Pääministeri Matti Vanhanen ja kauppa- & teollisuusministeri Mauri Pekkarinen ovat puhuneet suu vaahdossa yrittäjyydestä ja yrittämisestä. Hallitus on väittänyt mm. edistävänsä yrittäjyyttä.
Totuus on kuitenkin jälleen kerran kovin toisenlainen. Vanhasen hallitus teki heti alussa mm. verotusratkaisuja, jotka johtivat siihen, että yritykset eivät enää halunneet investoida Suomeen. Ilmeisesti Vanhanen tosiasiallisesti haluaa edistää yrittäjyyttä Kiinassa ja Intiassa. Varmaan tämä on sitä käytännön "työreformia", jonka toinen isä Matti Vanhanen aikoinaan oli; nöyrä palkansaaja on Keskustan ja Matti Vanhasen tavoite.
Bio- ja lääketieteestä on kaavailtu Suomeen tulevaisuuden alaa. Mitä Keskusta on tehnyt tämän suhteen? Tultuaan elinkeinoasiamiehestä Sitran yliasiamieheksi, Esko Ahon ensimmäisenä työnään lopetti bioalan rahoituksen. Bioalalle tämä oli kova isku. Ala on sellainen, että erityisesti alkuvaiheessa se vaatii isoja pääomasijoituksia, joissa riski on kohtuullisen kova. Yksityiset sijoittajat eivät tällaiseen kovin helposti lähde ja siksi tarvittaisiin valtiovallan siemenrahoitusta. Tätäkään Keskusta ei tajua.
Keskusta ei ole koskaan ollut tunnettu yrittäjämyönteisyydestään. Ainoa "yrittäminen", jonka asiaa Keskusta ajaa, on maatalous. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole kyse oikeasta yrittämisestä. Sen takia maatalouden yhteydessä on yrittäminen on aina pantava lainausmerkkeihin.
Keskusta ei näytä tajuavan, että pk-yrittäjyys on tulevaisuuden merkittävin työllistäjä. Pk-yrittäjyyden tukeminen olisi Suomelle siis elintärkeää.
Kuitenkin Vanhanen näpertelee vain maatalouden tukiaisten parissa, vaikka ala on selvästi auringonlaskussa.
Totuus on kuitenkin jälleen kerran kovin toisenlainen. Vanhasen hallitus teki heti alussa mm. verotusratkaisuja, jotka johtivat siihen, että yritykset eivät enää halunneet investoida Suomeen. Ilmeisesti Vanhanen tosiasiallisesti haluaa edistää yrittäjyyttä Kiinassa ja Intiassa. Varmaan tämä on sitä käytännön "työreformia", jonka toinen isä Matti Vanhanen aikoinaan oli; nöyrä palkansaaja on Keskustan ja Matti Vanhasen tavoite.
Bio- ja lääketieteestä on kaavailtu Suomeen tulevaisuuden alaa. Mitä Keskusta on tehnyt tämän suhteen? Tultuaan elinkeinoasiamiehestä Sitran yliasiamieheksi, Esko Ahon ensimmäisenä työnään lopetti bioalan rahoituksen. Bioalalle tämä oli kova isku. Ala on sellainen, että erityisesti alkuvaiheessa se vaatii isoja pääomasijoituksia, joissa riski on kohtuullisen kova. Yksityiset sijoittajat eivät tällaiseen kovin helposti lähde ja siksi tarvittaisiin valtiovallan siemenrahoitusta. Tätäkään Keskusta ei tajua.
Keskusta ei ole koskaan ollut tunnettu yrittäjämyönteisyydestään. Ainoa "yrittäminen", jonka asiaa Keskusta ajaa, on maatalous. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole kyse oikeasta yrittämisestä. Sen takia maatalouden yhteydessä on yrittäminen on aina pantava lainausmerkkeihin.
Keskusta ei näytä tajuavan, että pk-yrittäjyys on tulevaisuuden merkittävin työllistäjä. Pk-yrittäjyyden tukeminen olisi Suomelle siis elintärkeää.
Kuitenkin Vanhanen näpertelee vain maatalouden tukiaisten parissa, vaikka ala on selvästi auringonlaskussa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
keskustan politiikasta pienyritysten tukemisessa!
______________________________________________
"Päivän Hesarissa on Kimmo Kevätsalon mielenkiintoinen kirjoitus yrittäjyyden merkityksestä. Hänen mukaansa tulevaisuus näyttää valoisalta juuri sen vuoksi, että yrittäjyys on vähenemässä ja palkkatyö lisääntymässä. Tämä on vastoin sitä mantraa, mitä yhteiskunnassa on lähes konseksenomaisesti hoettu yrittäjyyden merkityksestä. Kevätsalolta on kaiketi ilmestymässä tutkimus aiheesta.
Yrittäjyyttä näyttää olevan suhteessa enemmän siellä, missä talous on heikoiten kehittynyttä ja elintaso matalaa. Sen sijaa korkean elintason maissa palkkatyön osuus on aina selvästi merkittävämpi kuin yrittäjyyden. Samoin maan talous on kehittynyt parempaan suuntaan yrittäjyyden vähentyessä. Yrittäjyyden lisääntyminen ei myöskään työllistä. Yrittäjyyttä korostavissa yhteiskunnissa koulutustaso on myös matalampi kuin palkkatyöyhteiskunnissa.
Nämä ovat erittäin mielenkiintoisia havaintoja. On ilmeistä, että Kevätsalon havainnot liittyvät suuruuden logiikkaan. Suuret yritykset voivat saada vain jotain todella suurta aikaan. Kasvu tulee niiden kautta. Sen sijaan pienyritteliäisyys on enemmän kädestä suuhun elämistä ja yrittäjä työllistää usein vain itsensä eikä muita. Palkkatyö on organisoidumpaa eikä tähtää vain lyhyen aikavälin voittoihin. Palkkatyövaltaisissa yhteiskunnissa panostetaan tuotekehitykseen, tutkimukseen ja investointeihin. Nämä asiat ovat yrittäjyyttä paljon merkittävämpiä elintason nousua ajatellen.
Suomalaisista puolueista erityisesti Keskusta ja Kokoomus on huutaneet pienyrittäjyyden perään vuodesta toiseen. Kevätsalon tutkimuksen valossa tämä näyttäisi kansakunnan köyhtymisen tieltä."
--------------------------------------------------
Koettaa nyt kommustit pitää edes jonkinlaista yhteistä linjaa siinä valehtelussanne.
Kyllä tässä linjaa on, sinä et vaan sitä huomaa.
Minun ja luullakseni myös Kevätsalon kirjoitus lähti siitä, että pienyrittäjyys ei ole mikään taikasana, mantra, jonka avulla päästään parempaan. Myöhemmässä keskustelussa asiasta kävi kyllä hyvin ilmi, etten minäkään vastusta senkaltaista pienyritteliäisyyttä, mikä tähtää vientiin, laajenemiseen ja on innovatiivista.
Mutta sellainen pienyrittäjyyden malli, missä silitämme toistemme paitoja, siivoamme toistemme asuntoja, perustamme keskikaljabaareja janoisille jne. johtaa köyhtymisen kierteeseen. Havainnot uusien yritysten perustamisen luonteesta tukevat tätä ajatustani. Meille syntyy helposti näitä lyhyen aikaa toimivia matalan osaamisen yrityksiä, jotka sitten aikansa kituutettuaan ajautuvat konkurssiin, mistä puolestaan seuraa vain lisähankaluuksia.
Yhteiskunnat, missä yritystoiminnan perusta lepää suuryrityksissä, ovat menestyneet hyvin. Tässä ei tarvitse verrata kuin vaikkapa Saksaa ja Kreikkaa keskenään. Ensin mainittu on palkkatyövaltainen, jälkimmäinen yrittäjävaltainen valtio.
Olen tosiaan toista mieltä, jos PK-yritysten tukemisella tarkoitetaan sellaista tukemista, missä toiminnan luonteeseen ei kiinnitetä mitään huomiota. Toimivammat PK-yritykset ovat ehkä sellaisia, jotka liimatuvat joidenkin suuryritysten kylkeen alihankkijoiksi ja -urakoitsijoiksi. Tässä mielessä toimiva PK-yritttelisäisyys edellyttää kannattavaa suuryritystoimintaa.
Kirjoitat lopussa "Koettaa nyt kommustit pitää edes jonkinlaista yhteistä linjaa..."
Mitähän tällä mahdat tarkoittaa? Mitä ovat "kommustit"?
keskustan linja sitten eroaa tuosta sinun ajatuksestasi?
Saneri valittaa, että kepu puhuu pienyrittämisen puolesta mutta on epäonnistunut tehtävässään, ja sinä valitat että, pienyritystoimintaa on tuettu lisäarvoa tuottamattomille aloille.
Eikö maa ja metsätalouden tukeminen, lähinnä bioenergian alueella olisi nyt kannattavinta?
--Santerille sanoisin tässä samalla, että jos kerran hallitus on epäonnistunut pienyritystoiminnan tukemisessa niin sehän johtuu hallituskumppanista kun keskustan näkemystä ei toteutettu.
vähän niinkuin Mangnustit ja Skunkit jotka haisevat väkevälle kuselle.
Keskusta on kertonut tukevansa pienyritteliäisyyttä. Se ei ole kertonut tukevansa pitkäjänteisesti kannattavaa pienyritteliäisyyttä, vaan kaikenlaista pienyritteliäisyyttä. Todellisuus on se, että pienyrityksiä syntyy eniten heikosti kannattaville aloille. Tätä pienyritteliäisyyden laatukysymystä ei ole otettu Kepussa esille.
Pitäisi käsittää se, että yksi Ponsse Vieremällä vastaa tuhansia paidan prässäysfirmoja. Ja sekin voi olla pahasti alikanttiin arvioitu, Ponssen kannalta. Ponsse on loistoesimerkki maakunnassa toimivasta, alunperin PK-yrityksestä, jonka toiminta perustuu innovatiivisuuteen ja osaamiseen. Nyt siitä on kehittynyt alallaan maailmanluokan yritys. Sen vuoksi hevospeleissäkin kannattaa pelata Einari Vidgrenin omistamia hevosia.
mutta tarkoitatko sinä nyt sitä , että sitä tukea ei saisi antaa kaikille pienyrityksille?
Tottakai nykyääkin tutkitaan tarkoin liikeidea mille esim. starttirahaa annetaan.
Ne virkamiesluokkaan kuuluvat konsultit ei vain aina osaa ajatella, että mikä on kannattavaa.
En ole puhunut nyt mistään tukemisesta enkä starttirahasta, vaan pienyritystoiminnan yleisen edistämsien mielekkyydestä. Perusajatus lähti liikkeelle siitä, onko hokema pienyrittäjyyden lisääminen tarpeen mietittäessä maamme talouden kokonaisetua. Kimmo Kevätsalon ajatus johtopäätös oli, että palkkatyövaltaisuus markkinataloudessa on aina merkki yhteiskunnan pärjäämisestä paremmin kuin yrittäjäystävälliset yhteiskunnat.
Pitää todellakin miettiä sitä, minkälaista yritystoimintaa yhteiskunnan erilaisin toimin on syytä edistää. Tai luoda niitä olosuhteita yritystoiminnalle, mitä termiä Jaba asiasta käyttää. Suomessa on määrätietoisesti luotu hyviä olosuhteita ensisijaisesti suuryrityksille sotien jälkeisenä aikana. Tulokset ovat olleet hyviä. Suomi on ollut esimerkki palkkatyövaltaisen yritystoiminnan onnistumisesta. Meidän ei tule mielestäni harrastaa sen suuntaisen yritystoiminnan edistämistä, missä osaamistaso on huono, kannattavuus on heikko, toiminta on lyhytjänteistä.
Tukea ei saa antaa kaikille pienyrityksille, mutta minun tukikäsitykseni on ehkä toinen kuin sinulla. Minulle tukemista on myös ja ennenkaikkea koulutus- ja tutkimuspolitiikka. Sieltä päästä pitää alkaa luoda niitä edellytksiä korkean osaamistason yritystoiminnalle. Basaarityyppistä rihkamakaupustelua ei sen sijaan ole syytä suuresti edistää.
Tämän pienyritystoiminnan laatukysymyksen ohella on aina pohdittava myös yhteiskunnan tasolla sitä, tuottaako suuryritystoiminta kansakunnan kokonaisedun kannalta parempia tuloksia kuin sinänsä kannattava pienyritystoiminta. Tällaista harkintaa on käytetty esim. telakkatukien osalta. Telakat edellyttävät suuria investointeja, joihin pienyrityksillä ei ole mahdollisuuksia. Tällä tavoin telakkatuki mahdollistaa suurten loistoristeilijöiden teon Suomessa. Samalla se poikii lukuisia alihankintoja eli synnyttää ympärilleen pienyritteliäisyyttä.
on varmasti kannattava asia. Oletko samaa mieltä?
Asiantuntemukseni ei riitä sen arvioimiseen, kuinka kannattavaa bioenergiatuotannon kehittäminen on.