Heräsin eilen kun kohtaus oli päällä ja koin ns.
ruumiista irtautumistunteen; eli osa minusta/tai minä lensin kovaa vauhtia ylöspäin ja katselin itseäni nukkumassa ja saamassa kohtausta.
Onko kukaan muu kokenut kohtauksen aikana samanlaista ruumiista irtautumista kohtauksen aikana ? Minulle tämä oli eka kerta.
MieKans
ruumiista irtautumistunteen; eli osa minusta/tai minä lensin kovaa vauhtia ylöspäin ja katselin itseäni nukkumassa ja saamassa kohtausta.
Onko kukaan muu kokenut kohtauksen aikana samanlaista ruumiista irtautumista kohtauksen aikana ? Minulle tämä oli eka kerta.
MieKans
Vastaukset 12
Vanhimmat
kerran kohtauksen jälkeen että oli ollut jossain ylhäällä katselemassa itseään ja minua kohtauksen aikana.Silloinen kohtaus oli aika raju...
... mutten samanlaisessa tilanteessa. Kokemus lapsen synnytyksen yhteydessä, kun sain puudutusainetta mille olin allerginen. Sydän pysähdys, mutta HENGISSÄ ollaan.
Olisi mielenkiintoista kuulla lisää tästä ruumistairtaantumiskokemuksesta.
Oliko epämiellyttävä, todellisen tuntuinen jne..
Sellainen olo kuin olisin itseni ulkopuolella. Ajantaju menee aika lailla sekaisin mutta vuosiin en ole tajuntaani menettänyt. Tuleeko muuten teille muille päänsärkyä ja pahoinvointia kohtauksen jälkeen. Minulle tuli vielä 11 vuotta sitten, mutta tajusin kerran , että jos syljen kaiken suuhun tulleen syljen pois pahaa oloa ja päänsärkyä ei tule.
Päänsärky oli sellaista melkein tappavan kauheeta jyskytystä monta tuntia kohtauksen jälkeen.
Mulle tulee aina kohtauksen jälkeen järkyttävä päänsärky ja pahoinvointi. Epilepsia alkoi mulla 12 vuotiaana. Silloin pahoinvoinnit ja päänsäryt eivät olleet ihan hirveän kamalia. Unelias olin toki. Nyt (ikää 25) olen huomannut että, mitä vanhemmaksi tulen, sitä hirveämpiä ovat myös jälkitilat. Kamala päänsärky, uneliaisuus ja pahoinvinti. Ei puhettakaan, että voisi vuoteesta nousta moneen tuntiin kohtauksen jälkeen. Tosin minä saan ainoastaan nukkuessani kohtauksen, siis pääasiassa öisin. Herään siihen aina ennen, kuin kohtaus alkaa. En ole koskaan saanut kohtausta ns. kesken "valvetilan".
Tästä "ruumiista irtautumisesta" vielä. Olen aina nähnyt outoja unia; lapsesta saakka. Esim. saatan nähdä unet moneen kertaan. Eli kesken unen tajuan, että olen nähnyt tämän ennenkin ja tiedän mitä siinä seuraavaksi tapahtuu ja kykenen unessa esim. varoittamaan siitä muita ja ajattelemaan melko järkevästi, tajuten kuitenkin sen olevan unta. Lisäksi näen enneunia. Tosian niitä näkee myös äitini ja mummoni, joten se on kai jotain "sukuperintöä".
Itse olen kokenut tämän "ruumiista irtautumisen" parikin kertaa. Se on aika pelottava kokemus. Viimeksi nukuin "päikkäreitä" sohvalla ja olin täydessä unessa. Siinä unessa liikuin kotonani ja katsoin sohvalle ja näin itseni siinä päikkäreillä.
Kykenin jotenkin ajattelemaan, että mites ihmeessä minä voin tossa sohvalla olla, kun minähän seison keskellä olkkaria. Toisaalta taas tajusin, että minä siinä sohvalla nukun, niin kuin pitääkin. Yritin koskettaa sohvalla nukkuvan "minän" kasvoja, mutten onnistunut. Lisäksi päälläni oli eräs puna-turkoosi paita ja ajattelin silloin, että tuonko paidan mä oon laittanu päälle. "Unessa" en muistanut laittaneeni sitä paitaa päälle aamulla. Sitten muistan huomanneeni makkarissa ~1m pituisen hahmon, joka vaikutti pelottavalta. Ajattelin vielä, että täytyy mennä katsomaan mitä se mun makkarissa tekee ja että täytyy suojella sitä sohvalla nukkuvaa "minää", ettei se hahmo käy sinne sohvalle mun kimppuun?!
Heräsin tästä kokemuksesta melko pian, omalta sohvalta tietysti. Herääminen oli hankalaa. Täytyi tosissaan pinnistellä, että pääsi valvetilaan. Heräämisen jälkeen oli sellainen outo, hassu olo, ei lainkaan väsynyt. Järkytykseksi tajusin, että minulla on todellakin se paita päällä, minkä olin nähnyt. Se oli jotenkin aika pelottava kokemus. Voitte uskoa, että hieman hymyilytti, kun oli pakko tosiaan mennä makkariin tarkistamaan, ettei siellä mitään hahmoa ole...
kyllä olen kokenut mutta en minkään kohtauksen yhteydessä.
tämä ei ole mikään hulluuden merkki ja ottaakin päähän, kun nää jutut liitetään vain parapsykologiaan, lääkkeiden puuttumiseen (kuten jotkut pölkkypäät ohjeistavat kuultuaan asiasta) tai muuten vaan hihhulimaiseen toimintaan.
kyse on aivan normaalista aivojen tilasta (en puhu nyt yhdistettynä kohtauksiin, siitä en tiedä mitään), siis jostain unen ja valveillaolon välitilasta, jonka moni kokee jossain vaiheessa elämää. se on mieli, joka välillä aiheuttaa näitä juttuja... ei mikään hulluus yms.
olen kokenut juuri samankaltaisen itsestään irtautumisen, leijumisen ja lentämisen sekoituksen, jossa ihminen kokee nousevansa kovaakin vauhtia esim. katonrajaa, josta voi katsella itseään. kokemuksena varmasti aika pysähdyttävä mutta mielen ilmiönä ihan normaali.
Itse koin ruumiista irtautumisen ensmmäsitä kertaa n . suoli vuotta sitten.
Se oli todella pelottavaa ja säikähdin.
Nykyään suhtaudun siihen vain kokemuksena jota jokainen ei todellakaan koe.
Olen myös tuntenut kuinka päälläni istuu jokin olento ja pitää minua käsistä ja joloista kiinni hengittäen niskaani, se vähän pelotti myös.
Tällekin kuulemma jokin tieteellinen selitys?
Kenelläkään samaa kokemusta?
...unihalvaus. esim. Wikipedia osaa kertoa siitä enemmän. Siihen voi liittyä voimakkaat hallusinaatiot ja oudot kokemukset.
Olen kuullut tuosta.
Silti jotenkin nuo tieteelliset selityksen ihan ärsyttävät.
Pitäisi lukea tarkemmin asiasta varmaan.
Kenties tieteelliset selitykset on yksi puoli asiasta, vielä ei tajuta kaikkea. Kenties jo vuosikymmenten päästä ymmärretään jotakin ihan muita puolia ihmisessä ja tuossa kyseisessä kokemuksessa. Se, että on tieteellisesti todettu jotakin ei sulje automaattisesti pois myös muita vaihtoehtoja.
on lapsuudesta parikin tällaista outoa kokemusta,toisen muistan vieläkin vaikka aikaa n.30v.lapsena olin herkkä pyörtyilemään ja kaikenlaisissa tutkimuksissa kävin,ja verikokeita otettiin paljoin ja se oli sellainen tilanne jolloin taju yleensä lähti!yhden tällaisen kerran muistan kun kokeissa olin ja siellä sitten taas pyörryin,ja jotenkin olin yhtäkkiä jossain korkealla ja katselin itseäni makaamassa lattialla,sekä äitini ja sen hoitajan,äitini krtoi minulle että silloin olin ollut aika kauvan tajuttomana.ihmeellinen kokemus haluaisin tietää mistä johtui,,,,
Minullakin verikokeita otteassa lähtee taju, todella usein.
Itse olen irtautumista kokenut lähinnä nukkuessani ja kerran rannalla otteassani aurinkoa.
Kokemus sinäällään ei pelota, alussa olin kyllä todella hämmästynyt!
Nyt on ollut pitkän aikaa rauhallista, eikä ole mitään kummallista esiintynyt.