Uutispäivä Demarissa tänään:
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta pohjusti tulevan torstain täysistuntokeskustelua järjestämällä viime perjantaina seminaarin aiheesta "Nopeusrajoitukset ja liikenneturvallisuus".
Uudenmaan tiepiirin entinen johtaja, diplomi-insinööri Jorma Hintikka:
- Suomessa alennettuihin talvinopeusrajoituksiin uskotaan edelleen, vaikka kaikki tutkimustulokset osoittavat muuta. Missään muualla maailmassa ei tällaista byrokraattista käytäntöä ole voimassa. Ruotsissakin kokeilusta luovuttiin, kun todettiin autoilijoiden muutenkin alentavan nopeuttaan liukkaalla tiellä, hän totesi.
- Nykykäytäntö, kun liukkaudentorjuntatyöstäkin pitäisi saada liikevoittoa, tuntuu pahalta. Kysymys kun on ihmishengistä. Oikeammalta tuntuisi sopia urakoitsijan kanssa haluttu hoidon taso ja maksaa sitten lasku sen mukaisena.
Tutkijalautakuntien neuvottelukunnan jäsen, liikennetoimittaja Matti Korjula:
- Liikennekuolemat on rinnastettu tappaviin tauteihin, mutta se ole sairauksista pahin. 0,8 prosenttia kaikista kuolemista sattuu liikenteessä. Kolme kertaa enemmän ihmisiä kuolee kaatumalla eikä kukaan puhu niistä mitään, hän huomautti.
- Ylinopeus oli mukana riskitekijänä muiden joukossa tarkasteluvuodesta riippuen joka neljännessä tai viidennessä kuolonkolarissa. Jos rattijuoppouteen liittyvä piittaamattomuus lasketaan erilleen, ylinopeutta ajaneiden osuudeksi jää kahdeksasosa kuolemankolareiden aiheuttajista, hän totesi.
Pienten ylinopeusrikkomusten vaarallisuudesta ei aineistosta löydy näyttöä. Niiden merkitys liikennekuolemissa on Korjulan mukaan marginaalinen.
Korjulan mukaan julkisuudessa olleet ja mieliä kuohuttavat onnettomuudet saavat usein suhteetonta huomiota ja johtavat hätiköityihin toimenpiteisiin.
- Esimerkiksi bussin ja rekan yhteentörmäys Konginkankaalla johti henkilöauton käyttäjiä koskevan talvirajoituksen laajennukseen. Helsingin ympäristön ketjukolareista ei vielä tutkinta-aineistoa ole, mutta ne saivat lehtitietojen mukaan jo aikaan talvirajoituksen laajennuksen kesäaikaan, Korjula hämmästeli. (TV)
Koko juttu täällä:
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=1971
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta pohjusti tulevan torstain täysistuntokeskustelua järjestämällä viime perjantaina seminaarin aiheesta "Nopeusrajoitukset ja liikenneturvallisuus".
Uudenmaan tiepiirin entinen johtaja, diplomi-insinööri Jorma Hintikka:
- Suomessa alennettuihin talvinopeusrajoituksiin uskotaan edelleen, vaikka kaikki tutkimustulokset osoittavat muuta. Missään muualla maailmassa ei tällaista byrokraattista käytäntöä ole voimassa. Ruotsissakin kokeilusta luovuttiin, kun todettiin autoilijoiden muutenkin alentavan nopeuttaan liukkaalla tiellä, hän totesi.
- Nykykäytäntö, kun liukkaudentorjuntatyöstäkin pitäisi saada liikevoittoa, tuntuu pahalta. Kysymys kun on ihmishengistä. Oikeammalta tuntuisi sopia urakoitsijan kanssa haluttu hoidon taso ja maksaa sitten lasku sen mukaisena.
Tutkijalautakuntien neuvottelukunnan jäsen, liikennetoimittaja Matti Korjula:
- Liikennekuolemat on rinnastettu tappaviin tauteihin, mutta se ole sairauksista pahin. 0,8 prosenttia kaikista kuolemista sattuu liikenteessä. Kolme kertaa enemmän ihmisiä kuolee kaatumalla eikä kukaan puhu niistä mitään, hän huomautti.
- Ylinopeus oli mukana riskitekijänä muiden joukossa tarkasteluvuodesta riippuen joka neljännessä tai viidennessä kuolonkolarissa. Jos rattijuoppouteen liittyvä piittaamattomuus lasketaan erilleen, ylinopeutta ajaneiden osuudeksi jää kahdeksasosa kuolemankolareiden aiheuttajista, hän totesi.
Pienten ylinopeusrikkomusten vaarallisuudesta ei aineistosta löydy näyttöä. Niiden merkitys liikennekuolemissa on Korjulan mukaan marginaalinen.
Korjulan mukaan julkisuudessa olleet ja mieliä kuohuttavat onnettomuudet saavat usein suhteetonta huomiota ja johtavat hätiköityihin toimenpiteisiin.
- Esimerkiksi bussin ja rekan yhteentörmäys Konginkankaalla johti henkilöauton käyttäjiä koskevan talvirajoituksen laajennukseen. Helsingin ympäristön ketjukolareista ei vielä tutkinta-aineistoa ole, mutta ne saivat lehtitietojen mukaan jo aikaan talvirajoituksen laajennuksen kesäaikaan, Korjula hämmästeli. (TV)
Koko juttu täällä:
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=1971
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tylyä tekstiä tulee kukkahattuhuoviselle kotipesästä! Huovisen kahjot ideat ei mene läpi edes omissa joukoissa.
Salovaaran Pertti vaati jo wirallisesti huovista eroamaan.
Minusta juuri tässä kouhotuksessa ei ole nähty kokonaisuutta ja vaikutta siltä, että eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta tekee ehdotuksia iltapäivälehtien lööppien perusteella. Myös tuo promille- ja ylinopeuskouhotus tuntuu varsin älyttömältä ja ainoa mikä siinä lienee takana on autoilijoiden rahastus.
Asia josta myös kirjoitin aijemmin on poliisin resulssien sitominen liikennevalvontaan ja kameratolppien monin kertaistaminen, sikäli sekin on hupaisaa kun täällä Hämeessä ei pystytytä rahanpuutten vuoksi täyttämään edes nykysiä virkoja.
Jorma Pitkä-Hintikka tai Suola-Hintikka on suolauksen isä. Hintikka oli erittäin aloitteellinen 60-luvulla, toi Yhdysvalloista runsaan suolauksen mallin Suomeen.
Hintikka on ainakin tähän asti masinoinut sitä mallia, että suolausta lisätään niin paljon, että varmasti riittää. Äärioloissa ihmiset sitten ajaisivat hiljempaa.
Olen muuten ihan samaa mieltä Hintikan kanssa.
Sen sijaan kaupallisen tienhoitomallin moittiminen kuulostaa just sitltä mitä se onkin: vanhan virkamiehen katteetonta vanhojen aikojen ihannointia.
Kyllä tuo on ihan täyttä asiaa, mutta se on julkaistu 25.4.2005 eli viime keväänä.
Taisinpa poimia jutusta väärän päivämäärän, mutta eihän se jutun sisältöä miksikään muuta.
"Suomessa on Hintikan mukaan tehty vain yksi luotettava tutkimus talvinopeuksien vaikutuksista. Tutkimuksessa samoilla teillä oli vuorotalvina oli 80 kilometrin ja 100 kilometrin nopeusrajoitus. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli 80:n teillä 25 ja satasen teillä 26."
Tämä oli Hintikan tilaustyö, josta tietoisesti puhdistetiin lähtöaineistoa siten, että tulos saatiin hänen haluamaksi. Mukana ei ollut lainkaan kevyen liikenteen onnettomuuksia, joiden osuus liikennekuolemista on yleisten teiden osalta tyypillisesti ehkä 25 % (tutkimuksen tekohetkellä) Aineistosta puuttuu muitakin tilastoissa olevia onnettomuuksia siten, että aineisto kattaa vain 69 % yleisillä teillä tutkimusaikana tapahtuneista kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta. Mm. alkoholitapaukset oli rajattu pois, 100 km/h rajoitusalueella tapahtuneista onnettomuuksista karsittiin lisäksi onnettomuudet, joissa pääosallisilla oli enintään 80 km/h ajoneuvo - tai henkilökohtainen rajoitus. Tällainen karsiminen vääristää tuloksia, koska myös ns. syyttömien tai vähemmän syyllisten osapuolten nopeus vaikuttaa onnettomuuksien syntyyn ja seurauksiin.
LVM:n VTT:tä tilaamat tutkimukset (VTT:n tiedotteita 1224/1991 ja liikenneministeriön julkaisu 9/97) ovat edelleen tieteellisesti päteviä, eli talvirajoituksilla on vaikutusta Kun sitten Hintikka, moottoritoimittajat, Turun yliopiston taloustieteen professori ym. halusivat kyseenalaistaa tutkimusten tulokset ja niiden analyysimenetelmän, niin tulokset tarkistettiin vielä Teknillisessä korkeakoulussa liikennelaboratoriossa ja systeemianalyysin laboratoriossa. Kahdella eri analyysimenetelmällä päädyttiin samaan tulokseen kuin VTT aikaisemmin (TKK:n liikennelaboratorion julkaisu 97/1999).