Saksan Sotahistoria näyttää kiinnostavan - tällä forumilla!
Toisen maailmansodan dramaattiset tapahtumat juontavat historian alkuhämärään - legendoihin, joita on suullisen perimän, sekä aikalaistensa poliittisten tekstien myötä mukautettu eurooppalaiseen historiaan.
Historiallinen produktio - germaanisesta voimasta - juontaa Teutoburgiin ja senjälkeisiin legendoihin.
Jo tuolloin kookkaat germaanit olivat ihmetyksen aihe pienikokoisille roomalaisille. Vähälukuisten germaaniryhmittymien, klaanien, iskut roomalaisdivisioonia vastaan synnyttivät legendan furor germanicuksesta: hurjasta taistelukompetenssista, jolla ei ollut vertaa aiemmin koetuissa sodissa.
Legendat elivät ja vahvistuivat.
Nämä legendat siivittivät mm. Wagnerin tuottamaan voimaoopperaa: Der Götterdämmerung, Tristan und Isolde jne. Karrikoiden voisi sanoa että Wagnerin tuotannosta kehkeytyi kolmannen valtakunnan sound track.
F. Nietzsche synnytti aatteen ihmisen jumaluudesta mm. Antikristus, Näin puhui Zarahustra.
Voiman taiteella ja filosofialla oli tilausta Versaillesin rauhan murjomassa Saksassa.
Toinen maailmansota oli koekenttä ko. aatteen kestävyydelle. Sota muuntui lopulta - sattumien kautta - sodaksi, jossa vastakkain asettuivat Saksa ja muu maailma.
Toisen maailmansodan taistekuissa: sekä lännessä että idässä - Saksa voitti taistelut, mutta hävisi sodan. Leibstandarten SS, Gross Deutschland, Fallschirm-Jaeger yms. ylläpitivät mainetta - Furor, josta seurasi legendaarinen maine. kuin myös sodanjälkeinen kostokierre. Erikoisjoukoissa taistelleet saksalaiset saivat amerikkalaisilta erikoiskohtelun: Useimmiten, GD -tai SS joukoissa taistellut ammuttiin ilman oikeudenkäyntiä. Neuvostoliitossa sotavankien kohtelu oli mitä oli.
30 ja 40-lukuisen Saksan sisä -ja ulkopolitiikan virheitä voi aina arvostella mutta annetaan legendojen elää.
Toisen maailmansodan dramaattiset tapahtumat juontavat historian alkuhämärään - legendoihin, joita on suullisen perimän, sekä aikalaistensa poliittisten tekstien myötä mukautettu eurooppalaiseen historiaan.
Historiallinen produktio - germaanisesta voimasta - juontaa Teutoburgiin ja senjälkeisiin legendoihin.
Jo tuolloin kookkaat germaanit olivat ihmetyksen aihe pienikokoisille roomalaisille. Vähälukuisten germaaniryhmittymien, klaanien, iskut roomalaisdivisioonia vastaan synnyttivät legendan furor germanicuksesta: hurjasta taistelukompetenssista, jolla ei ollut vertaa aiemmin koetuissa sodissa.
Legendat elivät ja vahvistuivat.
Nämä legendat siivittivät mm. Wagnerin tuottamaan voimaoopperaa: Der Götterdämmerung, Tristan und Isolde jne. Karrikoiden voisi sanoa että Wagnerin tuotannosta kehkeytyi kolmannen valtakunnan sound track.
F. Nietzsche synnytti aatteen ihmisen jumaluudesta mm. Antikristus, Näin puhui Zarahustra.
Voiman taiteella ja filosofialla oli tilausta Versaillesin rauhan murjomassa Saksassa.
Toinen maailmansota oli koekenttä ko. aatteen kestävyydelle. Sota muuntui lopulta - sattumien kautta - sodaksi, jossa vastakkain asettuivat Saksa ja muu maailma.
Toisen maailmansodan taistekuissa: sekä lännessä että idässä - Saksa voitti taistelut, mutta hävisi sodan. Leibstandarten SS, Gross Deutschland, Fallschirm-Jaeger yms. ylläpitivät mainetta - Furor, josta seurasi legendaarinen maine. kuin myös sodanjälkeinen kostokierre. Erikoisjoukoissa taistelleet saksalaiset saivat amerikkalaisilta erikoiskohtelun: Useimmiten, GD -tai SS joukoissa taistellut ammuttiin ilman oikeudenkäyntiä. Neuvostoliitossa sotavankien kohtelu oli mitä oli.
30 ja 40-lukuisen Saksan sisä -ja ulkopolitiikan virheitä voi aina arvostella mutta annetaan legendojen elää.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus. Valitettavasti tämä "germaanien ihailu" on paheksuttua juuri sen vuoksi, että se yhdistetään liikaa natsismiin. Minusta se on vähän surullista, että esim. saksalaisten ei sallittaisi kunnioittaa omaa historiaansa, jonka osa natsismi on. Meidän suomalaisten on helppo ymmärtää saksalaisia, koska itse olemme viimeiset 60 vuotta joutuneet vaikenemaan monista historiamme tapahtumista.
historian alueita?
Mistä olemme joutuneet vaikenemaan?
Ymmärrys on ominaisuus, jota ei aina kohtaa; nykyinen propaganda (lue tiedoittaminen) ei vielä tue näkemyksiä, joissa eurooppalaisuus nähtäisiin eurooppalaisuutena. Eurooppalaisuuden historia on sotkettu globalismiin: kansankotikulttuurillisuuteen, jossa mm. etnisyys halutaan ymmärtää superlatiivina.
Tämä moniymmärtäminen on paljolti seurausta toisen maailmansodan loppupelistä. Kaikki se, mikä voidaan nähdä fasismin oireiluna kielletään jyrkästi.
Pehmeä, kaikenkattava ymmärtäminen katsotaan kompensoivan "natsismia". Neuvostoliiton rikollinen politiikka on sensijaan tabu, tai sitä ei haluta nähdä sellaisena.
Tämä amerikkalaisen propagandan - liittoutuneiden - tuottama historia on kuitenkin falski rakennelma.
Saksa on leimattu typerysten - "homonatsien" - valtakunnaksi vaikka siellä on aina tuotettu parasta tekniikkaa?! Esimerkiksi toisen maailmansodan aikana mm. ballistiset ohjukset, rakettitekniikka, aksiaaliahtimella varustettu suihkutubiini, vetyperoksidi sukellusveneet, parhaimmat mäntämoottorit...yms. Puhumattakaan tieteestä ja filosofiasta...
Totuus ja todellisuus ovat - ikävä kyllä - kaksi aivan eri asiaa.
Esimerkiksi Neuvostoliiton politiikka ja tavoitteet tunnettiin jo 70-luvun alussa. Niillä ei kuitenkaan ollut tilausta vasemmistoliikkeen kulta-aikana; kysymys on vallankäytön uusjaosta: palvelkoon historia sitä - trendiä.....
Juuri tuota tarkoitinkin!
Monesti olen ajatellut, että jos minulla on joskus aikaa ja mahdollisuus, haluaisin kirjoittaa Saksan historiikin ilman syyttelymeininkiä, koska kaikki ne jutut, jotka nyt ovat jääneet juutalaisvainojen ja keskitysleirien taakse, ansaitsisivat kuitenkin tulla muistetuksi, erityisesti kulttuuri ja tekninen kehittyminen aina sieltä rautakaudelta alkaen.
Ei Saksan kulttuuri, tiede, taide eikä tekniikka ole suinkaan jääneet toisen maailmansodan taakse näkymättömiin!
Joitakin osa-alueita, joilla saksalaiset ovat varsin näkyvässä asemassa:
- klassillinen musiikki, Bach, Mozart, Beethoven, Brahms, Strauss, Wagner jne
- kirjallisuus, Mann, Wedekind, Böll, Goethe, Kafka jne
- filosofia, Leibniz, Kant, Hegel, Frierich Engels, Marx, Ludvig Feuerbach, Arthur Schopenhauer, Nietzsche ja Martin Heidegger, Habermas, Wittgenstein
- elokuva: Fassbinder, Herzog, Lang
- tiede: Einstein, Kepler, Herz
- tekniikka ja teollisuus: Krupps, Braun, Siemens, AEG, Bosch
- jotkut automerkitkin on tuttuja: Mercedes, Audi, BMW, Porsche, Volkswagen
Kanttikin tais asua Königsbergissä koko ikänsä. Wittgenstein on kans Wienissä syntynyt, Kafka taas oli Prahan saksankielinen juutalainen jne. Kaikki kuitenkin saksalaisen kulttuurin edustajia ainakin minusta. Saksahan on valtiona melko nuori, mutta kansana, kielialueena ja kulttuurina monimuotoinen ja paljon antanut.
Kaikki on tavallaan suhteellista historian juoksussa ...
Toista maaimansotaa ja natseja ei olisi syntynytkään ilman ensimmäistä, eli toisen maailmansodan syyt on ensimmäisen virheet ...
Kun sitten katsotaan ensimmäistä ja tehdään siitä lyhyt yhteenveto, syistä ja tavoitteista.
Niin huomataan jotain.
Kun enesimmäinen mailmansota alkoi, niin Saksan yleisesikunta määritteli Saksalle sodan päämäärät.
Eihän sotaa voi käydä jos ei ole selkeitä päämääriä mihin pyritään.
Tavoiteita oli kolme, jotka Saksan piti saavuttaa.
1. Saksan piti avata Euroopan maiden tullit omalle teollisuudelle.
Saksalla ei ollut merkittäviä siirtomaita, kuten oli Englannilla, Ranskalla ja Hollanilla.
Nämä siirtomaat olivat myös näiden maiden omia talousyhteisöjä ja ensisijaisia vientialueita näiden maiden teollisuudelle. Saksan teollisuus seisoi kaikkien tullimuurien takana.
Sen lisäksi piti Euroopan ulkorajalle saada tullimuuri muun mailman teollisuutta vastaan.
2. Venäjä piti lyödä polvilleen ja Venäjästä piti irrottaa sen euroopan puoleiset osat omiksi kansallisiksi valtioiksi.
3. nämä uudet kansallisvaltiot piti sopimuksin sitoa Saksaan ja liittää saman tullimuurin sisään.
Nyt kun katsomme tilannetta melkein sata vuotta ensimmäisen maailmansodan jälkeen, niin huomaamme että Saksa on päässyt tavoitteeseensa vaikka se hävisi kaikki sodat mitä se kävi.
Venäjä on polvillaan eikä uhkaa Eurooppaa, Itäeurooppa on täynnä pieniä kansallisvaltioita jotka on käytännössä elinkelvottomia ilman vahvan Saksan suojaa ja tukea.
Euroopan ulkorajalla on tullimuuri muiden maiden tuontia vastaan.
Herää kysymys, että olemmeko oikeastaan sotineet aivan turhaan ...
Tuo on hyvä kysymys.
Noissa maailmansodissa on laitettu eurooppa kaksi kertaa raunioiksi ja kuollut ehkä 100 miljoonaa ihmistä kaikenkaikkiaan.
Nyt siten sanot, että kaikki oli ihan turhaa.
Kiitti vitusti.
Tää on ihan hyvä juttu.