski aikanaan potkittiin pois. Nyt kaari umpeutuu, kun Campus juhlaseminaarissa paneudutaan suomalaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen Tulipunaisen kukan kirjailijaa unohtamatta.
*Lipunnostolla kohta juhlavuosi.*
Kielipolitiikan ja sukunimiasioiden ohella Suomalaisuuden liitto huolehtii maan liputuskulttuurista. Liiton nettisivuilta löytyvät niin liputuspäivät kuin ohjeetkin. Liiton toimiston yhteydessä toimii lippukauppa, josta voi siniristilipun lisäksi hankkia minkä tahansa maan lipun.
– Itsenäisyyspäivän juhlavalla lipunnostolla on Suomalaisuuden liitossa pitkä perinne. Viime joulukuun kuudentena siniristilippumme nousi seremonioiden säestyksellä Tähtitorninmäellä salkoon 48. kerran, joten kohta voimme viettää perinteen 50-vuotisjuhlia, Tala huomaa.
Kansallisia arvoja ja suomen kielen asemaa vaalivassa liitossa on tällä hetkellä vajaat 1.000 jäsentä. Itsenäisyyden alun vilkkaiden vuosien jälkeen toiminta lähes hiipui, mutta aktiiviset vaikuttajat, mm. Urho Kekkonen, ja J. K. Paasikivi pitivät huolen, että liitto selvisi lakkautusuhkista sodanjälkeiseen aikaan.
Hiljaisten vuosikymmenten jälkeen 1988 puhkesi kielivallankumous, kun kieliaktivistit alkoivat ajaa ruotsin kieltä vapaaehtoiseksi kouluissa. Pienin askelin onkin edetty, kun ruotsin kielestä on nyt saatu ylioppilaskirjoituksissa vapaaehtoinen aine.
– lopulliseen tavoitteeseen, viralliseen yhden kielen Suomeen Ahvenanmaata myöten, on kuitenkin vielä matkaa. Se on kuitenkin välttämätöntä monestakin syystä eikä vähiten sen vuoksi, että Suomessa puhutaan tällä hetkellä jo lähes 150 erilaista kieltä äidinkielenä, Tala linjaa.
Hillevi Torkkeli teksti ja kuva
Suomalaisuuden liiton 100 vuotispäivä on 12. toukokuuta mutta juhla vasta päivää myöhemmin. Syynä on Snellman, jonka henkistä perintöä vaalimaan liitto perustettiin. – Onhan 200 vuotta enemmän kuin 100 ja Snellmania muistetaan suurilla valtiollisilla juhlallisuuksilla, liiton hallituksen puheenjohtaja Heikki Tala ymmärtää.
Suomalaisuuden liiton satavuotisjuhlat noudattavat arvokkaiden juhlien perinteistä kaavaa: juhlapaikassa, Helsingin yliopistomuseon auditoriossa, 200 kutsuvierasta kuulee juhlapuheen ja tervehdyksiä, seuraa ohjelmaa ja ansiomerkkien jakoa sekä todistaa liiton 100 vuotismitalin ja juhlakirjan julkistamista.
– Tunnelman pitää olla hyvin suomalainen, siksi ohjelman tekijöiksi pyydettiin Kivi juhlien konkarit Nurmijärveltä. Luvassa on myös pieniä yllätyksiä. Tarjoilu on ajan henkeen sopivasti jotakin kevyttä viinin kera, Heikki Tala täydentää.
*Kielestä kiitos Venäjälle*
Oikeastaan koko vuosi 2006 on Suomalaisuuden liitossa juhlaa, vaikka varsinainen merkkipäivä onkin 12.5. Liitto perustettiin Johannes Linnankosken aloitteesta Snellmanin 100 vuotispäivänä 1906 pitämään suomen kielen ja suomalaisuuden puolta Ruotsin ja Venäjän puristuksessa.
– Luultavasti valtakielemme ei olisi suomi, ellemme olisi kokeneet aikaa Venäjän vallan alla. Autonomia loi pohjan suomen kielen ja omaleimaisen kulttuuriperinnön aseman vahvistumiselle, Tala toteaa.
Ruotsin vallan ajan sodista suomalaissotilaat palasivat uuden ruotsinkielisen sukunimen kera, joten nimistömme ruotsinkielistyi. Hallintokieli oli ruotsi. Opintielle lähteneet erotti latinankielisestä sukunimestä. Vasta perustettu Suomalaisuuden liitto otti yhdeksi tehtäväkseen nimistön suomalaistamisen.
– Vuoden 1906 jälkeen suomalaistettiin noin puolen miljoonan suomalaisen vierasperäinen sukunimi. Kun perheet tuohon aikaan olivat vielä suuria, nimenvaihdoksen vaikutus oli valtava.
Vielä sadan toimintavuoden jälkeenkin Johannes Linnankosken panosta Suomalaisuuden liitossa pidetään merkittävänä, vaikka hänen kautensa jäi lyhyeksi kuten elämänsäkin. juhlavuoden yksi yleisötilaisuus järjestetään Kalevalan päivänä yhteistyössä muiden suomalaista kulttuuria vaalivien tahojen kanssa Jyväskylässä, jonka opettajaseminaarista Linnankoski aikanaan potkittiin pois. Nyt kaari umpeutuu, kun Campus juhlaseminaarissa paneudutaan suomalaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen Tulipunaisen kukan kirjailijaa unohtamatta.
*Lipunnostolla kohta juhlavuosi.*
Kielipolitiikan ja sukunimiasioiden ohella Suomalaisuuden liitto huolehtii maan liputuskulttuurista. Liiton nettisivuilta löytyvät niin liputuspäivät kuin ohjeetkin. Liiton toimiston yhteydessä toimii lippukauppa, josta voi siniristilipun lisäksi hankkia minkä tahansa maan lipun.
– Itsenäisyyspäivän juhlavalla lipunnostolla on Suomalaisuuden liitossa pitkä perinne. Viime joulukuun kuudentena siniristilippumme nousi seremonioiden säestyksellä Tähtitorninmäellä salkoon 48. kerran, joten kohta voimme viettää perinteen 50-vuotisjuhlia, Tala huomaa.
Kansallisia arvoja ja suomen kielen asemaa vaalivassa liitossa on tällä hetkellä vajaat 1.000 jäsentä. Itsenäisyyden alun vilkkaiden vuosien jälkeen toiminta lähes hiipui, mutta aktiiviset vaikuttajat, mm. Urho Kekkonen, ja J. K. Paasikivi pitivät huolen, että liitto selvisi lakkautusuhkista sodanjälkeiseen aikaan.
Hiljaisten vuosikymmenten jälkeen 1988 puhkesi kielivallankumous, kun kieliaktivistit alkoivat ajaa ruotsin kieltä vapaaehtoiseksi kouluissa. Pienin askelin onkin edetty, kun ruotsin kielestä on nyt saatu ylioppilaskirjoituksissa vapaaehtoinen aine.
– lopulliseen tavoitteeseen, viralliseen yhden kielen Suomeen Ahvenanmaata myöten, on kuitenkin vielä matkaa. Se on kuitenkin välttämätöntä monestakin syystä eikä vähiten sen vuoksi, että Suomessa puhutaan tällä hetkellä jo lähes 150 erilaista kieltä äidinkielenä, Tala linjaa.
Hillevi Torkkeli teksti ja kuva
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ruotsinkielinen opettejajärjestö paheksuu tuota sananvapauden ja mielipiteen vapauden käyttöä.
Kyseinen ruotsalaisfundamentalistien järjestö ei hyväksy,että heidän pyhiä arvojaan pilkataan
Suomessa ja suomenkieliset käyttävät mielipiteen vapautta heidän pilkaamiseensa.
Ilmeisesti SL:n entinen puheenjohtaja Seppo Heikinheimo on kertonut aiemmassa ketjussa -Kaikkien juonittelijoiden äiti -olleen viestin mukaan näin.
" Toimitusjohtaja Mattila, jolle annoin leikillisen nimityksen 'Kaikkien juonittelujen äiti' ryhtyi puuhaan. Kolmen vuoden aikana yhdistys oli vallattu perinteisellä junttausmenetelmällä: jäseniksi hommattiin tarpeeksi paljon samanmielisiä, jotka pakotettiin tulemaan vuosikokoukseen ja äänestämään ennalta mietityn taktiikan mukaan sovittuja ehdokkaita."
Tuon junntauksen ja valtauksen seurauksena oli maltillisen aineksen poistuminen liitosta etunenässä puheenjohtajana ollut dosentti Martti Häikiö. Muistan myös Suomen Kuvalehden päätoimittajan Tapani Ruokasen maininneen jossain lehtensä jutussa hänen myös vetäyttyneen liitosta. Tämä on tietenkin vain tämän kirjoittajan muistikuvaa.
Eli yleistetään. Palatsivallankaappauksen seurauksena liitto radikalisoitui ja maltillinen ja myös yhteiskunnallista arvostusta nauttiva aines katsoi, ettei voinut osallistua liiton toimintaan. Samalla liitto menetti arvostuksensa ja ajautui yhteiskunnalliselle sivuraiteelle. Sääli.
Sinänsä asiat sujuivat yhdistyslain mukaisesti. Tehokas junttaaminen mahdollisti yhdistyksen valtaamisen. Tämähän ei ollut suinkaan ensimmäinen kerta Suomen yhdistyselämässä.
mielestä pilkkaamista, niin kieli
asioista ei saa puhua mitään, eikä olla erinlaisia mielipiteitä lainkaan!
Miksi kutsutaan sellaista yhteiskuntaa?