Kyse ei ole siitä kummalla olisi ollut suurempi valtakunta ja enemmän alamaisia vaan siitä kumpi oli omassa maassaan suurempi diktaattori. Kummalla vähemmän vastustajia poliittisen eliitin joukossa, sai tehdä vapaammin päätöksiä ilman että tarvitsi ottaa huomioon lähimpien miestensä (kansasta puhumattakaan) mielipiteitä?
Stalin vai Hitler, kummalla oli enemmän
valtaa?
12782
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
En näe eroa diktaattoreissa ja heidän vallan käytössään. Yhtä totaalisesti kumpikin hävitti toisinajattelijat ja muut ryhmät. Stalin vain voitti II maailmansodan ja Hitler hävisi - se kai lopuksi on se suurin ero!
Vaan siitä kumpi oli omassa maassaan suurempi itsevaltias.
Emme voi objektiivisesti määritellä asiaa, mutta samanlaiset "aseet" kummallakin oli - salaisine poliiseineen, urkkimisjärjestelmineen, valeoikeudenkäynteineen, keskitys/tuhoamisleirineen jne. Hitler ja Saksa vain hävisivät II maailmansodan - siinä minusta se suurin ero!
Kyllä Stalinilla oli valtaa enemmän kuin Hitlerillä. Stalinia pelkäsivät kaikki hänen lähellään olevat ja monet heistä menettivät henkensä. Molotovin ja Kuusisen vaimot vietiin vankileireille jne.
Hitler ei terrorisoinut lähimpiään paitsi muutaman kerran, ja hänen valtakoneistonsa terrorisoi missä terrorisoi. Mutta - natsit osasivat ensialkuun pitää kansan tyytyväisenä.
Stalinin ja Hitlerin hallintomalli oli vanha, jo Aurinkokuninkaan hyväksi havaitsema: ministerit ja vastaavat asioivat suoraan hallitsijan kanssa eivätkä päässeet tekemään hallinnollisesti tärkeitä päätöksiä keskenään. Tällainen olisi ilman muuta tulkittu epälojaalisuudeksi.
Hitler loi systeemin, jossa kaikki hänen lähimmät miehensä kyräilivät toisiaan. Ainoa toisinajattelia Ernst Röhm ja hänen SA joukkonsa likvitoitiin ns. pitkien puukkojen yönä (vuosi luku oli jotai 1934, mutta en jaksa tarkistaa. Oletteko katsoneet elokuvan: Perikato, joka kertoo Hitlerin viimeisestä päivästä - on tosi hyvä ajankuva ja toinen jota toivoisin uusittavaksi on venäläisten tekemä sarja: huhtikuun 17:sta viimeistä päivää. Kummatkin kuvaavat hyvin kolmannen valtakunnan vallankäyttöä ja sen loppua.
Hitleriä pidettiin Johtaja, hänen asemansa oli aivan kiistaton. Stalin oli aluksi ensimmäinen vertaistensa joukossa ja vasta puhdistusten jälkeen (1936-38) hänestä tuli diktaattori. Silloinkin ainakin muodollisesti politbyroo yhdessä ratkaisi kaikki tärkeät poliittiset ja sotilaalliset kysymykset. Hitlerillä ei ollut edes sellaista kumileimasinta, hän päätti ja sillä sipuli!
Hitlerin valtaa ei pidä aliarvioida. Koko natsi-ideologia perustuu "Johtaja" käsitteeseen. Kommunisteilla oli puolue ja Lenin jonka työn jatkajana Stalinia pidettiin ja hän itsekin itseään piti.
Totta Hitlerin osalta, mutta kyllä Stalinkin pönkitti valtaansa valtaisalla henkilökultilla. Kaikki ne kuvat, patsaat, paikkojen nimet jne. kertovat tästä henkilöpalvonnasta. Stalin likvitoi kaikki Lenin läheiset työtoverit ja näin tietoisella toiminnallaan otti vallan itselleen. Se ero kyllä tosiaan löytyy, ettei Hitlerillä ollut "taakkanaan" Lenin kaltaista johtajaa ja jo luotua valtakoneistoa. Lenin ei tosin olisi halunnut Stalinista seuraajaansa, mutta Stalin pystyi pimittämään tämänkin asian.
Stalin tappoi miljoonia omia kansalaisiaan, aikamoinen auktoriteetti on oltava, että on edelleen suosittu sellaisen jälkeen.
Stalin ei kuitenkaan varastanut omalta maaltaan ,kuten nykyiset Jeltsinistä eteenpäin ja hänen luvallaan tehneet.
Stalinin ei tarvinut varastaa omalta maaltaan...hän "varasti" koko maan luomalla diktatuurin. Ei pidä sekoittaa diktatuuria näennäisdemokratiaan.
Olet oikeassa ,mutta hän ei kähminyt henkilökohtaista omaisuutta vaikka oli diktaattori,veikkaisin että siksi tänäkin päivänä venäjällä varsinkin vanhempi sukupolvi haikailee ko.herran aikoja takaisin,taitaa olla venäjän historian ainut johtaja joka ei täyttänyt ensimmäisenä omia taskujaan.
Oikeastaan kummallakaan ei ollut suuria poliittisia vastustajia. Kuten muistetaan Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon kaikki NL:n poliitikot kauhistelivat mahdollisuutta, että Stalin eroaisi. Hitler taas sai omat poliittiset vastustajansa toistensa kimppuun. Molempien suurin vallallinen uhka tuli varmasti armeijalta. Varsinkin Hitlerin politiikka ja sotastrategioita vastustivat voimakkaasti monet nuoremmat upseerit, lähinnä everstit, jotka suunnittelivatkin monia Hitleriä vastaan suunnattuja toimia.