Minulla on se käsitys, että mies ei ole todistetusti valehdellut, vaan hän on mielestään erehtynyt aiemmissa teorioissaan, kun uudet todisteet ovat osoittaneet ne osittain vääriksi. Hän ei itse ole ainakaan myöntänyt valehdelleensa. Useimmat historioitsijat tosin näyttävät eri näkemyksen omaavan lukijoiden silmissä vahvasti välillä jopa valehtelijoilta. Ehkä he ovatkin tällöin niitä.
Irvingin muuta tuotantoa on myös arvostettu. Esim. Rommel on käännetty suomeksi ja se on hyvin kuuluisa kirja. Juuri sain kirjamainoksen sähköpostitse Deutsche Buchdienstistä Irvingin kirjasta Saksan ihmeaseista. Samo Ahto on kirjoittanut positiivisesti juuri Irvingin Rommel-tutkimuksista kirja-arvosteluissaan sotilasaikakauslehdessä. Irving on myös yleisesti hyväksytysti muuttanut käsityksiä muutamista historiallisista tapahtumista (esim. Normandian maihinnousu). Esim. Kenraali Sikorskin joutuminen Churchillin surmaamaksi on tosin ymmärrettävästi kiistelty teoria, mutta sillä on kuitenkin kannatusta.
Hesarin pääkirjoituksessa sanottiin, että Irving ei ole uhka historialle. Mikähän on tämä historia? Onko kysymys itse asiassa voittajavaltioiden määräämästä virallisesta näkemyksestä historiasta? Jos historia käsitettäisiin juuri totuutena historiallisista tapahtumista, selkeästi todistetulta tapahtumalla ei luulisi olevan todellakaan mitään hätää, mikäli yhteiskunnassa pyrittäisiin rehelliseen menneisyyden kohtaamiseen. Uskon, että Irving on juuri uhka viralliselle näkemykselle historiasta, koska muutenhan häntä ei varmaankaan olisi vangittu. Hän ja muut uhkaavat ilmeisesti virallista historiaa muissa asioissa, joten Irving aiotaan vaientaa ja julistaa epäuskottavaksi hänen kiistämättä kummallisten Holokaust-teorioiden vuoksi.
Irvingin muuta tuotantoa on myös arvostettu. Esim. Rommel on käännetty suomeksi ja se on hyvin kuuluisa kirja. Juuri sain kirjamainoksen sähköpostitse Deutsche Buchdienstistä Irvingin kirjasta Saksan ihmeaseista. Samo Ahto on kirjoittanut positiivisesti juuri Irvingin Rommel-tutkimuksista kirja-arvosteluissaan sotilasaikakauslehdessä. Irving on myös yleisesti hyväksytysti muuttanut käsityksiä muutamista historiallisista tapahtumista (esim. Normandian maihinnousu). Esim. Kenraali Sikorskin joutuminen Churchillin surmaamaksi on tosin ymmärrettävästi kiistelty teoria, mutta sillä on kuitenkin kannatusta.
Hesarin pääkirjoituksessa sanottiin, että Irving ei ole uhka historialle. Mikähän on tämä historia? Onko kysymys itse asiassa voittajavaltioiden määräämästä virallisesta näkemyksestä historiasta? Jos historia käsitettäisiin juuri totuutena historiallisista tapahtumista, selkeästi todistetulta tapahtumalla ei luulisi olevan todellakaan mitään hätää, mikäli yhteiskunnassa pyrittäisiin rehelliseen menneisyyden kohtaamiseen. Uskon, että Irving on juuri uhka viralliselle näkemykselle historiasta, koska muutenhan häntä ei varmaankaan olisi vangittu. Hän ja muut uhkaavat ilmeisesti virallista historiaa muissa asioissa, joten Irving aiotaan vaientaa ja julistaa epäuskottavaksi hänen kiistämättä kummallisten Holokaust-teorioiden vuoksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Historia on kirjoitusta. Joku sen aina kirjoittaa. Siksi puolueetonta tai kattavaa historiaa ei saada edes tilaamalla. Totuuden kertojia neuvotaan monasti karttamaan.
Jotkut ovat sen kertaisen tai myöhemmän yleisönsä mielestä päässeet muita lähemmäksi yleispätevää, muutta miten pätevää on kulloinenkin yleisö?
Netistä löytyy hauska dokkari jossa juutalainen setä kiertelee keskitysleirillä ja kumoaa "myyttiä" holocaustista.