Olen seurannut palstaa ja huomannut että täällähän on paljon tietäjiä, voisitteko auttaa minua ongelman ratkaisussa?
Mitkä ovatkaan hyviä lys veneitä eli kohtuullisen helppoja saada kulkemaan lukunsa mukaisesti?
Entä millä veneillä on vaikea pärjätä IMS kisoissa?
Mitkä ovatkaan hyviä lys veneitä eli kohtuullisen helppoja saada kulkemaan lukunsa mukaisesti?
Entä millä veneillä on vaikea pärjätä IMS kisoissa?
Vastaukset 47
Vanhimmat
RJ85, pitkäkölinen kryssare, lys 1,03. Tuollainen pari kesää sitten tietysti viimosen päälle trimmattuna ja uusilla räteillä voitti suunnilleen kaikki lys-kisansa etelärannikolla.
Kotimaisista Senorita Helmsmanin (LOA 9,6m, LWL 7,45) lys 1,07, sama kuin H-veneellä. Pitäisin sitä sopivissa olosuhteissa varsin kilpailukykyisenä.
Mikä on ongelmasi joka pitäisi ratkaista?
Haluatko veneen, jonka täyden vauhtipotentiaalin saa kohtuu helposti irti?
Vai haluatko veneen, jolla on sopiva tasoitusluku, että pärjää vaikket saisikaan veneestäsi sitä täyttä potentiaalia irti?
Toiseen noista viitsii miettiä vastausta, toiseen ei.
Voiko yleissääntönä pitää sitä että mitä hitaampi ja rauhallisempi vene(vähän purjepinta-alaa), niin sitä helpompi saada sen vauhtipotentiaali irti?
Tämä ensimmäinen olikin se mielenkiintoisempi eikä lainkaan helppo kysymys.
Ehdottamasi yleissääntö ei ehkä ole kovin hyvä, ehdottaisin pikemmin, että veneen pitäisi olla herkkä mutta ei missään nimessä erityisen ärhäkkä raaseri.
Hidas ja rauhallinen tarkoittaa helposti myös tunnotonta ja semmoinen onkin sitten todella vaikea ajaa kovaa. Liian extreme raaseri taas rankaisee pienimmästäkin käsittelyvirheestä pahasti, ei hyvä sekään. Elikkä jotain hyvin purjehtivaa ja hyvän pinnatuntuman omaavaa "perusvenettä" tässä mielestäni haetaan. Toisaalta myös monet modernit urheiluveneet ovat aika helppoja ajaa.
En osaa ehdottaa yhtä yleissääntöä, mutta muutamia sekalaisia vihjeitä keksin:
1. Yksinkertainen riki/purjevalikoima, mieluiten vain fokka ja stoora (ja spinnu toki). Homma ei kaadu "väärään" purjevalintaan ja sen yhden purjeen oppii trimmaamaan paljon paremmin, kun harjoittelee vain sillä eikä joka kerta eri rätillä. Fokka on myöskin nopea käsitellä manöövereissä.
2. Ei barduunoita. Niillä saa toki lisää vauhtia, mutta jos puhutaan veneelle ominaisen vauhtipotentiaalin saavuttamisesta, niin barskat vain lisäävät sitä "tavoitetta" eivätkä takuulla helpota sen saavuttamista.
3. Hyvät säädöt. Liian venekohtainen, monimutkainen ja makuasia tarkemmin käsiteltäväksi, mutta kaikkea _oleellista_ pitää pystyä säätämään _helposti_. Mitään oleellisia säätöjä ei tietenkään saa puuttua.
4. Ei saa olla herkästi broutsaava tai semmonen, joka vaatii ajamista täysin pystyssä jotta vauhti pysyy. Esimerkkejä sinänsä ihan hyvistä veneistä, joita on aika vaikea ajaa täysillä vähänkään kovemmassa kelissä on vaikka Inferno 29 ja X-79.
5. Menee ehkä sivuun aiheesta, mutta yleinen venetyyppi ja tietysti parhaimmillaan yksityyppiluokka, että on mihin vauhtiaan verrata ja mistä kysyä vinkkejä. Yksinään jos seilaa ja väittää saavansa veneestään kaiken potentiaalin irti niin on väärässä.
Mielenkiintoinen kysymys pohdittavaksi.
Hidas ja vähillä purjeilla varustettu vene ei myöskään kiihdy helposti, elikkä pienenkin mokan jälkeen vauhdin kerääminen kestää. -> vaikea ottaa täyttä vauhtipotentiaalia irti
Melkoista saivartelua. "Vene josta vauhtipotentiaalin saa HELPOSTI irti" tai "sopiva tasoitusluku, vaikka ei potentiaalia (?) saa irti". Onkos niitä jälkimmäisen kategorian veneitä olemassakaan???
Mielestäni Lys-kisoissa pärjää, etenkin jos on taitoa trimmata ja ajaa venettä hyvin, mitä VAIKEAMPI on löytää huippuvauhti, sitä helpommin taitava purjehtija sillä paatilla kisoissa pärjää. Kukaan muu ei ole edes tohtinut heittää mitään vinkkiä konkreettisesta venetyypistä, kuten minä tuon RJn ja Senoritan.
Lys on lisäksi kiinteä mittaluku olosuhteista riippumatta, joten voi hakea "optimivenettä" riippuen siitä missä kisailee. Jos kyse on seuran viikkokisoista ja rata on saariston suojassa, useimmiten tyyntyvässä kesäillassa niin reilusti rikatut varmaankin pärjäävät kohtuullisesti (katsele esim. Södergrenin suunnittelemia).
Avomerikisoihin heittäisin vielä yhden konkreettisen paatin, tyypiltään Botnia6, jonka aihio on edullinen (10-20 kE) ja kun pistää saman rahan purjeisiin, heloitukseen ja takilaan niin saa kilpailukykyisen paatin. Ei sitä "potentiaalia" helposti irti saa mistään, ja jos saa, niin kyseessä ei ole kilpailukykyinen vene.
Luepa viki viestit uudelleen ajatuksella. Toisessa kysymyksessä on keskeistä kilpailun lopputulos, toiseen ei kilpailun lopputulos liity lainkaan, näiden kysymysten välinen ero ei ole saivartelua.
Jos haluat vääntää tuota iänikuista millä pärjää lyssissä jankkausta, niin siitä vaan. En jaksa osallistua.
Tälläinen kysymys siellä oli, jota olen ajatuksella yrittänyt pohtia: "Vai haluatko veneen, jolla on sopiva tasoitusluku, että pärjää vaikket saisikaan veneestäsi sitä täyttä potentiaalia irti?"
Minun ajatukseni perusteella tuollaisia veneitä ei ole? Tai jos on, niin se toinen purjehtija joka osaa "ottaa potetiaalit käyttöön" (voi että on kiva sana tuo "potentiaali" ;-) pärjää tällä veneellä.
On veneitä jotka "purjehtivat lys-lukunsa mukaisesti" ja on veneitä joille tämä on varsin vaikeaa.
Hmmmm... iänikuinen jankkaus on varmaankin varsin tärkeästä asiasta, mites muuten sitä iän kaiken pidettäisiin esillä. Mutta eihän sota yhtä miestä kaipaa, joten ei sinun tartte leikkiä jankkaajien kanssa ;-)
Niin, tuo kysymys on se numero 2, se jankkauskysymys.
Seuraava kirjoittaja oli kiinnostunut vastauksesta kysymykseen numero 1. Viesti, jota kommentoit saivarteluksi, käsitteli siis kysymystä 1.
En leiki jankkaajien kanssa, mutta kysymys 1 on silti mielenkiintoinen. Elikkä minkälaisesta veneestä saa helpoiten veneelle ominaisen vauhtipotentiaalin irti? Ja siis toistetaan vielä, tällä ei ole mitään tekemistä kisatulosten kanssa.
Periaatteessa tuollaisiin kysymyksiin ei pitäisi vasta, paras purjehtija pitäisi voittaa eikä paras vene, mutta koska tämä on yleisesti tiedossa, vastaan kuitenkin.
LYS: Sääntö perustuu aikaisempien kilpailujen tuloksiin. Veneelle tehtyihin muutoksiin ei juuri oteta kantaa. Eli hanki raskas "mökkivene" jolla on kuitenkin kilpailtu jonkinverran. Taitavat purjehtijat eivät purjehdi tällaisilla kipoilla, joten taitamaton miehistö on osasyy alhaiseen mittalukuun. Sitten alat viritellä venettä (poista KAIKKI ylimääräinen paino, mahdollisesti profiloi köliä, heloita kilpailukuntoiseksi, hanki uudet kevlarpurjeet. Vaihda rod-vantit, köysistö dyneema tai spectra, jos kantti riittää vaihda mastoprofiilia jne.jne). Sitten hankit taitavan miehistön (ja ruorimiehen). Eihän se paatti vielä mikään raaseri ole, mutta se purjehtii nopeammin kuin mittaluku edellyttää!
IMS: Sääntö perustuu tarkkoihin mittauksiin ja monimutkaisiin teoreettisiin laskelmiin, joten petkuttaminen on paljon vaikeampaa. Joitakin porsaanreikiä kuitenkin on. Yksi niistä on ikähyvitys, jos modernisoit vanhan veneen huipputasolle (kuten mainitsin LYS-kohdassa), niin vene todennäköisesti pujehtii yli mittalukunsa.
Joitakin veneitä on optimoitu IMS-säännölle (esim x-yacht IMX-40). Toisalta jotkut suunnittelijat (esim Ron Johnson J-boats) ovat käyttääneet IMS-laskentaohjelmaa avuksi tehdäkseen mahdollisimman nopeita veneitä, mutta nämä veneet eivät ole pärjännet erityisen hyvin IMS-kilpailuissa.
Kaikki tämä on kuitenkin tavallaan petkuttamista. Jos huonommalla veneellä voittaa, voitto maistuu paljon makeammalta, ja pystyy katsomaan itseään peiliin aamulla kun ajaa partaansa. Mitä iloa on jostain palkinnosta, kun itse tietää että se on tullut välineistä eikä taidoista (kuin kilpailisi F1:llä vastaan Ladoja!)
"Yksityyppiluokkien suurin heikkous on, että tavallisesti taitavin purjehtija voittaa"
Kovin niukasti edelliseen on mitään lisättävää. Nuo opit on jopa käytännössä toimiviksi havaittu. IMS-veneistä voisi sanoa sen verran jatkoksi, että nopeassa veneessä sääntö näkee nopeuspotentiaalin, mutta sitä on usein vaikea saada täysimääräisenä irti. Tämä on nähty esim. noissa J-veneissä ja monissa muissakin vastaavissa. Ärsyttävää tietysti, kun syyllistä voi hakea vain peilin kautta.
LYSiä voi tietysti tahallisestikin huiputtaa ja sitä on tehtykin. Tarvitaan kyllä vähän enemmän vaivaa. Uudella tyypillä voidaan käydä pari kisaa läpi vaatimattomalla tasolla ja kun niiden perusteella saadaan pieni "virallinen" kerroin, käydään purjehtimassa joku isompi kisa tosissaan. Palkinnoksi saadaan esitteeseen maininta hyvästä kilpailumenestyksestä.
Urheiluveneiden luokissa sääntökään ei oikein toimi ja niillä purjehtivat ovat pohtineet ongelmiaan joltisestikin plaanaa.comissa. Täysin eri lähtökohdista suunniteltuja veneitä ei mikään sääntö kohtele tasapuolisesti.
Paras ja asiallisin vastaus kiitos
Näin tästä mökkivene suosituksesta ymmärtäisin?
– kilpaile ladalla F1:siä vastaan!
Tasoitus hoitaa homman puolellesi
Tuloksia katsoessa tulee mieleen että mitä asuttavampi ja hitaampi vene, niin sitä helpommin sillä voi pärjätä.
Katso esim. pikku IMS ranking tulokset 2005
1. Comfortina 32
2. FE 83
3. Swan 37
Olisi mielenkiintoista nähdä miten vanha kettu finell miehistöineen kuljettaisi jotain häntäpään vitalia.
sitä vitaliakin veisi - sille kun antaa veneen kuin veneen alle niin top3 on aika taattu
Noilla kolmella IMS-rankingissa pärjänneelle veneellä on yksi yhteinen tekijä: motivaatio. Kaikissa on sekä kippari että miehistö todella paneutunut asiaan ja ovat sen lisäksi vielä osaavia. Asiat on harkittu ja kokeiltu hammasharjan varren pituutta myöten, manööverit treenattu ja varustus viimeisen päälle. Samalla konseptilla pärjää veneellä kuin veneellä. Eipä muuten unohdeta tuosta listasta Antilla 36:a.
Ensimmäiseksi sanoisin, etten itse kuulu noihin kärkikippareihin.
Uskon kuitenkin vakaasti siihen, että hyvä ja motivoitunut jengi ajaa aikalailla veneellä kuin veneellä nopeasti niitä kärkipaikkoja.
Niinkuin Antsu sanoi, noilla kärkikippareilla on monta yhteistä tekijää. Vuosikymmenien kokemus, motivaatio, tietotaito yms.
Aika monta tiististä pitää ajaa, jotta noiden kavereiden maileihin päästään käsiksi.
Tosin ihmisiä hekin ovat, ja kuvia ei pidä kumartaa, joten kokemuksen ja treenin määrän kerttyessä heidät pitää tulevana kautena haastaa tiukempaan kisaam ..:-D
Täsmälleen näin aiomme tehdä.
Tuo IMS 3 luokan osallistujalista on aika ikäveneiden sarja. Kyllä se veneeltäkin vaatii aika paljon jos voittaa aiot tuossa luokassa. Jos Finellille pistettäisi joku huonosti mittaava paatti alle niin ei tosiaankaan voittaisi. Tomppa tuntee veneensä ja saa siitä joka olosuhteissa maksimit irti. Noita IMS ruikuttajia löytyy pilvin pimein, niiden ongelma on siinä että usein puuttuu se ratkaiseva 0.1-0.2 solmua targetista.
Jokainen vene on yksilö. Ei kaikki Comfortinat kulje ja nouse yhtähyvin kuin Finellin.
nyt mitä satuin kirjoittaan jonka perusteella luet minut IMS ruikuttajaksi?
Kirjoitin yleisesti, lipsahti jatkoksi sun viestiin!
Optimoitu pelkästään kilpauiluihin, normaaleja hitaampia veneitä. Saadaan isot tasoitukset joiden avulla pärjätään...
Kuka muuten kilpapurjehtisi tosissaan esim. Comfortiina32 kanssa?
Yksityyppiluokat ovat siinä parempia, ettei niistä saa suuria tasoituksia. Mutta yleensä kalleimmat (uusi vene/purjeet) voittaa siinäkin.
Mites sitten nää nopeat mutta optimoidut veneet, kuten MM32 jotka ajaa ikireiveillä?
Olet kyllä oikeassa, että yksityyppi kisat on järkevempiä kun tasoitussäännöt. Vaimolle ei voi valittaa mittalukujen erheellisyydestä, se voi aina sanoa, että katso peiliin pkele.
Mutta koska kahta venettä ei ainakaan meikäläisen lompsa kestä niin pakko ajaa tasareita. Nääs toi kesä vietetään jokatapauksessa vesillä niin pitää olla sentään asuttava vene - sellaisissa ei oli kiinnostavia OD skaboja (excl. x-99)
¨
X-99 on kuollut luokka suomessa ja hyytyy edelleen. Suomessa ei ole vireätä OD-luokkaa joka on samalla asuttava.
X-35 on aivan liian kallis tullakseen suosituksi, ne joilla on rahaa kyseiseen veneeseen. Ei ole sitten enää aikaa harrastaa.
Expressejä ei kai aikuisten oikeesti asuttaviksi voi sanoa.
Yksityyppikisoissa on se ongelma että yleensä paras voittaa.
minäkään usko siihen X-35 suosioon. OD kisatkin ovat haúskoja vain jos niissä on tarpeeksi veneitä.
Mielenkiintoista nähdä miten X99:n käy. Voi kuolla 35:n myötä tai sitten voi käydä päinvastoin. Käytettyjen 99:en tarjonta voi lisääntyä, hinnat laskea ja ei se nyt mahdotonta olisi että luokka saisi siitä piristysruiskeen täällä euroopan perähikiällä. Jännä nähdä miten käy. Jos muistan oikein niin kolmevitosia olisi 3 kpl tulossa Suomeen ensi kesäksi.
Asuttavuus on niin suhteellinen käsite. Aikanaan hai oli "ihanteellinen perhevene".
Toisaalta jos se on rahasta kiinni, niin kolmevitosen hinnalla voi hankkia sekä asuttavan cruiserin että pienemmän yksityyppiveneen kisakäyttöön.
Mikään ko. veneistä (siis IMS3:n kärkikolmikko) ei ole mitenkään "optimoituja, normaalia hitaampia veneitä". Kaikki ovat varmasti nopeampia kuin sisaraluksensa. Toki ne ovat hitaahkoja uusiin samankokoisiin verrattuna, kuten kaikki 70- ja 80-luvun veneet.
Mitä vikaa on muten kilpapurjehtia tosissaan Comfortina 32:lla? Millaisilla veneillä sitten pitäisi kilpailla avomerellä?
Yksityypissä toki voittajilla on usein kallein kalusto, mutta aivan varmasti se ei ole tärkein syy voittoon. Jos todella haluaa voittaa, on myös laitettava rahaa kalustoon. Jos ei ole taitoa tai intoa treenata, ei voita millään kalustolla. Tämä näkyy hyvin, kun seuraa miten entisillä voittajaveneillä siirrytään häntäpäähän, kun omistaja ja miehistö vaihtuu.
Toki veneet ovat yksilöitä, mutta eiköhän suurin ero ole veneen ylläpidossa ja varustelussa.
Onko muissa yhtä sileä ja puhdas pohja ja evät? Onko muiden purjeet ja säädöt yhtä hyvät? Osaako muut ajaa yhtä hyvin?
Jos tasoituslähtöihin saadaan juuri ja juuri 20 venettä startteihin, niin kuinka luulette 1D-luokkien saavan tarpeeksi veneitä lähtöihin?
ja sehän sen hauskuuden yksityyppisistä tappaa...
Vaikka x-99:en hinnat laskevatkin, niin Suomi on perähikiä ja ei täältä löydy ihmisiä joilla olisi intoa laittaa X99:n hitech purjeisiin 10 000 e joka kausi.
Mahdoton yhtälö tuo asuttavuus ja yksityyppiluokka näin pienessä maassa. Inferno 31:stä olisi voinut tulla yksityyppiluokka, mutta ongelmana siinäkin luultavasti purjekulut.
Omaa ajatusmaailmani on sellainen, että OD-luokissa (mielenkiintoisia sellaisia) voisivat olla:
Albin express
Melges 24
H ? ( en ole seurannut millaisia fleettejä enää)
Fleetin koko olisi aikalailla ratkaiseva.
Ehkä en ole tarpeeksi motivoitunut koska edelleen vaadin siltä veneeltä asuttavuutta, sekä tykkään pitkistä kisoista kuten GR ja esim Suursaarirace.
Albinit on vanhanaikaisia, Hoosta nyt puhumattakaan.
Lähes Albinin hinnalla pääsisi käsiksi hieman erityyppiseen köliveneeseen eli Euroopassa hyvin suosittuun platu 25:seen.
Plussaa esim melgesiin verrattuna että hinta on vain 2/3 melgesistä.
Mutta aika näyttää tuleeko tuosta taas suomessa mitään. Toivottavasti tulee.
platua on peto jr. lisäksi suomessa?
kolme kappaletta suomessa, mutta jos hyvin käy niin kesällä niitä on jo kuusi. Tämä on hyvä alku ja ei ole ihme jos melgesien lukumäärä saadaan kiinni vuoteen 2008 mennessä.
tulokkaastahan onkin vasta kyse.
Tukholmassa on kaiketi noin kymmenkunta J/105:sta ja siellä näyttävät ajavan omana luokkanaan mm Gotlantia ympäri. Siinä voisi olla oiva kompromissi sinun vaatimuksillasi. Asymmetristä vauhtia, jonkinmoista asuttavuutta, luokkalähtöjä Ruotsin puolella sekä miksei myös tasoituksella kotimaassa. Ei ihan niin kalliskaan kuin tuo X-35.
olen itsekkin katellu. Veneenä olisi kiva kuin mikä.
Pitää kuitenkin ajaa tasareita koska nyt mulla on ihan kiva vene, ei tosin OD.
Hassua mutta Albin on yksi hauskimmista ja hyvin purjehtivista vanhoista veneistä.
Toi platu on oikeesti siisti paatti, mutta hintaa tuplasti Albiniin ja ei todellakaan asuttava.
Ja jos haluat menestyä OD kisoissa on ostettava nopea yksilö. Valitettavasti OD veneissä on yllättävän paljon eroja.
Esim. maailmalla OD luokkien parhaat saavat tehtaalta priimayksilön ostaessaan uuden eli ollaan jo alkutilanteessa eri linjalla.(Faktaa ei urbaanilegenda!)
En todellakaan halua mollata mitään luokkaa, kaikki purjehtimiseen liittyvä on positiivista.
albin on vanha ja hyvä, mutta niin on hevonenkin. Silti ajamme pääsääntöisesti autolla.
Kyllä kyseinen joukko on varsin tarkkaan harkitusti optimoitu mittasääntöön.
Kaikkia muutoksia on tosissaan mietitty mittasäännön mukaan - eiväthän nämä purjehtijat tyhmiä ole.
On vaaativa tehtävä varustaa vene ja teettää purjeet, miettiä kaikki muuttujat mittasääntöön sopivasti. Jos et osaa, et pärjää, vaikka kuinka osaisit ottaa omasta kalustostasi kaiken irti.
Lähdet vaikkapa vanhan scandicupin mukaan mitoitetulla spinnulla mittauttamaan venettäsi imssiin, rankaisee sääntö slöörillä ja lenssillä sinut ulos kisasta.
Hyvät purjehtijat osaavat kaikki osa-alueet. Mukaanlukien mittasääntöoptimoinnin.
Ylenkatsot tai et osaa jotain osaa, jäät hännille.
Liiottelet aika paljon optimointia. Suomesta ei löydy montaa veneenomistajaa/miehistöä, jotka tosiaan osaisivat optimoida venettään IMSiin.
IMS3:n mitallikolmikko ei ole mitenkään ihmeellisesti optimoinut venettään IMSsiin. Toki uusia purjeita tilattaessa sanotaan purjemaakarille, että tarve on IMS-kilpailu, jolloin purjemaakari ottaa säännön huomioon. Hänellä ei kuitenkaan ole IMS-VPP:tä tai muitakaan uusimpia VPP-ohjelmia, joten "optimointi" perustuu täysin yleisiin asioihin.
IMSissä on voitettu myös aivan vakioveneillä (mm. luokkasääntöön optimoitu Albin Express), joten on turha puhua optimoinnin pakollisuudesta.
En muista Scandicap-spinnujen mittoja, mutta esimerkkinä spinnun levittäminen 10% nopeuttaa venettä IMS-VPP:n mukaan ~0,6% GPH:ssa ja tuulennopeudesta riippuen banaaniradalla 0,4-1%, ympyräradalla 0,3-0,8%, sivutuulessa 0-1% (jollain veneillä 0-0,5%) ja myötätuulessa 0,8-2,2%.
Tunnin ratakisassa, jossa erot yleensä ovat pienimmät tuo 0,4-1% vaikuttaisi siis 14-36 s purjehdusaikaan. On aivan varmaa, että vene on myös oikeasti nopeampi isommalla spinnulla, joten noin paljoa ei häviä "väärällä" spinnulla. Tuo 14-36 s voi oikein tiukassa lähdössä vaikuttaa jopa 2 sijaa, mutta usein sillä ei ole mitään vaikutusta sijoitukseen.
Scandicap laski alunperin spinnun pinta-alan kertoimella liikkien pituuksien summasta ja salli siten hyvin leveät spinnut. Jos sitten joku meni tähän retkuun ja teetti spinnun, jossa pinta-alaa oli kyllä reippaasti, mutta muuten vain ei enää toiminut, varsinkaan slöörillä, ei vika taatusti ole IMS-säännön, jos spinnulla ei pärjää. Noita Joakimin esittämiä arvioita minäkin jokin aika sitten mietin, kun uutta spinnua olin tilaamassa ja päädyin arvioon, että IMS arvioi spinnun mittojen vaikutuksen varsin realistisesti. Missä siis optimointi? Epäonnistuneista purjeista ei kai tasoitussäännön ole tarkoituskaan hyvittää.
Nuo kolme mainittua venettä pärjäävät ihan ansionsa mukaan, eikä niidenkään lyöminen ole mahdotonta. Jo samalla mentaalisen panostuksen määrällä pääsee pitkälle.
Hevoskilpailuja on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin autokilpailuja.
Se muuten olisi mukava vene. Millähän rahalla/systeemillä sen saisi suoraan jenkeistä?
Veneet on ainakin Petjo Jr:n gastin mukaan tasaisia. ISAF OD luokat on hyvin speksattu. Tasoitusjärjestemäkö vaihtoehdoksi?
20 vuotta expressiä nuorempi vanha Platu pyynnit liikkuu 13000 eurossa. Paljollako saa Albinin?
Imsissä on kaksi vaihtoehtoa. Joko hankit ihan uuden IMS raaserin tai tarpeeksi vanhan mittasääntöön sopivan veneen. Uusi pärjää pari vuotta ja sitten alkaa tulla takkiin. Toisaalta kun vene saavuttaa tietyn iän alkaa mittaluku parantua. Ei koske kaikkia veneitä, mutta esim IMX 38 alkaa taas toimia.
Yli 30 viestiä ja tiettyä venettä ei ole edes mainittu täällä. Asiallinen keskustelu!