On alkanut vasemmistoliiton kuolinsoitto ja kellojen naruja vetelee vanhat kunnon taistolaiset.
Kommunismin haamun häviäminen ei minua sureta, mutta seuraukset vähän arveluttavat.
Kyllä Siimeksen äkkilähtö panee alulle koko vasemmistoliiton hajoamisen ja viimekädessä häviämisen.
Suurin osa kannattajista siirtynee demareiden kannattajiksi ja nostanee demareiden kannatuksen 30%, eli ylivoimaisesti suurimmaksi puolueeksi. Tämä ei tietenkään tapahdu yhtäkkiä, mutta suunta lienee selvä.
Asialla on hyvätkin puolensa. Nyt on ei-vasemmistopuolueiden pakko alkaa tehdä enemmän yhteistyötä, ja nimenomaan hallitusyhteistyötä.
Vaikea kuvitella, että kumpikaan, keskusta eikä kokoomuskaan lähde noin selkeään apupuolueen asemaan.
Seuraavat eduskuntavaalit tuleekin käydä pääministerivaaleina ja nimenomaan keskustan ja kokoomuksen välillä, pyrkien unohtamaan demarit kokonaan. Kansalle pitää tehdä selväksi, että pyrkimys on tosiaan ei-vasemmistolaiseen hallitukseen ja ainoastaan pääministerin nimi on epäselvä.
Tällä asetelmalla saattaisi olla piristävä vaikutus niin keskustan, kuin kokoomuksenkin kannatukseen.
Jos tällä tavoin demarivalta saadaan Suomessa kaatumaan, niin silloin voidaan todeta Kremlin kellojen soittaneen ilosanomaa Suomelle.
Kommunismin haamun häviäminen ei minua sureta, mutta seuraukset vähän arveluttavat.
Kyllä Siimeksen äkkilähtö panee alulle koko vasemmistoliiton hajoamisen ja viimekädessä häviämisen.
Suurin osa kannattajista siirtynee demareiden kannattajiksi ja nostanee demareiden kannatuksen 30%, eli ylivoimaisesti suurimmaksi puolueeksi. Tämä ei tietenkään tapahdu yhtäkkiä, mutta suunta lienee selvä.
Asialla on hyvätkin puolensa. Nyt on ei-vasemmistopuolueiden pakko alkaa tehdä enemmän yhteistyötä, ja nimenomaan hallitusyhteistyötä.
Vaikea kuvitella, että kumpikaan, keskusta eikä kokoomuskaan lähde noin selkeään apupuolueen asemaan.
Seuraavat eduskuntavaalit tuleekin käydä pääministerivaaleina ja nimenomaan keskustan ja kokoomuksen välillä, pyrkien unohtamaan demarit kokonaan. Kansalle pitää tehdä selväksi, että pyrkimys on tosiaan ei-vasemmistolaiseen hallitukseen ja ainoastaan pääministerin nimi on epäselvä.
Tällä asetelmalla saattaisi olla piristävä vaikutus niin keskustan, kuin kokoomuksenkin kannatukseen.
Jos tällä tavoin demarivalta saadaan Suomessa kaatumaan, niin silloin voidaan todeta Kremlin kellojen soittaneen ilosanomaa Suomelle.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Juuri tällä kertomallasi taktiikalla Kokoomuksen ja Kepun pitää lähteä ensi eduskuntavaaleihin. Eikun nopeasti vain nyt väsäämään uutta porvarisopimusta. Sen jälkeen Heinäluoma on aivan ihmeissään miettiessään millainen jättilottopotti hänelle on oikein vaaleissa tulossa.
Se näyttää tältä: Kun ensin kirjoitat sanan valta ja heti perään uudelleen sanan valta, se näytää valtavalta. Siis seuraava demarien äänisaalis. (Idea kopioitu Veikkauksen mainoksesta)
...tämä oli vasta minun mallini.
Ei kokoomus ja keskusta tule mitään sopimuksia tekemään, mutta kumpikin voi tavoitteensa (ei-vasemmistolainen hallitus) julkituoda.
Kumpikin käy kovan vaalikampanjan ja kilpailee pääministerin paikasta, mutta yhteinen ideologinen vastustaja on vasemmisto (kommusnistien perilliset).
Mensevikit olivat bolsevikkien suurimmat viholliset, este sosialismiin siirtymiselle. Sen sijaan K-linja Suomessa meni monessa asiassa yhtä jalkaa nyt Vasemmistoliitossa änkyröivien stalinistien kanssa.
Oletetaanpa, että keskusta ja kokoomus ryhtyisivät avoimempaan yhteistyöhön ja tekisivät äänestäjille selväksi, että porvarihallituksen vaihtoehto on ihan yhtä mahdollinen kuin kaikki muutkin vaihtoehdot.
Millaisia ajatuksia tuo äänestäjissä herättäisi? Ei varmaan kovin kummoisia, muuta kuin sen, että politiikka palaa normaaleille uomilleen Kekkosen tyrannikauden pitkän peräaallon vihdoinkin tasaannuttua.
Porvarihallituksen pelko olisi toki erittäin kova vasemmistossa, etenkin valtionhoitajapuolue SDP:ssa. Saattaisi hyvinkin käydä niin, että SDP masinoisi vieläkin hurjemman uhkailu- ja pelottelukampanjan kuin työreformia vastaan 1999. Itse asiassa näin saattaa käysä joka tapauksessa, jos Heinäluoman touhuja yrittää ennakoida.
Kun SDP aloittaa uhkailunsa, sillä voi olla aivan päinvastainen vaikutus äänestäjiin kuin se, mitä ennustat: vsaemmistoon aatteellisesti sitoutuneet vahvistuisivat uskossaan, mutta neutraalimmin ajattelevat liikkuvat äänestäjät alkaisivat vierastaa Heinäluoman öykkärimäistä uhoamista ja populistista pelottelua.
Jos näin kävisi, niin "valtavalta" äänisaaliilta vetäisi maton alta, kukas muu kuin ihmemies Heinäluoma itse.
että kansalaisten enemmistö pelkää porvarihallitusta. Voit vapaasti listata kaikki ne porvarihallitukset, joiden perusteella ennakkotapausten valossa voidaan odottaa jotain hyvää Suomelle ja suomalaisille.
Sinulla on edelleen joku kummallinen keris-tyyppinen juttu Heinäluomaa kohtaan. Se on ikiomasi eikä vastaa todellisuutta millään tavalla. Ryhdistäydy ettet keristy lopullisesti.
Porvarihallituksen pelko on pelkkä vasemmiston lietsoma myytti, jolla ei ole mitään katetta todellisuudessa ja johon uskovat vain vasemmistolaiset, 40-45% kansasta.
Heinäluomaa kommentoin pelkästään sen perusteella, miten Heinäluoma julkisesti esiintyy, ja viime aikoina hän on uhkaillut, pelotellu ja öykkäröinyt nimenomaan keskustaa ja Matti Vanhasta kohtaan.
Tuolla pelillä Heinäluoma saa raivokkaita taputuksia vasemmalta, kutta karkoittaa neutraalisti politiikkaan suhtautuvia ihmisiä muiden puolueiden kannattajiksi.
Siimeksen lähtö terävöittää Vasemmistoliiton kuvaa aidosti aatepohjalleen omistautuneena sosialistipuolueena. Sille on selvä yhteiskunnallinen tilaus.
Demarivallan hegemonian kaatuminen on voitto työväenliikkeelle. Sen aidoin edustaja Suomessa on Vasemmistoliitto. Se tulee lohkaisemaan seuraavissa vaaleissa aimo palan SDP:stä.
Saattaa olla, että tilanne kääntyykin kokonaan toisin päin, kun vasemmistoliberaali Siimes vaihtuu selkeämpään sosialistiin ja vasurit alkavat kampanjoida rajusti demareita vastaan. Uusi puheenjohtaja ja uudet ohjelmat saattavat - huom, siis SAATTAVAT - aiheuttaa senkin, että vasemmiston yhteinen äänipotti jakautuu demareiden ja vasureiden kesken uudella tavalla, demareiden tappioksi.
Tämä tekee vieläkin tärkeämmäksi sen, että jokainen puolue menee vaaliin toistensa kilpailijoina, omilla ohjelmillaan, ja vasta vaalin jälkeen, kun vaalitulos on selvillä, katsotaan mille kolmesta hallitusvaihtoehdosta on käyttöä, eli onko hallituksen runko sinivihreä, sinipuna vai punamulta.
Demareidsta on tääsä vaiheessa turha välittää mitään, sillä heillä on kädet täynnä työtä sen suhteen, että torjuvat politiikkaansa nyt terävöittävän vasemmistoliiton valtausyritykset SDP:n vasemmalla laidalla.
Tilannetta siis kannattaa seurata, koska kuolinsoitolle voi olla päinvastainenkin vaihtoehto siksi, että vaalit ovat tulossa.
Vasemmistoliiton sisäiset ongelmat eivät tule johtamaan demareiden vasemman laidan vuotamiseen Vasemmistoliittoon päin. Lapsellinen ajatus, että änkyrästalinistien vahvistuminen innostaisi vasemmistodemareita siihen suuntaan! Suvi-Annen aikana se olisi tapahtunut, jos olisi ollut tapahtuakseen. Nyt VL jatkaa kutistumiskehitystään Vihreiden ja demareiden ollessa hyödynsaajia.
Kun kuvittelet, ettei vasemmistoliitto pyrkisi ja myös pystyisi viemään demareilta kannatusta, niin tuuditat itsesi toiveuneen, sillä kysymys on vain siitä montako %-yksikköä vasemmistoliitto kasvaa demareiden kustannuksella, kun se lähtee avoimesti profiloitumaan demareista eroon Siimeksen nöyrän apupuoluekauden jälkeen.
Selvästi alkaa Jorma "Emeriitta" Laitinen panikoitumaan KEPU:n kohtalosta seuraavissa eduskuntavaaleissa.
KEPUa repivät tällä hetkellä sen verran isot sisäiset riidat, että puolue ei sijoittune edes neljän suurimman joukkoon seuraavissa eduskuntavaaleissa. Epätoivoissaan siis hoetaan taas "porvarisopimuksen" mantraa. Kokoomus ei tällaiseen enää lähde, sillä presidentinvaaleissakin KEPU petti jälleen.
Seuraava hallituskoalitio on jälleen sinipuna. Pääministeri saattaa olla demareista tai Kokoomuksesta. Heinäluoma se tuskin on. Katainen on todennäköisempi vaihtoehto.
KEPUn tulevaisuuden näkymä on olla marginaalipuolue, joka pangolta urahtalee agraariasioita.
18.3.2003 Nelonen: ”Keskustaedustajat haluavat punamullan
Kahteen kysymykseen ei tänään Keskustajohdolta tullut tivaamallakaan vastausta: kenen kanssa hallitukseen mennään ja onko hallitukseen menon ehtona Jäätteenmäen pääministeripaikka. Jäätteenmäen mukaan päätös on eduskunnan käsissä.
Päätöstä helpottaaksemme kysyimme asiaa Keskustan tuoreilta kansanedustajilta ja tulos on selvä. Vastanneista 49 eskustaedustajasta 40 haluaa punamultahallituksen; porvarihallitukseen toiveita on vain yhdellä. 8 ei ilmoittanut kantaansa.
Millä hinnalla tahansa keskustalaisedustajat eivät kuitenkaan punamultaa muodostaisi. Demaripääministeriä suostuu harkitsemaan edes mahdollisuutena 49 edustajasta 12. 28 tyrmää ajatuksen täysin. Neljännes edustajista ei siis poissulje Lipposen kolmatta hallitusta, jossa keskusta olisi kakkospuolue. Sitä ei tee myöskään puoluejohto.
- Siitä aletaan nyt neuvotella, Jäätteenmäki sanoo.
Eli kahta asiaa keskusta vielä tällä hetkellä haluaa: Punamultaa ja pääministerin paikan. Ja jos jommastakummasta tingitään, tämän päivän perusteella se vaikuttaa olevan pääministerin pesti. NELONEN”