Kannatan vilpittömästi Karjalan palauttamista.
Haluaisin kuitenkin puuttua erääseen keskustelussa jatkuvasti esiin tulevaan kielteiseen piirteeseen: suomalaisten moittimiseen. Se ei edistä asiaa, päinvastoin.
Otan muutaman esimerkin
SUOMETTUMINEN
Tästä ilmiöstä puhutaan jatkuvasti. Myös väitetään jatkuvasti, että suomettuminen jatkuu. Nyt on niin, että Suomi selvisi aivan hyvin kylmän sodan henkiinjäämistaistelusta. Demokratia säilyi, hyvinvointimme kasvoi noinakin vuosina. Suomella ei ollut mitään todellista hätää. Yksittäisillä virheillä, joita jotkut tekivät ei ole ollut mitään merkitystä.
VALTIOJOHDON MOITTIMINEN
Demokratia on Suomessa syvään juurtunutta. Vaaleja on usein, ehdokkaita paljon. Äänestysaktiivisuus ei ole sekään huono. Moittimalla demokraattisesti valittua valtiojohtoa, moitimme Suomen kansaa.
AVUSTUSTYÖ
Suomalaiset tekevät laajaa avustustyötä luovutella alueella. Työhön osallistuvat valtion lisäksi mm. molemmat kansankirkot, Punainen Risti, lukuisat muut arvostetut kansalaisjärjestöt sekä yksityiset henkilöt. Tämän työn merkityksen kiistäminen on paha loukkaus monia suomalaisia kohtaan.
Sanomani on se, ettei tulisi moittia Suomen kansaa. Olemme hyviä. Olemme aina olleet. Olemme selvinneet ihan hyvin lähihistoriamme kriiseistä ja selviämme hyvin tänäkin päivänä.
Haluaisin kuitenkin puuttua erääseen keskustelussa jatkuvasti esiin tulevaan kielteiseen piirteeseen: suomalaisten moittimiseen. Se ei edistä asiaa, päinvastoin.
Otan muutaman esimerkin
SUOMETTUMINEN
Tästä ilmiöstä puhutaan jatkuvasti. Myös väitetään jatkuvasti, että suomettuminen jatkuu. Nyt on niin, että Suomi selvisi aivan hyvin kylmän sodan henkiinjäämistaistelusta. Demokratia säilyi, hyvinvointimme kasvoi noinakin vuosina. Suomella ei ollut mitään todellista hätää. Yksittäisillä virheillä, joita jotkut tekivät ei ole ollut mitään merkitystä.
VALTIOJOHDON MOITTIMINEN
Demokratia on Suomessa syvään juurtunutta. Vaaleja on usein, ehdokkaita paljon. Äänestysaktiivisuus ei ole sekään huono. Moittimalla demokraattisesti valittua valtiojohtoa, moitimme Suomen kansaa.
AVUSTUSTYÖ
Suomalaiset tekevät laajaa avustustyötä luovutella alueella. Työhön osallistuvat valtion lisäksi mm. molemmat kansankirkot, Punainen Risti, lukuisat muut arvostetut kansalaisjärjestöt sekä yksityiset henkilöt. Tämän työn merkityksen kiistäminen on paha loukkaus monia suomalaisia kohtaan.
Sanomani on se, ettei tulisi moittia Suomen kansaa. Olemme hyviä. Olemme aina olleet. Olemme selvinneet ihan hyvin lähihistoriamme kriiseistä ja selviämme hyvin tänäkin päivänä.
Vastaukset 28
Vanhimmat
"AVUSTUSTYÖ
Suomalaiset tekevät laajaa avustustyötä luovutella alueella. Työhön osallistuvat valtion lisäksi mm. molemmat kansankirkot, Punainen Risti, lukuisat muut arvostetut kansalaisjärjestöt sekä yksityiset henkilöt. Tämän työn merkityksen kiistäminen on paha loukkaus monia suomalaisia kohtaan. "
Yksityinen avustustyö on eri asia kuin valtion lahjoittamat miljardit rikkaalle öljyvaltiolle. Sitä on turha puolustella.
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=884&author=10
"Yksityinen avustustyö on eri asia kuin valtion lahjoittamat miljardit rikkaalle öljyvaltiolle. Sitä on turha puolustella. "
Suomen valtio tukee myös näitä yksityisiä järjestöjä.
Suomen valtio ei lahjoittele miljardeja Venäjälle, koita nyt edes pysyä totuudessa. Totuudessa pysyminen ei tarkoita ProKarelian siteeraamista, se on tarkoitushakuista propagandaa. Hae oikeaa tietoa vaikka ko. avustusjärjestöiltä niin pääset hajulle siitä mitä lähialueyhteistyö oikeasti tarkoittaa.
Miljoonalla ja miljardilla on tuhatkertainen ero ja se on paljon se. Suomen valtio sijoittaa miljoonia erillaisiin yksittäisiin hankkeisiin, ne rahat kohdennetaan tarkasti toimintaan eikä niitä makseta venäjän valtion tilille.
Valtio maksaa lähialuetukea Luoteis-Venäjälle. Fakta. Miksi sitä YLEENSÄ PITÄÄ maksaa, kun Venäjällä itsellään on oin 50 mrd. dollarin käyttämätön öljykassa ja sitä olennaisesti suurempi valuuttavaranto?
Minä en näe tätä MILLÄÄNLAILLA järkevänä touhuna.
"Yksityinen avustustyö on eri asia kuin valtion lahjoittamat miljardit rikkaalle öljyvaltiolle. Sitä on turha puolustella. "
Kannatan siis vilpittömästi menetettyjen alueiden palauttamista.
Meidän tulisi kuitenkin vakavasti arvioida, minkälainen viestintä vie asiaa eteenpäin.
Lähialueyhteistyö on virallinen osa sekä oman maamme, että EU:n politiikkaa. Vaikeassa asiassa ei ole olemassa yhtä totuutta. Osa kehittämishankkeista onnistuu, osa epäonnistuu. Osa epäonnistuu ensin, mutta sitkeällä työllä alkaa vähitellen mennä paremmin. Jotkut ensin hyvin alkaneet hankkeet saattavat ränsistyä venäläisen byrokratian takia.
Lähialueyhteistyö ei ratkaise sitä, palautuuko Karjalamme vai ei. Mutta yhteistyön kitkerä arvostelu antaa sellaisen mielikuvan, että palauttamista kannattavat haluaisivatkin alueen pysyvän mahdollisen kurjana, jotta Venäjä luopuisi siitä. Tämä on alueella asuvaa väestöä ajatellen niin synkkä näkökulma, että sellaista esittämällä asialle ei taatusti saada tarvittavaa yleistä hyväksyntää.
Olen sitä mieltä, että Karjalan palauttamista markkinoitaessa suhtautumisenne lähialueyhteistyöhön olisi NEUTRAALI, asiantuntijamainen.
Vielä vakavampi asia yleisen hyväksynnän saannin kannalta on suhtautuminen kansalaisjärjestöjen harjoittamaan avustustyöhön. Ensinnäkin on niin, että yleinen mielipide ei tiedosta eroa valtion ja kansalaisjärjestöjen harjoittaman avustustyön välillä. Arvosteltaessa valtion politiikkaa, loukataan kansalaisjärjestöjä.
Kansalaisjärjestöt tekevät työtään pitkälti julkisten avustusten avulla. Punainen Risti on julkisoikeudellinen yhteisö. Sen jäsenmäärä Suomessa on suuri. Myös sellaiset myönteistä huomiota saaneet järjestöt kuin Pelastakaa Lapset ry (vauvakassi-hanke, äitien neuvontapisteet ym) käyttävät paljolti julkisia varoja. Järjestöt saavat varoja myös keräyksillä, joihin suomalaiset ovat antaneet paljon varoja.
Kansankirkkomme ovat rahoittaneet Karjalan kirkkojen uudisrakennuksia. Esimerkiksi kaikki Karjalassa toimivat suomenkieliset seurakunnat ovat useiden Suomen seurakuntien ystävyysseurakuntia. Esimerkiksi suomalaisvaroin rakennetusta Aunuksen kirkosta on tullut alueen inkeriläis- ja karjalaisväestön kokoontumispaikka.
Sekä valtion lähialueavustustyö että kansalaisjärjestöjen työ on hyödyttänyt merkittävästi Karjalan (lähinnä tässä tapauksessa ns Kauko-Karjalan) inkeriläis- ja karjalaisväestöä. Vaikkei apua kohdennettaessa väestöryhmiä erotellakkaan, kuten oikein onkin.
Olen sitä mieltä, että markkinoidassemme Karjalan palautusta meidän ei tulisi ottaa kielteistä kantaa alueelle kohdistuvaan avustustyöhön. Asiantuntijana esiintymällä saamme palautusasialle paremmin kannatusta kuin esiintymällä arvostelijana.
PS Rikkaiden valtioiden köyhyys on oma juttunsa. Sitä en nyt käsittele tässä.
Palautuksesta pitää saada varmuus ennenkuin aluetta rakennetaan rikkaalle Venäjälle ilmaiseksi.
Turha kai teikäläiselle on rautalankaa vääntää siitä miksi miljoona nyt on halvempi kuin tuhat miljoonaa kymmenen vuoden päästä ;D
Miksi pitää se miljoonakaan antaa vieraalle rikkaalle maalle?
ja mietti samalla miksi miljoona nyt on halvempi kuin tuhat miljoonaa kymmenen vuoden päästä.
Et vastannut siihen, miksi rikasta öljyvaltiota pitää yleensä tukea, kun sillä on rahaa itselläänkin?
"Meidän tulisi kuitenkin vakavasti arvioida, minkälainen viestintä vie asiaa eteenpäin.
...
Lähialueyhteistyö ei ratkaise sitä, palautuuko Karjalamme vai ei. Mutta yhteistyön kitkerä arvostelu antaa sellaisen mielikuvan, että palauttamista kannattavat haluaisivatkin alueen pysyvän mahdollisen kurjana, jotta Venäjä luopuisi siitä. Tämä on alueella asuvaa väestöä ajatellen niin synkkä näkökulma, että sellaista esittämällä asialle ei taatusti saada tarvittavaa yleistä hyväksyntää.
Olen sitä mieltä, että Karjalan palauttamista markkinoitaessa suhtautumisenne lähialueyhteistyöhön olisi NEUTRAALI, asiantuntijamainen. "
Saatat tosissasikin ajatella näin. Karjalan palautusta äänekkeimmin ajavat eivät ole ollenkaan samalla linjalla. Heille lähialueyhteistyö on uhka, koska se edistää Venäjän vakautta. Näissä piireissä toiveet Karjalan pautumisesta rakentuvat pitkälti Venäjän romahdusmaisen hajoamisen varaan. Samaa logiikkaa edustaa "kurjuuden julistaminen." Tuossa ajatusmallissa Karjala nähdään kurjistuvana ja pian Suomen haltuun putoavana hedelmänä.
ProKarelian tiedotuksessa yleisen hyväksynnän hakeminen ei siis ole etusijalla.
"Meidän tulisi kuitenkin vakavasti arvioida, minkälainen viestintä vie asiaa eteenpäin."
Ei kannata tällaisella avoimella foorumilla. Jos kymmenen vakavaa kirjoittelijaa pysyykin asiassa, niin sitä varmennin se yhdestoista häirikkö tai provokaattori töhrää koko jutun...
"Saatat tosissasikin ajatella näin. Karjalan palautusta äänekkeimmin ajavat eivät ole ollenkaan samalla linjalla. Heille lähialueyhteistyö on uhka, koska se edistää Venäjän vakautta. Näissä piireissä toiveet Karjalan pautumisesta rakentuvat pitkälti Venäjän romahdusmaisen hajoamisen varaan. Samaa logiikkaa edustaa "kurjuuden julistaminen." Tuossa ajatusmallissa Karjala nähdään kurjistuvana ja pian Suomen haltuun putoavana hedelmänä. "
Tuo on törkeä syytös. Karjalan kurjuus on yksinkertainen fakta. Alueen palauttamista ajavat eivät laskelmoi Venäjän romahduksen varaan.
"Sanomani on se, ettei tulisi moittia Suomen kansaa. Olemme hyviä. Olemme aina olleet. Olemme selvinneet ihan hyvin lähihistoriamme kriiseistä ja selviämme hyvin tänäkin päivänä. "
Olen kanssasi samaa mieltä kaikessa paitsi siinä pitäisikö Karjala palauttaa. Minusta sitä ei tarvitse palauttaa, sillä suomalaiset voi palauttaa Karjalaan muutenkin kuin valtioiden rajoja siirtämällä.
Otit esille kuitenkin tärkeän asian. Varsinkin palautusjärjestöt arvostelevat kärkkäästi hallintoa ja tulevat siinä samalla loukanneeksi myös tavallisia avustustyöhön vapaaehtoisesti osallistuvia kansalaisia. Tämä on seikka, joka palautuksen kannattajilta todellakin jää usein tajuamatta. Palautushanke tarvitsee kannattajia, jotta se meillä etenisi kansalaisten välistä keskustelua pidemmälle.
Keskustelua asiasta tarvitaan ja myös vaihtoehdoista. Alueen palautus Suomen yhteyteen ei ole ehdoton, vaan myös muita yhteistyön muotoja pitää pystyä pohtimaan. Suomalaisilla on mahdollisuus sen yhteistyön myötä päästä takaisin Karjalaan, eikä silloin ole merkitystä minkä valtion rajojen sisällä ollaan, jos eläminen ja oleminen voitaisiin järjestää molemmille puolille rajaa aivan yhtä tasa-arvoiseksi.
"Keskustelua asiasta tarvitaan ja myös vaihtoehdoista. Alueen palautus Suomen yhteyteen ei ole ehdoton, vaan myös muita yhteistyön muotoja pitää pystyä pohtimaan."
Palautus Suomen yhteyteen ON ehdoton.
"Palautus Suomen yhteyteen ON ehdoton."
Miksi?
Siksi, koska se alue tunnustettiin Suomen yhteyteen kuuluvaksi, kun maamme itsenäistyi, muutenhan koko Suomenkin voi antaa Venäjälle.
Ja siksi, koska alueella on asunut suomalaisenemmistö jo 1600-luvulta lähtien ja joka sodan uhalla pakkosiirrettiin pois.
"Olen kanssasi samaa mieltä kaikessa paitsi siinä pitäisikö Karjala palauttaa. Minusta sitä ei tarvitse palauttaa, sillä suomalaiset voi palauttaa Karjalaan muutenkin kuin valtioiden rajoja siirtämällä."
Eli ei palautusta. Viime kesänä taas Nimierkki sanoi:
1. Ptäisikö Venäjän palauttaa Suomelle sodissa menetetyt Karjalan alueet?
- Kyllä, riippuen tietysti siitä millä ehdoilla palautus suoritettaisiin ja mitä muuta kuin pelkät maa-alueet palautuksen mukana tulisi.
2. Pitäisikö myös kaikki muut menetetyt alueet palauttaa?
- Kyllä. Kuuluvat samaan pakettiin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000800&posting=22000000008726249
Joskus vastustetaan ja joskun taas ei.
mutta miksi Karjala pitäisi "palauttaa" Suomelle 2000-luvula, eli NYT?
Oppiminen on merkki ajattelevasta ihmisestä.
Miksi ei?
Siksi ei, koska me ei sitä tarvita. Miksi ja mihin me sitä tarvittais? Hyvin on pärjätty ilmankin.
En hirveästi ymmärrä suomettumis-termiä.
Kyllä sitä käytetään lyömäaseena suomalaista sodanjälkeistä politiikkaa kohtaan.
Monet muut Euroopan valtiot olivat paljon hankalammassa tilanteessa ja nöyristelivät huomattavasti enemmän Neukkulaa. Osa oli jopa sotilaallisesti alistettuja.
En tunnusta, että suomalaiset olisivat sen kummemmin olleet "suomettuneita". Asiaa voisi tarkastella ikäänkuin ulkopuolisena. Katsoa Suomea ulkoa päin. Jospa se auttaisi ymmärtämään asiaa.
Suomi on oikeasti demokratia. Ihmisten mielipidettä ei osteta rahalla, eikä painostuksella. Meillä on pitkä perinne kansanvallasta.
Me olemme aivan oikeasti selvinneet hyvin maailman menossa, ei ole isompia moitteita. Meidän vain pitäisi nähdä itsemme enemmän osana (aika hyvänä osana) ympäröivää maailmaa, ei niinkään erillään siitä. Hieman enemmän avoimmuutta ulos päin, kyllä me siihen pystymme.
Tuolla logiikallasi ainakin ProKarelian ohjelma karsiutuisi olemattomiin.
Nyt pian kolme vuotta toimineen Pro Karelian julistuksessa suomettuminen, valtiojohdon moittiminen ja lähialueyhteistyön arvostelu ovat jatkuvasti esillä. Liike perustettiin puhumaan asioista kärkevästi, ei sovinnollisesti. Se, että se ei tällä tavalla kuitenkaan saa kannatusta, lienee ollut myös perustajien tiedossa jo liikettä synnytettäessä.
Kovin hyvä ei ole ProKarelian muidenkaan teemojen ennuste.
Vaikka lähes kaikki myöntävät, että maamme rajat siirrettiin viime sotien seurauksena epäoikeudenmukaisesti, on Suomi rajojen siirrosta huolimatta kehittynyt hyvinvointivaltioksi. Uusi rajalinja on useimpien mielestä vakaa ja ongelmaton. Urbaani suomalainen ei innostu rajansiirrosta.
Vaikka sotakorvaukset olivat epäoikeudenmukaiset, niistä kuitenkin selvittiin suomalaisella sisulla. Ne ovat jääneet historiaan suomalaisena menestystarinana. Puheet sotakorvausten palauttamisesta eivät epärealistisuutensa ja outoutensa takia innosta.
Hyvin tiedetään, että ns. sotaan syylliset olivat syyttömiä. Heidät armahdettiinkin niin pian kuin voitiin. He saivat arvonimensä ja osa korkeat virkansakin takaisin. Heistä tuli nopeasti kansallissankareita. Tämäkin kipeä sodan jälkiseuraus muuttui menestystarinaksi. Ajatus tuomioiden purkamisesta tuntuu vieraalta. Siitä tulee mieleen neuvostomainen rehabiliointi. Tuo menettely kuului totalitarismiin. Sen käytännön merkitys oli se, että "kansan vihollisena" tuomitun henkilön maineen palauttaminen palautti myös kyseisen henkilön omaiset yhteiskunnan turvaverkon piiriin.
ProKarelialla on muitakin teemoja. Enkä väitä, että teemat olisivat tuulesta temmattuja. Kaikupohjaa ne kuitenkaan eivät näytä saavan. En kuitenkaan luule, että liike muuttaa tiedotuslinjaansa ainakaan vähään aikaan.
ProKarelia-liikkeen riesana ovat yksityisajattelijat, joiden kannaotot ryvettävät liikkeen mainetta. Esimerkiksi "Karjalan kurjuutta" julistavat henkilöt ovat saaneet viestinsä aika hyvin läpi. Tämän vuoksi monet ovat kääntyneet palautusasiaa vastaan, koska pitävät luovutettuja alueiden kehittämistä toivottomana, mikäli ne palautuisivat Suomelle.
"Vaikka lähes kaikki myöntävät, että maamme rajat siirrettiin viime sotien seurauksena epäoikeudenmukaisesti, on Suomi rajojen siirrosta huolimatta kehittynyt hyvinvointivaltioksi. "
Pro Karelia on mielestäni oikealla asialla. Se muistuttaa, aivan oikein valtiojohtoa, mihin täällä Suomesa ollaan oikein menossa.
Eikä ole kyse siitä, että olemme hyvinvointivaltio, siitä huolimatta, vaikka alueitamme on viety. Ei tällaista tule hiljaisesti hyväksyä, että totalitarismin voimalla maatamme silvotaan, ei.
Karjalahan ON kurjassa kunnossa, se on fakta. Kyse on siitä, että tämä kurjuus ei poistu ennen, kuin alue on jälleen heillä, keillä sinne on juuret ja rakkaus. Suomalaisilla.
tällä hetkellä vain "Halosen vappupuheiden" levityksestä internetin kautta.
Kannatan palautusta mutta se ei ole realistinen.
Suomessa on sukupuuttokehitys ja olemme muutenkin itsetuhossa.
Näin ollen väkeä ja voimaa ei riitä edes Suomen pitämiseen saati Karjalan palauttamiseen.
Tämä on totuus ja moite lähes kaikkia suomalaisia koskien.
Varmasti lastentekohalukkuuteen vaikuttaa paljon yhteiskunnalliset olot.
Laman keskelle kouluista valmistuneet, työttömyys ja pätkätyökierteessä olevat juuriltaan työnperässä muuttamaan joutuneet, eivät välttämättä kasvata suurta lapsilaumaa ympärilleen.
Ei voi soittaa mummoa hetkeksi katsomaan lapsia jos itse asuu helsingissä ja mummo taas posiolla.
Suomesta on saatava sellainen paikka että kaikille on työtä ja mielellään kotipaikkakunnalla.
"Sanomani on se, ettei tulisi moittia Suomen kansaa. Olemme hyviä. Olemme aina olleet. Olemme selvinneet ihan hyvin lähihistoriamme kriiseistä ja selviämme hyvin tänäkin päivänä. "
ProKarelia ei suinkaan moiti Suomen kansaa. Suomalaiset ovat urhoollisia, suoraselkäisiä, valveltuneita, rehellisiä ja ahkeria. Suomi on kaikilla mittareilla mitattuna kärkivaltioita maailmassa. Suomi on tunnetusti selvinnyt kovimmistakin kriiseistä. Nälänhädistä, sodista, sotakorvauksista ja kylmästä sodasta.
Kun puhutaan suomettumisesta, ei tarkoiteta sitä, että kansa olisi suomettunut, vaan yksittäiset vallanhimoiset johtajat. He eivät tietenkään ole vaarantaneet Suomea, koska maamme kyllä selviytyy mistä vaan. He ovat ainostaan tehneet itsensä naurunalaisiksi
ProKarelia ei missään nimessä moiti suomalaista äänestäjää. Se olisi varsinkin näin äänioikeuden juhlavuotena hölmöä. Se, että kansan äänestämät johtajat ovat Karjalan palautusta vastaan, johtuu siitä, että äänestäjille ei ole aikaisemmin annettu oikeata tietoa asiasta. Nyt asia on kovaa vauhtia korjaantumassa. Ensi eduskuntavaaleissa useilla ehdokkailla Karjala-asia tulee olemaan pääteema.
Lähialueyhteistyön arvostelu on ehdottoman perusteltua. Esimerkiksi Punaisen Ristin avustustyötä, joka toki saa julkista apua, ei ole arvosteltu. ProKarelia ei missään nimessä salaakaan toivo Venäjän tilanteen huonontumista.
Kehoitan sinua miettimään uudelleen suhtautumisesi asiaan. On tärkeää antaa palautusta ajavalle liikkeelle varaukseton tuki.