(Ylläoleva on osattava lukea melodisesti oikein soivana – c-mollissahan se lähtee! ”Sinfonian sonaattimuotoa noudatteleva 4-nuottinen alku on länsimaisen musiikin ehkä kuuluisin aloitus”.)
0Äänestä
Janne Similius
L.v.B. kirjoitti:
Ha-ha-ha-haa – ha-ha-ha-haa!
(Ylläoleva on osattava lukea melodisesti oikein soivana – c-mollissahan se lähtee! ”Sinfonian sonaattimuotoa noudatteleva 4-nuottinen alku on länsimaisen musiikin ehkä kuuluisin aloitus”.)
"jaak-ko-kul-ta jaak-ko-kul-ta""
(Ylläoleva on osattava myös lukea melodisesti oikein soivana, Sibeliuksen tuotantoa tämä...)
0Äänestä
Kustaa Jauhaja
Janne Similius kirjoitti:
"jaak-ko-kul-ta jaak-ko-kul-ta""
(Ylläoleva on osattava myös lukea melodisesti oikein soivana, Sibeliuksen tuotantoa tämä...)
Sibeliuksen Finlandia-teoksessa ennen hymniosaa on tuo "jaakko-kulta" -teema!
Kuuntele tarkkaan, siellä se on!
0Äänestä
Kustaa Jauhaja
Similius kirjoitti:
Sibeliuksen Finlandia-teoksessa ennen hymniosaa on tuo "jaakko-kulta" -teema!
Kuuntele tarkkaan, siellä se on!
Pitääpä höristellä tihverästi tilaisuuden tullen.
G. Mahler ja J. Sibelius olivat toistensa aikalaisia – Mahler 5 vuotta vanhempi ja lähti von/aus der Erde jo 40 vuotta ennen syntymääni – toisaalta Sibbe ei viimeisinä vuosikymmeninään tunnetusti julkaissut juuri mitään.
Herrat tapasivatkin toisensa ainakin kerran.
»- Jonkin aikaa sävellyskonsertin jälkeen Sibelius solmi yhden elämänsä merkittävimmistä tuttavuuksista. Gustav Mahler oli vähän ennen loistavaa Amerikan-aikaansa lähtenyt voittoretkelleen halki Euroopan ja kävi tällöin myös meidän pääkaupungissamme.
"Yhden elämänsä merkittävimmistä tuttavuuksista", sanoo Ekman - ja omistaa kirjastaan tälle merkittävälle tapahtumalle hieman toista sivua. Siihen mahtuvat kuitenkin kaikki ne kliseet, joita on siteerattu nyt yli 60 vuotta. Siinä on myös joukko muistivirheitä - tai suoranaisia valheita.»
Minäpoika se olen ollut nuorramiessä töissä sellaisessa laitoksessa kuin suomalaisessa radiotehtaassa. Kuvitelkaa!
Tuotteet menivät pääosin vientiin ja merkkejä tehtiin päämerkin ohella vaikka kuinka monia. Yksi niistä oli Hornyphon.
Ei se vekotin sen seksikkäämpi ollut kuin ne muutkaan. Samat sisukset ja samat kuoret – ehkä hiuksenhienoja kosmeettisia eroja ja varsinaisena erotuksena sitten se nimilätkä.
Alansa high endiä nuo Hornyphonit eivät olleet. Vaikka viihde-elektroniikka silloin olikin arvossaan nykypäiviin verrattuna, niin yhden Hornetin hinnalla olisi saanut vähän turkasen monta Hornyphonia!
0Äänestä
Kornetti
H. Erhiläinen kirjoitti:
Minäpoika se olen ollut nuorramiessä töissä sellaisessa laitoksessa kuin suomalaisessa radiotehtaassa. Kuvitelkaa!
Tuotteet menivät pääosin vientiin ja merkkejä tehtiin päämerkin ohella vaikka kuinka monia. Yksi niistä oli Hornyphon.
Ei se vekotin sen seksikkäämpi ollut kuin ne muutkaan. Samat sisukset ja samat kuoret – ehkä hiuksenhienoja kosmeettisia eroja ja varsinaisena erotuksena sitten se nimilätkä.
Alansa high endiä nuo Hornyphonit eivät olleet. Vaikka viihde-elektroniikka silloin olikin arvossaan nykypäiviin verrattuna, niin yhden Hornetin hinnalla olisi saanut vähän turkasen monta Hornyphonia!
ikäluokkaa olen että muistan hyvin Kaisu Puuska-Joen viehkän naiselliset kuulutukset ja päivän mietelauseet. Toosan merkki ei tainnut olla kuitenkaan Hornyphon...
0Äänestä
H. Erhiläinen
Kornetti kirjoitti:
ikäluokkaa olen että muistan hyvin Kaisu Puuska-Joen viehkän naiselliset kuulutukset ja päivän mietelauseet. Toosan merkki ei tainnut olla kuitenkaan Hornyphon...
Niin, tämä ei ollut Kluuvikadun Fazerilla vaan siinä kivenheiton päässä Aleksilla, Musiikki-Fazerilla. 1970-lukua elettiin.
Olin ostoksilla selailemassa levyhyllyjä. Yhtäkkiä säpsähdin: "KUKA PANI RADION AUKI?"
Vieressäni oli Yleisradion pääkuuluttaja, kreivi Carl-Erik Creutz samoilla asioilla, levyostoksilla.
0Äänestä
Takemetsien Mies
Kornetti kirjoitti:
ikäluokkaa olen että muistan hyvin Kaisu Puuska-Joen viehkän naiselliset kuulutukset ja päivän mietelauseet. Toosan merkki ei tainnut olla kuitenkaan Hornyphon...
Muistuipa tuosta mieleeni nimet sellaisetkin kuin Ilkka Uotila (viime vuosinaan esiintyi vain taiteiljanimellä) Epäsosiaalisine kirjelaatikkoineen sekä Aune Haarla, "Terveisiä lähimmäiselle"...
Ilkka Uotilan taiteilijanimestä sitten tuleekin väistämättä mieleeni Mark Twain - miksikähän?...
0Äänestä
Unicorn
Takemetsien Mies kirjoitti:
Muistuipa tuosta mieleeni nimet sellaisetkin kuin Ilkka Uotila (viime vuosinaan esiintyi vain taiteiljanimellä) Epäsosiaalisine kirjelaatikkoineen sekä Aune Haarla, "Terveisiä lähimmäiselle"...
Ilkka Uotilan taiteilijanimestä sitten tuleekin väistämättä mieleeni Mark Twain - miksikähän?...
Mark Twain (Samuel Langhorne Clemens) voisi tulla tässä keskustelussa mieleen jo pelkän toisen etunimensä perusteella, ilman Ilkka Uotilaa...
0Äänestä
H. Erhiläinen
Takemetsien Mies kirjoitti:
Muistuipa tuosta mieleeni nimet sellaisetkin kuin Ilkka Uotila (viime vuosinaan esiintyi vain taiteiljanimellä) Epäsosiaalisine kirjelaatikkoineen sekä Aune Haarla, "Terveisiä lähimmäiselle"...
Ilkka Uotilan taiteilijanimestä sitten tuleekin väistämättä mieleeni Mark Twain - miksikähän?...
Mistä tuo nimi Stig Framåt mahtoi tulla? Oliko Stigu keksinyt sen sillä hetkellä, kun hänellä otti eteen?
Kun näen tien päälle säiliörekkoja ja niissä nimen TRANSUOTILA, tulen aina miettineeksi liikennöitsijä Otilan (?) pukeutumismieltymyksiä. Miksikähän?
0Äänestä
Korneti
Takemetsien Mies kirjoitti:
Muistuipa tuosta mieleeni nimet sellaisetkin kuin Ilkka Uotila (viime vuosinaan esiintyi vain taiteiljanimellä) Epäsosiaalisine kirjelaatikkoineen sekä Aune Haarla, "Terveisiä lähimmäiselle"...
Ilkka Uotilan taiteilijanimestä sitten tuleekin väistämättä mieleeni Mark Twain - miksikähän?...
Oliko kyse Kankkulan kaivosta?
0Äänestä
Kornetti
H. Erhiläinen kirjoitti:
Mistä tuo nimi Stig Framåt mahtoi tulla? Oliko Stigu keksinyt sen sillä hetkellä, kun hänellä otti eteen?
Kun näen tien päälle säiliörekkoja ja niissä nimen TRANSUOTILA, tulen aina miettineeksi liikennöitsijä Otilan (?) pukeutumismieltymyksiä. Miksikähän?
komennettin ennen ratikassa. Muistaakseni tästä innoitus nimimerkille.
0Äänestä
K.k.
Takemetsien Mies kirjoitti:
Muistuipa tuosta mieleeni nimet sellaisetkin kuin Ilkka Uotila (viime vuosinaan esiintyi vain taiteiljanimellä) Epäsosiaalisine kirjelaatikkoineen sekä Aune Haarla, "Terveisiä lähimmäiselle"...
Ilkka Uotilan taiteilijanimestä sitten tuleekin väistämättä mieleeni Mark Twain - miksikähän?...
Menikös se niin, että yhdistävänä tekijänä ovat joukkoliikennevälineet?
S.L. Clemens / Mark Twain => jokilaivat I. Uotila / Stig Framåt => raitiovaunut/kaupunkibussit
0Äänestä
Tietävinäni
Korneti kirjoitti:
Oliko kyse Kankkulan kaivosta?
Puhutaan kai henkilöstä nimeltä Aune Onerva Haarla, ent. Ala-Tuuhonen os. Lahdelma (1923-1976).
Ala-Tuuhonen EI ollut salanimi, vaan ensimmäisessä avioliitossa saatu oikea sukunimi.
0Äänestä
Takametsien Mies
K.k. kirjoitti:
Menikös se niin, että yhdistävänä tekijänä ovat joukkoliikennevälineet?
S.L. Clemens / Mark Twain => jokilaivat I. Uotila / Stig Framåt => raitiovaunut/kaupunkibussit
Näin kerrotaan, että raitiovaunuissa saattoi kuulla rahastajan kehotuksen "siirtykää eteenpäin käytävällä - stig framåt". Siitäpä olisi jonakin vähän ankeana aamuna saada käsityksen että joku sinua oikein nimelläsi puhuttelee - joskus voi hyvinkin olla niin ankeita aamuja, ettei oikein muista nimeään...
Jokilaivalla piti paikka-paikoin luodata veden syvyyttä erityisellä mittakepillä jossa oli vedenkorkeudelle tehty erilaisia merkkejä. Niinpä siellä saatettiin hyvinkin kuuluuttaa jotta "mark twain".
0Äänestä
Jouten päiten
Takametsien Mies kirjoitti:
Näin kerrotaan, että raitiovaunuissa saattoi kuulla rahastajan kehotuksen "siirtykää eteenpäin käytävällä - stig framåt". Siitäpä olisi jonakin vähän ankeana aamuna saada käsityksen että joku sinua oikein nimelläsi puhuttelee - joskus voi hyvinkin olla niin ankeita aamuja, ettei oikein muista nimeään...
Jokilaivalla piti paikka-paikoin luodata veden syvyyttä erityisellä mittakepillä jossa oli vedenkorkeudelle tehty erilaisia merkkejä. Niinpä siellä saatettiin hyvinkin kuuluuttaa jotta "mark twain".
Rahastajat hävisivät jossakin käänteessä noista liikennevälineistä niin kuin mikäsenytoli Töölöstä.
Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ylijohtaja on sentasoinen herra, että hänen käytettävissään on virka-auto kuljettajineen. Raitiovaunun kuljettajan pätevyys voisi olla näinä aikoina eduksi sofööriksi hakiessa, jos paikka sattuisi vapautumaan: http://www.mmm.fi/tiedotteet/tiedote.asp?nro=1428
Metlan nimessä voi nähdä metlan, jolla on varpumaisen ohut yhteys metsiin. Minkähänlainen?
0Äänestä
K.k.
Takametsien Mies kirjoitti:
Näin kerrotaan, että raitiovaunuissa saattoi kuulla rahastajan kehotuksen "siirtykää eteenpäin käytävällä - stig framåt". Siitäpä olisi jonakin vähän ankeana aamuna saada käsityksen että joku sinua oikein nimelläsi puhuttelee - joskus voi hyvinkin olla niin ankeita aamuja, ettei oikein muista nimeään...
Jokilaivalla piti paikka-paikoin luodata veden syvyyttä erityisellä mittakepillä jossa oli vedenkorkeudelle tehty erilaisia merkkejä. Niinpä siellä saatettiin hyvinkin kuuluuttaa jotta "mark twain".
Vaikka umpisuomenkielinen olenkin, niin olen kahdesti elämässäni onnistunut etenemään (framåt) urallani Stig-nimisen pomon alaisuuteen. Mukavia miehiä molemmat, oikein mukavia!
Ei ole edessä loistavaa polkua eikä valaistua latua – raitiotiestä puhumattakaan – vaan puolipimeässä saan taapertaa – ilman pomoa, ilman alaisia.
0Äänestä
arvaaja~
Jouten päiten kirjoitti:
Rahastajat hävisivät jossakin käänteessä noista liikennevälineistä niin kuin mikäsenytoli Töölöstä.
Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ylijohtaja on sentasoinen herra, että hänen käytettävissään on virka-auto kuljettajineen. Raitiovaunun kuljettajan pätevyys voisi olla näinä aikoina eduksi sofööriksi hakiessa, jos paikka sattuisi vapautumaan: http://www.mmm.fi/tiedotteet/tiedote.asp?nro=1428
Metlan nimessä voi nähdä metlan, jolla on varpumaisen ohut yhteys metsiin. Minkähänlainen?
Olisiko venäjänkielinen juttu Ведьмачья метла jotakin sinnepäin?
???
0Äänestä
Jouten päiten
arvaaja~ kirjoitti:
Olisiko venäjänkielinen juttu Ведьмачья метла jotakin sinnepäin?
???
Muisteleiksen, että Tuntemattoman sotilaan "Roka Antti" (Karjala Kannakse poikii) olisi käyttänyt omaan murteeseensa kuuluvaa sanaa "metla" yleiskielisen luuta-sanan asemesta.
Kuka osaisi sanoa, mitä tuo "hold" nimessä "Reinhold" tarkoittaa? Sanakirjani ei osaa kertoa saksan sanan 'hold' merkitystä.
(Monikin osannee kuvitella, mitä nimi "Reinhard/Reinhart" tarkoittaa – hoidettu intiimihygienia ja viriliteetti ovat ihan positiivisia asioita...)
Joseph Mohrin sanoituksessa Franz Xaver Gruberin tunnettuakin tunnetumpaan joululauluun luonnehditaan mm. "Holder Knabe im lockigen Haar". Voisiko kyseessä olla englannin sanan 'holy' vastine vanhemmassa saksan kielessä? Lauluhan on peräisin Itävallasta, 1800-luvun alkupuolelta.
0Äänestä
Sarvitorvi
Monilla miesvaltaisilla työpaikoilla tunnettiin senkaltaisia riittejä kuin "sarvenkolistajaiset". Niihin kiinteästi liittyvä termi oli "sarviviinat".
Kikkelin keulimisen kanssa noilla termeillä ei (IMHO) ole mitään tekemistä. Mistä mahtoi olla kyse?
0Äänestä
pornosivuilla
useammin ,niin paikkautuu sekin aukko sivistyksessäsi!!!
0Äänestä
"mestari" (?)
1. -pä on pääte, joka liitetään kehottaviin verbeihin sinällään. Siinä ei ole kahta p-kirjainta.
2. Välimerkkien kuten pilkun eteen ei tule välilyöntiä, sen jälkeen kyllä.
3. Huutomerkkejä on turha panna virkkeen loppuun kolmea kappaletta, kun yksi ajaa asian ihan hyvin.
0Äänestä
heh heh
"mestari" (?) kirjoitti:
1. -pä on pääte, joka liitetään kehottaviin verbeihin sinällään. Siinä ei ole kahta p-kirjainta.
2. Välimerkkien kuten pilkun eteen ei tule välilyöntiä, sen jälkeen kyllä.
3. Huutomerkkejä on turha panna virkkeen loppuun kolmea kappaletta, kun yksi ajaa asian ihan hyvin.
Huomasitko, että viesti, jonka kieliasua moitit, on kirjoitettu noin kolme vuotta sitten? Tuskinpa sen kirjoittaja moitteitaisi koskaan tulee lukemaan.
0Äänestä
lsglöndflgji
heh heh kirjoitti:
Huomasitko, että viesti, jonka kieliasua moitit, on kirjoitettu noin kolme vuotta sitten? Tuskinpa sen kirjoittaja moitteitaisi koskaan tulee lukemaan.
että aktiiviset ketjut (tai ainakin viimeksi muuttuneet) nykyisin siirtyvät foorumin eturiville. Kyllä myöhäinenkin kommentti voi olla hyödyllinen ainakin muille, jos ei aloittajalle.
0Äänestä
alakämmekkälampi
eppujen juha torvinen on englanniksi john e. horny.
0Äänestä
nostadamus
nostetaanpa otsikoihin
0Äänestä
Potunnostaja
nostadamus kirjoitti:
nostetaanpa otsikoihin
Et ole nähdäkseni tuonut esiin mitään erityistä syytä tuohon nostamiseen. Lausuisit nyt ihmeessä jotakin viisasta tai vähemmän viisasta aloituksen teemaan liittyvää!
Itse en siihen kykene. Liitänpä siis tähän vain linkin S. Kubrickin nelisen vuosikymmentä sitten valmistuneen elokuvan musapätkään, jonka tahdissa horny young man Alex puuhastelee mitä puuhasteleekin. Moog-syntetisaattori oli kova sana siihen maailman aikaan ja Rossini rules forever! http://www.youtube.com/watch?v=npteiXDiXUY
0Äänestä
Randy Dickson
Tavan mukaan keskustelu on taas omalla tiellään, jolla ei ole mitään tekemistä alkuperäisen kysymyksen kanssa. N, ei minua häiritse ...
"Horny" tarkoittaa yleensä kiimaista, panohalukasta, sekä miehistä että naisista. Ei ihan tekopyhimpien salonkikelpoisinta kieltä. Toki sanalla on myös alkuperäinen, sarvellista tai isosarvista tarkoittava merkitys.
0Äänestä
rut_on_kiima
Rut tarkoittaa kiimaa. Sarveikas on kai tarkoitettu kaunistelevaksi kiertoilmaisuksi, kun ei kehtaa puhua kiimasta niin puhutaan sarveikkaasta.
0Äänestä
metsientorvelo
Horny = sarvimainen; torvimainen, torvi-
Syksyn ja sienikauden pikkuhiljaa lähetessä pitkien helteiden jälkeen palautettakoon muistiin niille, jotka lähtevät sieneen ulkomaalaisen ystävän kanssa, että mustatorvisieni eli ”mustatorviainen” (Craterellus cornucopioides) on englanniksi Horn of plenty. Se on ollut tapana kääntää suomeksi sanalla ”runsaudensarvi”. Yhtä hyvä voisi olla ”runsaudentorvi”.
Mutta on tällä mainiolla ruokasienellä synkempikin nimi johtuen sen mustasta väristä: trumpet of the dead (ransk. trompette de la mort). Sananmukainen käännös tälle torvelolle tai sarviotukselle olisi silloin ”kuolemantrumpetti”, ellei raamatullisemmin ”kuolemanpasuuna”.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Horny=kuumma/kiimainen
=kiimane narttu
oikea sana on bitch.
Kiimanen narttu=horny bitch
Se tarkoittaa suomeksi jotakuinkin "sarvinen" tai "sarveinen" tai "sarvellinen".
Horn on sarvi ja horny on johdettu siittä.
Se tarkoittaa 'ihan torvi' eli siis 'korni'.
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tässä "Horny Guy":
http://bkvideos.com/files/Horny-Guy.wmv
Ha-ha-ha-haa – ha-ha-ha-haa!
(Ylläoleva on osattava lukea melodisesti oikein soivana – c-mollissahan se lähtee! ”Sinfonian sonaattimuotoa noudatteleva 4-nuottinen alku on länsimaisen musiikin ehkä kuuluisin aloitus”.)
"jaak-ko-kul-ta jaak-ko-kul-ta""
(Ylläoleva on osattava myös lukea melodisesti oikein soivana, Sibeliuksen tuotantoa tämä...)
”Kolmannen osan ensimmäinen melodia on "Jaakko Kulta" -kansanlaulu molliin siirrettynä.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustav_Mahler
Lainaus löytyy kohdasta
Teokset
Sinfoniat
Sinfonia nro 1, D-duuri
Sibeliuksen Finlandia-teoksessa ennen hymniosaa on tuo "jaakko-kulta" -teema!
Kuuntele tarkkaan, siellä se on!
Pitääpä höristellä tihverästi tilaisuuden tullen.
G. Mahler ja J. Sibelius olivat toistensa aikalaisia – Mahler 5 vuotta vanhempi ja lähti von/aus der Erde jo 40 vuotta ennen syntymääni – toisaalta Sibbe ei viimeisinä vuosikymmeninään tunnetusti julkaissut juuri mitään.
Herrat tapasivatkin toisensa ainakin kerran.
»- Jonkin aikaa sävellyskonsertin jälkeen Sibelius solmi yhden elämänsä merkittävimmistä tuttavuuksista. Gustav Mahler oli vähän ennen loistavaa Amerikan-aikaansa lähtenyt voittoretkelleen halki Euroopan ja kävi tällöin myös meidän pääkaupungissamme.
"Yhden elämänsä merkittävimmistä tuttavuuksista", sanoo Ekman - ja omistaa kirjastaan tälle merkittävälle tapahtumalle hieman toista sivua. Siihen mahtuvat kuitenkin kaikki ne kliseet, joita on siteerattu nyt yli 60 vuotta. Siinä on myös joukko muistivirheitä - tai suoranaisia valheita.»
http://personal.inet.fi/koti/paavo.helisto/jutut/mahler.html
Vai onko tässä jokin väärinkäsitys?
Minäpoika se olen ollut nuorramiessä töissä sellaisessa laitoksessa kuin suomalaisessa radiotehtaassa. Kuvitelkaa!
Tuotteet menivät pääosin vientiin ja merkkejä tehtiin päämerkin ohella vaikka kuinka monia. Yksi niistä oli Hornyphon.
Ei se vekotin sen seksikkäämpi ollut kuin ne muutkaan. Samat sisukset ja samat kuoret – ehkä hiuksenhienoja kosmeettisia eroja ja varsinaisena erotuksena sitten se nimilätkä.
Alansa high endiä nuo Hornyphonit eivät olleet. Vaikka viihde-elektroniikka silloin olikin arvossaan nykypäiviin verrattuna, niin yhden Hornetin hinnalla olisi saanut vähän turkasen monta Hornyphonia!
ikäluokkaa olen että muistan hyvin Kaisu Puuska-Joen viehkän naiselliset kuulutukset ja päivän mietelauseet. Toosan merkki ei tainnut olla kuitenkaan Hornyphon...
Niin, tämä ei ollut Kluuvikadun Fazerilla vaan siinä kivenheiton päässä Aleksilla, Musiikki-Fazerilla. 1970-lukua elettiin.
Olin ostoksilla selailemassa levyhyllyjä. Yhtäkkiä säpsähdin: "KUKA PANI RADION AUKI?"
Vieressäni oli Yleisradion pääkuuluttaja, kreivi Carl-Erik Creutz samoilla asioilla, levyostoksilla.
Muistuipa tuosta mieleeni nimet sellaisetkin kuin Ilkka Uotila (viime vuosinaan esiintyi vain taiteiljanimellä) Epäsosiaalisine kirjelaatikkoineen sekä Aune Haarla, "Terveisiä lähimmäiselle"...
Ilkka Uotilan taiteilijanimestä sitten tuleekin väistämättä mieleeni Mark Twain - miksikähän?...
Mark Twain (Samuel Langhorne Clemens) voisi tulla tässä keskustelussa mieleen jo pelkän toisen etunimensä perusteella, ilman Ilkka Uotilaa...
Mistä tuo nimi Stig Framåt mahtoi tulla? Oliko Stigu keksinyt sen sillä hetkellä, kun hänellä otti eteen?
Kun näen tien päälle säiliörekkoja ja niissä nimen TRANSUOTILA, tulen aina miettineeksi liikennöitsijä Otilan (?) pukeutumismieltymyksiä. Miksikähän?
Oliko kyse Kankkulan kaivosta?
komennettin ennen ratikassa. Muistaakseni tästä innoitus nimimerkille.
Menikös se niin, että yhdistävänä tekijänä ovat joukkoliikennevälineet?
S.L. Clemens / Mark Twain => jokilaivat
I. Uotila / Stig Framåt => raitiovaunut/kaupunkibussit
Puhutaan kai henkilöstä nimeltä Aune Onerva Haarla, ent. Ala-Tuuhonen os. Lahdelma (1923-1976).
Ala-Tuuhonen EI ollut salanimi, vaan ensimmäisessä avioliitossa saatu oikea sukunimi.
Näin kerrotaan, että raitiovaunuissa saattoi kuulla rahastajan kehotuksen "siirtykää eteenpäin käytävällä - stig framåt". Siitäpä olisi jonakin vähän ankeana aamuna saada käsityksen että joku sinua oikein nimelläsi puhuttelee - joskus voi hyvinkin olla niin ankeita aamuja, ettei oikein muista nimeään...
Jokilaivalla piti paikka-paikoin luodata veden syvyyttä erityisellä mittakepillä jossa oli vedenkorkeudelle tehty erilaisia merkkejä. Niinpä siellä saatettiin hyvinkin kuuluuttaa jotta "mark twain".
Rahastajat hävisivät jossakin käänteessä noista liikennevälineistä niin kuin mikäsenytoli Töölöstä.
Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ylijohtaja on sentasoinen herra, että hänen käytettävissään on virka-auto kuljettajineen. Raitiovaunun kuljettajan pätevyys voisi olla näinä aikoina eduksi sofööriksi hakiessa, jos paikka sattuisi vapautumaan:
http://www.mmm.fi/tiedotteet/tiedote.asp?nro=1428
Metlan nimessä voi nähdä metlan, jolla on varpumaisen ohut yhteys metsiin. Minkähänlainen?
Vaikka umpisuomenkielinen olenkin, niin olen kahdesti elämässäni onnistunut etenemään (framåt) urallani Stig-nimisen pomon alaisuuteen. Mukavia miehiä molemmat, oikein mukavia!
Sittemmin onkin urakehitys ottanut takapakkia
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=1500000000000154&posting=22000000014148538
Ei ole edessä loistavaa polkua eikä valaistua latua – raitiotiestä puhumattakaan – vaan puolipimeässä saan taapertaa – ilman pomoa, ilman alaisia.
Olisiko venäjänkielinen juttu Ведьмачья метла jotakin sinnepäin?
???
Muisteleiksen, että Tuntemattoman sotilaan "Roka Antti" (Karjala Kannakse poikii) olisi käyttänyt omaan murteeseensa kuuluvaa sanaa "metla" yleiskielisen luuta-sanan asemesta.
http://images.google.fi/images?svnum=10&hl=fi&lr=lang_de&q=метла
Metlaakka = luutaakka, metla-akka = luuta-akka?
Laivan kapteenina oli sitten varmaan Stig Ombord.
Veikkaan, että Stig Framåt otti nimensä entisten raitionvaunujen rahastajien toistuvista ruuhka-aikojen kehotuksista: "Eteenpäin käytävällä, stig framåt!".
Tulipa tässä mieleen sellainen yksisarvinen elukka kuin
http://images.google.fi/images?hl=fi&q=reinhold das nashorn&sa=N&tab=wi
Kuka osaisi sanoa, mitä tuo "hold" nimessä "Reinhold" tarkoittaa? Sanakirjani ei osaa kertoa saksan sanan 'hold' merkitystä.
(Monikin osannee kuvitella, mitä nimi "Reinhard/Reinhart" tarkoittaa – hoidettu intiimihygienia ja viriliteetti ovat ihan positiivisia asioita...)
Joseph Mohrin sanoituksessa Franz Xaver Gruberin tunnettuakin tunnetumpaan joululauluun luonnehditaan mm. "Holder Knabe im lockigen Haar". Voisiko kyseessä olla englannin sanan 'holy' vastine vanhemmassa saksan kielessä? Lauluhan on peräisin Itävallasta, 1800-luvun alkupuolelta.
Monilla miesvaltaisilla työpaikoilla tunnettiin senkaltaisia riittejä kuin "sarvenkolistajaiset". Niihin kiinteästi liittyvä termi oli "sarviviinat".
Kikkelin keulimisen kanssa noilla termeillä ei (IMHO) ole mitään tekemistä. Mistä mahtoi olla kyse?
useammin ,niin paikkautuu sekin aukko sivistyksessäsi!!!
1. -pä on pääte, joka liitetään kehottaviin verbeihin sinällään. Siinä ei ole kahta p-kirjainta.
2. Välimerkkien kuten pilkun eteen ei tule välilyöntiä, sen jälkeen kyllä.
3. Huutomerkkejä on turha panna virkkeen loppuun kolmea kappaletta, kun yksi ajaa asian ihan hyvin.
Huomasitko, että viesti, jonka kieliasua moitit, on kirjoitettu noin kolme vuotta sitten? Tuskinpa sen kirjoittaja moitteitaisi koskaan tulee lukemaan.
että aktiiviset ketjut (tai ainakin viimeksi muuttuneet) nykyisin siirtyvät foorumin eturiville. Kyllä myöhäinenkin kommentti voi olla hyödyllinen ainakin muille, jos ei aloittajalle.
eppujen juha torvinen on englanniksi john e. horny.
nostetaanpa otsikoihin
Et ole nähdäkseni tuonut esiin mitään erityistä syytä tuohon nostamiseen. Lausuisit nyt ihmeessä jotakin viisasta tai vähemmän viisasta aloituksen teemaan liittyvää!
Itse en siihen kykene. Liitänpä siis tähän vain linkin S. Kubrickin nelisen vuosikymmentä sitten valmistuneen elokuvan musapätkään, jonka tahdissa horny young man Alex puuhastelee mitä puuhasteleekin. Moog-syntetisaattori oli kova sana siihen maailman aikaan ja Rossini rules forever!
http://www.youtube.com/watch?v=npteiXDiXUY
Tavan mukaan keskustelu on taas omalla tiellään, jolla ei ole mitään tekemistä alkuperäisen kysymyksen kanssa. N, ei minua häiritse ...
"Horny" tarkoittaa yleensä kiimaista, panohalukasta, sekä miehistä että naisista. Ei ihan tekopyhimpien salonkikelpoisinta kieltä. Toki sanalla on myös alkuperäinen, sarvellista tai isosarvista tarkoittava merkitys.
Rut tarkoittaa kiimaa.
Sarveikas on kai tarkoitettu kaunistelevaksi kiertoilmaisuksi, kun ei kehtaa puhua kiimasta niin puhutaan sarveikkaasta.
Horny = sarvimainen; torvimainen, torvi-
Syksyn ja sienikauden pikkuhiljaa lähetessä pitkien helteiden jälkeen palautettakoon muistiin niille, jotka lähtevät sieneen ulkomaalaisen ystävän kanssa, että mustatorvisieni eli ”mustatorviainen” (Craterellus cornucopioides) on englanniksi Horn of plenty. Se on ollut tapana kääntää suomeksi sanalla ”runsaudensarvi”. Yhtä hyvä voisi olla ”runsaudentorvi”.
Mutta on tällä mainiolla ruokasienellä synkempikin nimi johtuen sen mustasta väristä: trumpet of the dead (ransk. trompette de la mort). Sananmukainen käännös tälle torvelolle tai sarviotukselle olisi silloin ”kuolemantrumpetti”, ellei raamatullisemmin ”kuolemanpasuuna”.
Kiimaista, panovalmista...
https://www.youtube.com/watch?v=ev-SIstLIlQ
Sanoista ”horny bitch” tulee mieleen narttukoira, jolla on semmoinen torvelo tai ämpärin puolikas päässään, jotta se ei raavi itseään.
Horny = Kiimainen
Sarvekas suomeksi. En ole sanaa kornis koskaan edes kuullut. Mitähän kieltä lie?