Meiltä itsemurhan tehneiltä puuttuu Suomi24-sivulta keskustelupalsta ,jolla voisimme keskustella miltä tuntuu kun on tehnyt itsemurhan.Minä tein itsemurhan viime keväänä ja on ollut jotenkin tyhjä olo sen jälkeen ja haluaisin keskustella toisten itsemurhan tehneiden kanssa miltä heistä nyt tuntuu.
Joten saammeko sen palstan vai emme?
Joten saammeko sen palstan vai emme?
Vastaukset 112
Vanhimmat
Tein kanssa pari vuotta sitten itsemurhan ja tyhjä olo on myös vaivannut. Ilmeisesti se kuuluu taudin kuvaan?
Mutta elämä jatkuu, itsarista huolimatta...tai juuri sen takia?
On kyllä tuntunut sellasta outoa huonon olon tunnetta itsarin jälkee, ihan ku ei ois enää hengissä?
Vähän vaikee haudasta on kommentoida...
Sain hautaani mukaan Wap-puhelimen ja kyllähän kommukointi onnistuu ja yhteys toimii. Ainoastaan joku soittaja välillä valittaa, että ääneni kuulostaa siltä, kuin tulisi maan alta? Näinhän se kyllä oikeasti tekeekin.
Se minua vähän ottaa pattiin, kun tuntuu noi lihat häviävän ympäriltä ja on sellainen voimaton olo. Mutta kait se on ohimenevää ja huomenna taas hymyillään (ilman ikeniä) vaikka pallit putoavatkin. :)
Minulla on ollut ihan samanlainen olo jo kauan ja jotenkin tuntuu, että sukulaiset välttelevät minua. Kukaan ei ole ainakaan vielä käynyt kylässä ja kysymässä vointiani?
Voi ei, mäkin alan jo harkita että pitäiskö tehä itsari uudestaan? Ku ei kaveritkaan enää soittele eikä naapurit pyydä pullakahville. Mut on se hyvä tietää et on kohtalotovereita. Arkkukin käy aika ajoin ahistamaan, piristäisköhän esim. uudet tapetit tai joku kiva boordi?
Mullekkin auotaan jatkuvasti jos joskus joku sattuu soittamaan että "missäs oot, ääni kuuluu ku haudan takaa" No haloo! Se ON haudan takaa, moukat.
Kun on kerran itsari tehty, niin se on tehty. Toisen tekeminen ei enää muuta mitään. Mulla on ongelmana se, että arkkuni alkaa pikkuhiljaa maatumaan ja saattais nuo tapetit vähän homehtua?
Mutta eipä sen väliä. Homepölykeuhko ei kumminkaan paljoa meikäläistä liikuta, varsinkaan kun ei ole tilaa. Sisustus kyllä kaipaisi jotain piristystä, mutta keneltäpä apua pyytäisit?
Ei ne minunkaan sukulaiset ja kaverit ymmärrä, että minähän puhun haudan takaa! Ne ei kanssa ymmärrä mistään ja väittävät vielä, että käyttäydyn kuin olisin maansa myynyt. Eivät tiedä, että kuinka oikeassa ovatkaan.
Siinä sitä ollaan. Remontti reiskakin puhuu aina TV:ssä kosteusvaurioiden ennaltaehkäisyn tärkeydestä.Tuliko taas märkä perustus.Eikö hautaa salaojitettu. Kosteus-sulku jäi tietysti pois.Ei nykyajan haudankaivajilla ole mitään moraalia.
Ei ole mikään enää niin kuin ennen. Nykyään jopa hautaus tehdään hutiloiden ja kustannuksia säästäen. Ajattelevat vaan, että ei sitä kukaan huomaa? Mutta meitä vainajia ei oteta ollenkaan huomioon. Tunteet ne on meilläkin, vaikka mitään ei tunnekkaan!
Ei ole tässäkään arkussa kosteus-sulkuja, eikä mitään muutakan suojausta. Ja kostea ja kylmä maapohja on vaan alla kun laudat ovat jo mädäntyneet pois.
Tekisin itse jotain muutoksia, mutta täällä on liian pimeää, enkä silmiänikään ole löytänyt pitkiin aikoihin. Jalat ja kädetkään ei toimi oikeastaan ollenkaan.
Voisin oikeastaan tehdä valituksen haudankaivajille, kun vaan tietäisin, että miten? Yhteyden saaminen täältä heihin on lievästi sanottuna hankala ja aikaa vievä prosessi.
Voi kun saisi ihka uuden arkun silkkisisuktuksella? Siinä kyllä kelpaisi makoilla kymmeniä vuosia, jopa vuosituhansia.
Kukaan teistä ei ole itsemurhan tehnyt.
Miten voit olla noin varma asiasta?
Eiköhän jokainen parhaiten itse tiedä, mitä on tehnyt ja mitä ei. Miksi kukaan valehtelisi tällaisesta asiasta?
Kyllä sitä varmaan itse parhaiten tietää, että tuli se itsari tehtyä. Muut vaan arvailee, koska eivät tiedä totuutta.
En eläissäni kuullut kenenkään valehdelleen tehneensä itsemurhan. Eihän sitä kukaan olisi uskonut.
Tyypillistä eläville väittää tollasta... Ei haudan takaa valehdella, varsinkaan vakavasta asiasta!
Kyllä sitä aikoinaan kuuli useita, jotka sanoivat yrittäneensä itsemurhaa, siinä kuitenkaan onnistumatta. Ja onnistuneet eivät paljoa puhua pukahtaneet.
Toista se on nykyään kun arkkuun saa nettiyhteydet...
Kyllähän elävät näkee, jos niitä katsoo. Minä voi nähdä ketään tältä palstalta vaikka katson joka suuntaan yhtaikaa.
se on joka puolella. Toista on kai ollut keskiajalla kun on joka asiaa varten pitänyt kaivautua ylös.
Mulla taas on toinen silmä hävinny johonki.. Ei oo kyl eka kerta. Pitäs kehittää sellanen silmä joka esim. piipittäis vihellettäessä ni se helpottas löytämistä.
Se kyllä helpottaa eloa ja oloa jonkun verran.
Ja onneksi googlen kautta löytyy kropanhoito-ohjeita jo hieman varttuneemmallekkin ruumiille...
Sitten koko hautausmaa soisi aina kun joku etsii itseään.
Totta, pitäähän sitä tietty joku hautarauha olla.
Rikolliset pakenee maan alle. Haudanryöstäjät tulee koputtamatta kotiin. Maanalainen sissitoiminta, armeija yms. tekee tästä kaikesta aika rauhatonta.
Totta, ja tv-lupatarkastajaakin saa koko ajan pelätä.
Joo siis olis pitänyt valita polttohautaus. Madot syövät ja se kutittaa. On myös vaikea haukotella, kun ei ole leukaa. Sellainen outo olo on, kun ihmiset eivät huomaa olen kuin ilmaa. Mutta haulikko oli hyvä tapa tehdä itsemurha. En tuntenut yhtään mitään. Takaraivo ja aivomössö lenteli pitkin autotallia. Vaimo sen sitten siivos. Ollaan taas yhteydessä ja olis mukava kuulla jonkun kokemus polttohautauksesta.
Minut poltettiin ja nyt kaikki sanovat tuhkamunaksi, yhyy!! En halua enää ikinä polttohautausta!
Ehkä et pudonnut tarpeeksi korkealta. Sitäkin sattuu.
Yritin itsaria viimeksi toissa kesänä, pieleen meni - jouduin teharilla makaamaan 2,5 kuukautta. Molemmat jalat katos, yläruumis onneks säästyi, ei halvausta.
Sairaalasta päästyäni nyrjäytin penikseni horjahdettuani kylpyammeen reunalta. Nyt en voi enää vetää käteenkään. Aivan sama vaikka olis neliraajahalvaus. Saatana!
Mitä kuulen... en tiedä.
Ajoin rekan alle. Kaksi rakkautta vei järkeni..
Nyt olen enää pelkkää kohinaa. Kiva kun kuulee että teitä on muitakin olemassa.....
Voitaishan me kohistella yhdessä :)
Kyllä tänne kohistelua kuuluu mutta eipä se meitä haittaa. Muuten kyllä onkin kokolailla hiljaista, paitsi kastemadot joskus metelöivät.
Itse hyppäsin jorpakkoon ja siksi olen täällä tällä(kin) hetkellä ja toivon hieman enemmän tilaa tulevaisuudessa. Tosin, dieetti puree ja läskit lähtee eli mahtuu paremmin liikkumaan. En enää edes muista, että miltä se ruoka maistuu? Mullan maku on vaan jostain syystä jatkuvasti suussa.
Hiljaista on ja välillä kohisee vähemmän.
En tunne paljonkaan mitään. Suukaan ei enää aukea.
Onneksi. Toivotko koskaan ihmeheräämistä?
Välillä sitä toivoo, että heräisi vaikka ihmisten maailmaan takaisin, mutta sitten tulee mieleen,että kuinka rauhallista täällä onkaan ja ajatus unohtuu.
Huomasin juuri vuosi sitten, että hampaisiini on tullut kovasti reikiä ja täällähän ei hammaslääkäri tunnetusti käy. Mutta sitten tuli mieleen, että enhän minä mitään edes syö, että väliäkkös sillä. Ja eipä ole särkyäkään eli tippukoon legot vaikka kokonaan pois. Kukapa niitä täällä kaipaa. Tai no, ehkäpä niitä parin tuhannen vuoden päästä joku argeologi ihmettelee?
Eipä tuo minunkaan suu oikein aukea. Johtuiskohan siitä, että paikat jäykistyy tästä liikkumattomasta olotilasta? Mutta tunne on aivan omituinen? Siis se, että ei yleensäkään tunne yhtään mitään?
Olenko minä nyt sitten tunteeton olio vai mikä minä oikein olen?
Tää jäykkyys jäytää luita, sillä välillä ei edes tunne koko jäykkyyttä....
Tunteettomiahan tässä ollaan tai siis tuntemattomia. Oon tuuminu että pitäis yrittää lähtee nykimään, onnistuiskohan se mitenkään.
Tää rauhallisuus alkaa käydä pitkästyttäväksi.
Tässä on välillä niin jäykkä tunne, että tuntee itsensä aivan zombieksi. Minä kanssa usein haluan lähteä nykimään mutta se tuleekin luonnostaan, kun on tuo epilepsia ollut pienestä lähtien.
Mutta jos on rauha maassa ja luja tahto, niin sillä pääsee läpi vaikka harmaan kivenkin. Eli ei muuta kuin menoksi ja pelottelemaan ihmisiä kaduille. Se on kivaa kun ne kirkuen juoksevat karkuun.
Mutta se on kyllä harmin paikka että ravintolassa on niin hankala saada palvelua. Tossa joku aika sitten yritin saada lähiöbaarista yhen kaljan ni eivät tarjoilleet, sanotaan vaan että eihän sua oo edes olemassa. Ja ois kyllä aika hankala juoda ku kurkunpää putos maahan ja potkasin sen vahingos sadevesiviemäriin. Sekin vielä.
Olin itse kanssa baarissa käymässä ja ajattelit ottaa oikein olan takaa mutta perkele! Olka jäikin arkkuun eli ota siinä sitten! Sitten ajattelit, että otan alkoholia suoraan suoneen, mutta ei helv... Suonet oli kadonneet jonnekkin?
Ei ole helppoa elämä kuolleenakaan, ei sitten ollenkaan.
Nyt aioin ottaa perseet olalle mutta siinä on vaan pari pikku muttaa...
Mäkin tahtoisin vetää perseet olalle, mutta missä mun perse on???
Samat sanat, mutta en löytänyt persettä, enkä olkaa, joten aattelin ottaa lärvit...mutta, mutta heräsi kysymys? Missä on mun lärvi?
Meinasin että edes kannat kattoon mutta... Varmaan osaat arvata.
Ja mun piti tehdä yhdelle mammalle temput terävät mutta... you know...
Mullakin piti olla treffit naapurihaudan komean raadon kanssa mut se oli vimpulansa kadottanut jonnekkin. Helpompaa se oli elävänä.
Ei ole nyt helppoa kun kaikki elimet on hukassa ja ties missä päin arkkua? On tässä arkussa olemisessa huonotkin puolensa. Mutta se on hyvä puoli, ettei ainakaan tarvitse kuunnella anopin valitusta evakosta ja muista kurjista oloista.
Ai niin. Kävin tänään ajamassa autoakin, mutta tietysti minun jalka jäi kaasulle. Ei ole helppoa elo nytkään, ei tosiaankaan.
Lisäksi kuulin sukulaisieni haukkuvan minua luuhimmeliksi! Siis ei mitään kunnioitusta ja tapoja ole heillä!
Luuhimmeli on aika paha. Mulle vaan sanotaan että hankkisit vähän lihaa luiden päälle. Ei siinä ettenkö olisi yrittänyt, mutta kun se liha ei luiden päällä pysy. Jeesusteipilläkin olen hätäpäissään yrittänyt liimata lihanpaloja itseeni kiinni mutta ei pysy. Ja kavereitten kans ku joskus ottaa kuppia ni herjataa vaa että kuis putoo. No putoo koko ajan, jäsenet nimittäin.
On se vaan kummallista. Silloin kun olin vielä hengissä, haukuttin läskibassoksi ja nyt luuhimmeliksi ja myös luuviuluksi. Eikö ihmisillä ole mitään tapoja enää?
Se on tuo putoominen kyllä pahasti sanottu ihmisiltä.
Minäkin kun olin baarissa niin yksi "kaiffari" sanoi mulle, että mitä jäsen? Minä tietysti kysyin, että mikä jäsen ja hän ei puhunut minulle sen jälkeen mitään. Omituista!
Mihinkähän tämä maailma oikein on menossa kun kukaan ei edes vainajia kunnioita?
Ai niin. Tuli vielä mieleen se yksi hinttari vai mikä lie oli? Kysyin häneltä kellonaikaa, niin hän käski minun imeä löysääni! Siis hä? Miten tässä voi löysää imeä, kun kaikki ovat kiinteästi arkun pohjalla? Ei ymmärrä ei?
Onko tosiaan maailma menossa ilman meitä näin huonoon suuntaan?
Aivan selvästi on menossa huonompaan suuntaan. Pitäisköhän sitä alkaa yrittää parantaa maailmaa täältä arkusta käsin? Taidanpa ensin mennä ulos tupakalle (jos löydän keuhkot) jos siellä ois vaikka nuorisoa jonka vois säikäyttää että pysyisivät ruodussa ja menisvät vaikka kotiin kaduilta hillumasta.
Tosiaan maailma on menossa huonompaan suuntaan ilman meitä. Täältähän sitä voisi alkaa parantamaan. Jostaihan se on aloitettava?
Itsekkin menisin tupakalle poskareita ottamaan, mutta kuten jo varmaan arvasitkin, posket on johonkin hävinneet eli se niistä? Saiskohan muuten kylkiluiden välistä otettua henkoset? Sitä täytyykin kokeilla.
Jaaha. Taas kuuluu yläpuolelta ääniä ja ovat varmaan nuorisoa. Eiköhän mennä antamaan niille vauhtia, etteivät enää tulisi meitä rauhallisia vainajia häiritsemään?
No niin , kolmannella lähtee. YY, KAA, KOO...PÖÖÖÖÖÖÖÖ!!!!!!
tippoja jostakin... En olisi uskonut että vettä vielä näen. Täytyy kai ny tosissaan alkaa nykiä etiäpäin. Et kerkeäis vähä jeesaan....
Pääsin juuri ylös pitkän taistelun jälkeen.
Tulen jeesaan sua hädässä. Ei siis syytä huoleen. Ei kai ne huligaanit vaan sun haudalle kusseet? Ei sentään, kyllä se jonkun muun hauta oli. Siis pelkkää vettä sinne tippuu, eikä muuta.
Tulen ihan just kaivamaan sut ylös ja sitten ei kun menoksi. Katsotaan eläväisten ihmisten ilmeitä ja kuunnellaan kirkumista. Se on mukavaa.
Pääsin juuri ylös pitkän taistelun jälkeen.
Tulen jeesaan sua hädässä. Ei siis syytä huoleen. Ei kai ne huligaanit vaan sun haudalle kusseet? Ei sentään, kyllä se jonkun muun hauta oli. Siis pelkkää vettä sinne tippuu, eikä muuta.
Tulen ihan just kaivamaan sut ylös ja sitten ei kun menoksi. Katsotaan eläväisten ihmisten ilmeitä ja kuunnellaan kirkumista. Se on mukavaa.
Täällä vuotaa jo rajusti... En tunne mitään, mutta yritän nykiä eteenpäin... Kohina senkun voimistuu, onnexi vielä kuulo pelaa.
Hyvä asia kun päätit auttaa....
Olen kaivanut syvälle ja pian arkkusi kansi näkyy. Älä vaivu epätoivoon, täältä tullaan. Minun liikkeeni ovat vain hieman tahdittomia ja meinaa jäsenet nykiä milloin mihinkin päin, mutta kyllä se tästä. Multa ja hiekka se vaan kohisee kun sitä poistan arkkusi päältä. Jos kovasti vettä tulee, niin annan sinulle snorkkelin ettei tule se happivaje.
Pian olen paikalla ja sitten lähdetään. Antaiskohan ne meille baarissa luottoa, että voisi ottaa pari kalmangebardia?
PS. Täällä on vähän lunta maassa eli kannattaiskohan pistää jotain päälle, ettei tulisi kuolio luihin ja ytimiin?
Kylmäähän me emme tunne, kuten emme tunne mitään muutakaan mutta kaiken varalta pieni suojaus voisi olla paikallaan?
Tätä jo odotinkin. Kuulen kopinaa. Liikkeesi eivät haittaa, en minäkään pysty kuin nykimällä kulkemaan. Sitäkö se kohina olikin. Anna sitä snorkkelia nyt nopeasti. Baarissa meitä ei noteerata vaikka otamme pienet kuumat.
Toivon ettei jalkani tipahda ja että ne edes liikkuvat.
Kaikenvaralta otan arkustani tämän sisusvuorauksen ympärilleni, lämmittää edes muodollisesti, vaikka kylmää ei tunnu.
Minne päin hiivimme säikyttelemään viattomia?
Arkkusi kattolautoja jo kovasti koputtelen. Kop kop, onko ketään kotona? Ja snorkkeli tulee tässä, ole hyvä.
Ei mutta. Tuo arkkusi vuoraushan pukee sinua! Ihan totta! Se peittää ihanasti kylkiluutkin.
Otin nippusiteitä mukaan (niitä pitkiä), joten kyllä jäsenet ainakin paikallaan pysyvät.
Juttelin juuri äsken yhden paikallisen baarin omistajan kanssa ja hän aikoi tehdä meille oikein luisevan paukun. Sanoi, että sen kun juo, niin johan omaisetkin pyörivät haudassa. Siis, se on pakko kokeilla eli keskustan iloittelupaikkoihin tiemme käyvät ja pidetään pää kylmänä, ettei kukaan ui luihimme.
Joko olet valmis nykimään keskustaan päin?
Nippusiteet on hyvät niitä tarvitaan. Nimittäin varvas jo melki irtos.
Laita se side tähän. Nyt joudut kyllä kantaa mut, sillä jalat ei kanna. Ota koppi.
Pitäs varmaan napata joku auto, saatko ajettua enää? Mun nimittäin ei nää koivet toimi, nykii vaan. Et sä millään kehtais hypätä tänne arkkuun.
Kannan sinut ilomielin, tottakai, jos vaan hauraat luuni kantavat? Ja kantavathan ne ja sain kopin.
Ajoin juuri eilen autolla ja minulta jäi jalka kaasulle, mutta onneksi on vielä toinen jalka jäljellä. Täytyy vaan löytää automaattivaihteinen pirssi, niin ei hätää.
Ai sulla vaan nykii? Niinpä nykii minullakin. Enköhän minä arkkuusi kehtaa hypätä? Näyttääkin paljon siistimmältä kuin minun arkkuni ja olet näköjään hommannut oikein kynttilävalaistuksenkin. Vautsi!
Minäpä poikkeankin heti kylään, jos sopii?
Varo luitani kun hyppään arkkuusi! Ovat aika teräviä. Ai niin, eihän me tunneta mitään, mutta saattaa silti hampaat lähteä, jos oikein reisuluu kolahtaa ns. suuhun.
Kiva kun tulit. Oon iha otettu, tulin jo hiukan vastaankin kuten näit.Nitkuttamalla pääsin. Nyt on niin kylmää, on pimeää. Missä me ollaan, onko tämä se roskis vai arkku?
Mitä?
Eilenkö ajoit, hyvä että jalka jäi kaasulle jo valmiiksi. Aikaahan me ei tunneta enää, se on vain tiimaa....
Nitkutellaan vaan nyt sinun haudassa hetken aikaa ja sitten huilataan. Otti hiukan koville tuo kaivaminen kun nuo lihaksetkin hävisivät jo pari vuotta sitten.
Kyllä tää arkku on missä juuri nyt olemme. Onko sulla tulitikkuja tai taskulamppua?
Ai niin! Otin taskumatinkin mukaan ja se on tuolla kylkiluiden välissä nalkissa...odotas hetki...nooiin. Tässä on sellaista juomaa, joka kuulemma seisauttaa veret jopa vainajilta. Otahan huikka ja tunnet, kuinka väri palaa poskillesi...tai poskionteloihisi.
Eilen minulla muistaakseni jäi jalka kaasulle...vai oliko se viime vuonna? Täällä tosiaan menee ajantaju aivan poskelleen, kun on aina vaan yö. Ja kosteuskin vaivaa. Onneksi ei tunne mitään. Saattaisi muuten flunssa iskeä...mutta mistäs aivastat kun sieraimet on ties missä?
Olisihan se ikävä tunne, kun aivastaessa räkä lentäisi keuhkojen kohdalta ulos. Missäs silloin osaisit nenäliinaa pidellä?
Mutta sopu tilaa antaa. Anna nyt sitten se huikka kun on niin tuntokin mennyt. Saa veret kiertoon. kai ne veret jossain näissä puoli kuivissa luiden rangoissa lojuu hyytyneenä.
Hyvä, että luusi olivat vielä voimissaan että pääsit tänne, laitan nyt tuon kynttilän palamaan.
Oliko sulla sytkää? Varotaan ettei luut syty.
Muuten voitko siirtää tota sun reisiluutas hiukan alaviistoon.
*Halii*
Wau, mikä otus oletkaan, pelkkää luurankoa ja silti, ah niin...tuntuva....hei tunnenko minä....
Ei, älä aivasta, nenäliinakset lahosivat jo pari kuukautta sitten.
Täällä kyllä viihtyy nyt kun tulit seurakseni....
Aivan oikeassa olit. Sopu sijaa antaa ja laitetaan luumme limittäin, niin tilaahan on.
Otetaanhan paukkua pohjanmaan kautta. Hei, sun vatsassa on vuoto! Valuu juomat maahan mutta mutta, saman tekee minullakin. Noo, kaadetaan juoma johonkin kurkun paikkeille. Ei se kuitenkaan päähän mene.
On mulla sytkäri mukana ja sytytän kynttilän varovasti, ettei arkku ja luumme palaisi. Olis ikävän näköisiä ne mustuneet ja palaneet luut.
Noin, tämähän on oikein kodikas arkku kynttilänvalossa. Ainoa vika on , ettei ole silmiä mutta kestämme sen.
Ohhoh. Tuo haliminen tuntui ihan jollekkin. Kokeillaanpa uudestaan *halitus*
Kyllä, kyllä se tuntuu. Oikeastaan ihan metka tunne.
Nyt kun ollaan kahdestaan samassa arkussa, niin eiköhän vaihdeta kuulumisia pienellä luiden kolistelemisella? Siinä olisi maan pinnalla olevat eläväiset ihmeissään.
Voidaanhan me tehdä vaihtareitakin. Vaihdatko tuon upean lapaluusi mun reisiluuhun? Tai jotain muuta? Sovitellaan ainakin luitamme toisillemme.
Mulla on oikeastaan pahuksen irtonainen olo ja ihan tuntuu siltä, että kohta lähtee.
Täällä on kanssasi oikein mukavaa olla. Tuntuu jo paremmalta kuin elo maan päällä. Siis nyt selvästi alkaa tunto palaamaan.
valittaa te itsemurhan tehneet kohtalotoverini.....teillä on sentään tilaa mihin suunnittelette boordeja ja pullakahvi kestejä......arvatkaapa millaista minulla on tässä tomuisessa purkissani?????hommais joku ees imurin kun on niin pölyistä...tuntuu etten saa enää hengitettyä....johtuukohan se tomusta vai itsemurhasta......ai nyt iskee taas ahtaanpaikankammo......
Älkää hyvät ihmiset leikkikö itsemurahjutuilla. Olen itse menettänyt rakkaan poikani tällä tavalla. Tavallaan olen itsekin elämä'tön vieläkin, vuosien kuluttua.
Täytyisi löytyä joku muu tie, ei tällainen. Onko itsemurhantekijä koskaan ajatellut, että teko on myös egoistinen, tappaa sisarensa, vanhempansa ja kaverina.
Koskaan en ole syytä saanut selville, ei meistä kukaan ainakaan arvannut hänen olevan masentunut ja kantavan tuollaisia ajatuksia. eikä hän ollut minkään aineen väärinkäyttäjä eikä käyttäja ja kuitenkin otti oman kallisarvoisen henkensä. Ikääkin oli jo yli kaksikymmentä. rakastan häntä kauheasti ja kaipaan, elän kuin unessa kantaen tuskaa, joka syö sisältä. Ainoa, mitä kadun etten aikanaan hänelle tarpeeksi kertonut kuinka häntä rakastan ja kuinka hän on tarpeen ja ihan hyvä omana itsenään. Sitä kun otaa kaiken, että kaikki on ja pysyy tässä ja aina; ei osaa ottaa hyvistä hetkistä kiinni aikanaan, myöhäistä sitten .
Toivon, että hänellä olisi nyt hyvä olla ja taivaan isä pitäisi hänestä huolta.
Muistakaa, että itsemurha ei ole mikään ratkaisu ja sen tekemällä tappaa tavallaan monta.
Elkää siis leikkikö tällaisella tuskaa tuottavalla asialla,Pyydän nöyrimmin.
Kaikkea muuta hyvää teille
Tämä palsta mahdollistaa meille tätä harkinneille, siis jollain tapaa hairahtuneille tämän mahdollisuuden purkaa tuntojamme. Tämä on eräänlaista ryhmäterapiaa. Näitä juttuja ei terveiden tarvitsekaan lukea, onhan sinulla hiiri edessäsi, rakas Venla. Älä kanna huolta meistä. Itsemurhan tekijä ei yleensä jaksa ajatella läheisiään tekonsa hetkellä, elämä menettää merkityksensä ja päässä pimenee,siksi kiitos, että annat meille tämän purkamismahdollisuuden.
Miepä pääsinkin taivaaseen, heh, mitäs siihe sanotte? Tääl mie nyt lorvin ja tääl on kaikkee mitä haluun. Tulkaatten tänne, siin lähellä on valotunneli, senkus ryömitte vaa etiäppäin.
Vielä vuosi sitten minulla oli unelmatyöpaikka it-alan huipulla. Suunnittelin upeiden 3D tietokonepelien suunnittelemista Basicilla Vic-20 koneille. Söin vain pommes fritesejä (ranskalaisittain valmistettuja juureksia), minulle kelpasi vain uusimpien kaupunkiliikenteen linja-autojen parhaat paikat ja minulla oli onnellinen suhde erään aikuisviihdepalvelunumeron naisen kanssa. Ts. elin suihkuseurapiireissä.
Viikko sitten kasettiasemani kuitenkin räjähti, enkä pystynyt jatkamaan trendikästä työtäni. Ystäväni jätti minut ja jouduin syöksyyn pohjalle.
Tilanne oli sietämätön. Niinpä katkaisin My First Sony-viihdekeskukseni mikrofonikaapelin, solmin sen sormeni ympärille ja painoin rec-nappia. Kuolemiseni ei tuntenut mitään ja olinkin varma, että ratkaisu oli ollut oikea. Niinpä nyt henkiolentona kävelin entiselle työpaikalleni ja haukuin työtoverini syntax erroreiksi ja kärähtäneiksi nollamodeemikaapeleiksi. Yllättäen he heittelivät minua lerppuaseman levyillä ja Star Wars -figuureilla. Miten he voivat edes nähdä minut? Luulen, että he pelkästään teeskentelevät näkevänsä - minun kiusakseni.
Eikö ole laissa kiellettyä häiritä meitä kuolleita?
Olipas surullinen tarina ja totta on, ettei meitä kuolleita saa häiritä ja se on laissa ankarasti kielletty.
En minäkään käsitä, että miten ne sun ex-työkaverisi pystyivät näkemään sinut? Sen ei pitäisi olla mahdollista?
Mutta toivon sinulle jaksamista ja maataan ihan hiljaa, ettei kukaan kuule.
Olin viime yönä kuulevinani meteliä maan päältä. Ettei ne saamarin huligaanit vaan kaataneet minun hautakiveäni? Voihan helevetti sentään!
Jos näin oli niin menen kyllä kummittelemaan heille niin saavat tuntea vainajan raivon.
Mistä niitä hautapaikkoja voi hakea ja onko niissä kuukausivuokra vai voiko ostaa omaksi? Pitääkö täyttää jotain lappuja? Luulen, etten voi näin henkiolentona tarttua kynään. Onko parempi ostaa uusi vaatimaton arkku Suomesta vai käytetty luksusarkku Saksasta? Miksi sukulaiseni eivät haudanneet minua? On todella prkl:stä tämmönen haamuilu. Lähdenpä kiusaamaan eläviä kun ei oo parempaakaan tekemistä, prkl.
Hautapaikkoja myy Mengelen Maa- ja Monttuliike. Heidän mottonsa on: kyllä omaiset maksavat ihan mitä vaan. He toimittavatkin arkkuja ihan mistä maasta vaan, myös Saksasta. Ainoastaan omaiset voivat valita rahapulassa jonkun kiinalaisen lasikuituarkun ja se ei ole hyvä se.
Maksuista siis ei sinun tarvitse välittää, kyllä omaiset sen hoitavat. Ja jos ei, niin sinulle tuskin tulee karhukirjettä. Tai ainakin osoitteesi on pimennossa.
Mutta jos omaisesi kieltäytyvät jostain syystä maksamasta, niin ei sitten muuta kuin haamuilemaan heille, niin kyllähän mammonaa löytyy. Sanot vaan heille kostavasi kaiken maanpäällisen helvetin, niin johan on kumma, jollei kukkaronnyörit aukea? Tämä Mengelen Maa-ja Monttuliike tekee aina välillä kuoppakorotuksia hintoihinsa, mutta nekin menee onneksi omaisten piikkiin eli lepää rauhassa. Ei ne kuitenkaan sinua kuopasta korota.
Minä ainakin välillä käyn ihan huvin vuoksi näyttäytymässä sukulaisilleni, jotta taas muistaisivat minut ja saavat muutenkin puheen aihetta.
Totta on, että aina välillä tahtoo tulla aika pitkäksi mutta silloin on ihan mukavaa lähteä vähän "jaloittelemaan".
Paljon tuntuu noita ongelmia kuitenkin olevan näin kuolleenakin. Itsemurha ei todellakaan ole mikään ratkaisu. Pitänee rohkeasti vaan ottaa yhteyttä omaisiin sitten. Pelottaa vähän se, että monet heistä on tulossa tälle puolelle ennemmin tai myöhemmin ja voivat olla aika vihaisia.
Näin on. Ei se kuolema tunnu ongelmia ratkovan. Päinvastoin, ongelmat vaan pahenevat ja niiden ratkaisut ne vasta vaikeita ovatkin.
Ota vaan rohkeasti omaisiisi yhteyttä ja älä välitä, vaikka vihaisia ovatkin. Kummittelu tekee terää.
Kyllä ne siitä aikanaan rauhoittuvat ja ovat lopulta onnesta jäykkiä. Niin kuin mekin ollaan nyt. Nyt täytyy vaan nauttia kun vielä on rauha maassa.
Et sä mitään itsemurhaa oo tehnyt. etsä sitä tiennyt. Minä tiedän murhaajan nimimerkinkin.
Ei sitä saa kertoa kellekään.
Alkaa ottaa pattiin nuo Yliluonnolliset ilmiöt-palstan teinit, jotka joka yö manaa mua peiliin. Tuleehan sitä aina mentyä kun kutsutaan, mutta ei niillä ikinä mitään asiaa ole. Katsovat vaan hiljaa monttu auki. Kai se ärtyneisyyteni sitten näkyy, kun ne aina itkua tuhertaen lyö yhtäkkiä yhteyden kiinni. Ois tässä mullakin parempaa tekemistä - pitää huolehtia monien turistikohteiden ohjelmasta jne.
Onko muilla samoja kokemuksia?
Koko ajan manaavat prkl! Eikö ne todellakaan tajua että joillain kuolleillakin vois olla elämä?!
ne vaan soittelee ovikelloa ja juoksee karkuun (vaikka olenkin kuollut). Vihaan ovikelloja kuten te kai hopeapeilejä.
Sul on kyl pakko olla sairaan siisti arkku ku siin on ovikello??? Mikä malli, paljon makso ja mist ostit? Mul on vaa tällänen perusmalli, ei ees kunnon tiivisteitä. Matoja pyörii nurkissa vähän väliä, koko ajan saa olla hätistelemässä...
Päädyin lopulta vähän käytettyyn Saksalaiseen luksusarkkuun (silkkivuoraus jne.). Tässä on outo haju, mutta nyt oon tullissa jumissa.
Sehän noissa tuontiarkuissa on vikana et tullin kans tulee yleensä ongelmia... siellä saat sitten mädäntyä vaikka kuinka kauan. (hahaa, mädäntyä, you know)
Mä teen semmoisen valituksen ensi yönä, ettei kukaan tullissa saa nukuttua kunnolla!!!
Hyvä idea, oisko sulla vaik jotain kahleita mitä voisit kolistella? Mä sain aika halvalla tosi hyväkuntoset käytetyt. Tosi mukava saundi, melkeen herättää kuolleetkin.
mulla on tämmöisiä valituslomakkeita. Toivottavasti henkilökunta kiinnittää huomiota näihin - kahina ei kyllä ole yhtä voimakas tai pelottava kuin olin toivonut, mutta kaipa se sitten pelottaa eläviä (en osaa sanoa miksi).
Outoja noi elävät, kieltämättä. Eilen illalla kun olin lenkillä ni putos reisiluu. Ei siinä mun mielestä mitään, mut joku nainen rupes kirkumaan aivan sairaasti, ihan ku ois aaveen nähny.
Hän kirkui onnesta! Tuskin moni on hänelle noin arvokasta lahjaa antanut. Tuskin monikaan nainen on edes elämänsä rakkaudesta noin paljoa irti saanut...
Varo muuten koiria, ne ymmärtää hyvän päälle.
Koirat kyllä ymmärtää hyvän päälle liiankin kanssa. jouduin jättämään rakkaan pianonsoittoharrastukseni kun chihuahua söi pikkurillini. Mutta se piano kyllä toisaalta vei aika paljon tilaa arkusta...
sitä jotenkin ymmärtää ketjujen kilinän päälle enemmän nyt. Monet soittajat ovat yksiraajaisia, piano vaatii pienetkin nivelet. Pitäis kai olla lääkäri, että vois aina koota itsensä täydellisesti ennen konserttia.
Ei oo kyllä helppoo se ittensä kasaaminen. Aattelin kaivautua täältä ulos röökille mut en löydä keuhkojakaan? Argh.
Kyllä se on pakko saada palsta itsemurhan tehneille ja muille "vaeltaville aaveille" Ja muuten, mies haudan takaa, teinit todella säikähtivät koska multa vahingos irtos pää... taas.
Siis mies haudasta, ei haudan takaa. Se nyt tästä viel puuttuu et kuolleet käy nimimerkkiä vääntelemään... Olenpa tahditon.
Olemmehan me sukulaisillemme muutenkin pelkkää ilmaa ja sinun erehdyksesi oli ihan inhimillinen.
Mutta kyllähän lapset pelästyy, jos pää putoaa kesken leikkien. He eivät vielä ymmärrä, että joskus voi aika jättää ja silloin on jäsenet heikosti kiinni.
Mutta eipä siitä kannata välittää. Kunhan vaan pitää pään kylmänä ja ei käyttäydy päättömästi, niin kaikki on okei. :)))
Taisi teinit todella kunnolla pelästyä meitä?
Näin yhdenkin teinin juoksevan karkuun pää kolmantena jalkana. Eihän vaan ollut sinun pääsi?
Mutta tosi kivaa oli ja otamme pian uusiksi, vai mitä? Näin saamme vähän sisältöä haudantakaiseen elämäämme.
Täällä ne henget puhuvat haudanvakavia asoita. Siis tosi hyviä juttuja! Mä ainakin nauroin ihan sikana lukiessani keskusteluanne.
Jatkakaa samaan malliin, kiitos! :))))))
Olisiko varoituksen vuoksi palstan nimeksi paree: "Ei heikko hermoisille". Meil kuolleil ny ei hermoi ole mut jos noit tavan kuolevaisii käy lukemassa. *säälii jäljelle jäänyttä sukuaan*
Täällähän on ollut vilkas meno eilen. Mulla on ollut taas kiireitä kun koko ajan manataan ilmestymään kaikenlaisiin spiritistisiin sessioihin. Taas pitää tässä kasailla itteään, arkussa vetää ja jäseniä kateissa...
Täällä sitä menoa riittää ja eilen löin luumme samaan arkkuun -Rekan alta- kanssa ja meistä jo jopa tuntuukin mukavalta.
Nyt kolistelemme yhdessä ja vaihdamme siinä samalla kuulumisia.
Ikävää tuo, kun sinulla on kiireitä ollut. Varo vaan, ettei tule vatsahaavaa? Ai niin, eihän se ole mahdollista, kun ei ole edes vatsaa.
Mutta kasaa nyt luusi kokoon ja poikkea kylään. Meillä on kynttiläkin ja kaikkea. Sumpitkin keitetään, jos vaan maistuu ja pysyy sisällä?
Meidät löydät kuuntelemalla luiden rytmikästä kolinaa vaikka lihakset ovatkin kaikonneet jonnekkin.
Sehän on hauskaa että teillä on siellä viihtyisää... Mielelläni poikkean sumpit juomassa jos löydän jotain millä juodä... Luitten kolina taitaa kantautua tänne asti, luulin jo että jotain huligaaneja taas, hyvä tietää että tututhan siellä mekkaloi. Mutta olin siis jo ylös kaivautumassa joten pistäkäähän kahvit kiehumaan.
Poikkeahan kylään. Meillä onkin täällä jo, maan päällistä ilmaisua käyttäen, sumppi pihisemässä.
Ei tänne nyt huligaanit uskalla tulla kun hieman kolistelemme ja oiomme jäseniämme. Yksi mummokin juoksi äsken karkuun kävelykeppi viuhuen ja huuteli jotakin hautausmaan maailmanlopun menosta?
Tulisimme vastaankin, mutta meillä meni kylkiluumme limittäin ja irtautuminen on vaikeaa näillä lihaksilla. Mukavaahan tämä silti on.
Joko olet lähellä. Meillä on sinulle mukikin, josta sumppia ryystää. Sumppi lämmittääkin mukavasti kolottavia luita.
Hitaasti mutta varmasti matelen sinne päin... Vähän hankaluuksia kun alkaa jo pakkasta olla niin tuppaa vähän liukasta olemaan. Ei meinaa oikeen pystyssä pysyä ja siinähän taas luut leviää pitkin pientareita. Onneks on runsain mitoin aikaa.. Kunhan vaan ei alkais kukaan manailemaan.
Tulet kun ehdit. Me emme häivy mihinkään ja sumppi pysyy kyllä kuumana.
Koita pitää itsesi koossa tänne asti, niin saat sitten minulta nippusiteitä. Sen jälkeen pysyy luut nipussa.
Ja jos jäseniäsi katoaa, ei se välttämättä haitaa. Tuo lähikauppa myy kuulemma meille luita jäsenetuhintaan. Sieltä voi tehdä jopa oikein löytöjä.
itsemurhan tehneille.
Mukava keskustelu teillä täällä. Itse olen muuttunut zombiksi ruiskuttamalla lennokkiliimaa suoneen. Joten en ole varsinaisesti kuollut vaan zombi eli elävä kuollut. Suosittelen kokemusta kaikille.
Hyvää jatkoa toivoo
zombi
(z-hän elää)
voitte laskea leikkiä tällaisella asialla? Meitä itsemurhan tehneiden omaisia on paljon, eikä suruamme ainakaan helpota tämä teidän "huumorinne".
Ottakaa edes sen verran huomioon toisten tunteet!
Ota Olvia! En usko että keskustelijoilla on tarkoitus loukata ja pahoittaa itsemurhan tehneiden omaisia. Haluavat vain huumorin kukkivan rankan arjen keskellä. Vaikka kuinka leikkiä laskevat, niin se ei muuta mitään. Ainakin minulla oli hauskaa, kun luin näitä juttuja, vaikka minullakin on läheisiä tehnyt itsemurhia, siis useampi. Elämän on jatkuttava kaikesta huolimatta...
oikein mukavaa lukea huuliveikkojen jutzkia, vaikkakin
heiltä jo huulet ovat pudonneet :)
Ette voi saada palstaa, kun ette edes ole elossa ja jos olet elossa et ole tehnyt itsaria vaan olet yrittanyt...Muuten sita kutsutaan yritykseksi....Miten usein joku haudasta nousee tanne viesteja kirjoittelee..mina kysyn vaan...
Kyllä me palsta tarvitaan, koska täällä haudan takanakin on omat ongelmansa, joista pitää puhua.
Nykyaikana otetaan hautaankin mukaan kannettava ja minulla on oma agregaattikin, että virta riittää. Vähän tuo putputus häiritsee, mutta onneksi on huono kuulo. Usein noustaan ylös kirjoittelemaan, koska muuten paikat puuttuu pahasti.
Huuhaa palsta sopii teille vallan mainiosti
Huuhaa-palsta on palstoista parhain ja sekös sopii meille itsarin tehneille paremmin kuin hyvin.
en ymmärrä miten edes kehtaatte puhua tollasista asioista! ei taida olla ikää kovin paljon...
Kyllähän me ruumit vasta kehdataan. Meillähän kun ei ole minkäänlaista moraalia mistään asiasta.
En minäkään ole ollut mullan alla kuin vasta kolme vuotta, että aika iätön tapaus ja silleen.
Maanpäällistä "iloa" sitten jo kestikin kauan... aivan liian kauan.
...nimensä mukainen palsta.tosikkojen ei ole mikään PAKKO ängetä tänne.olen itse yrittänyt itsemurhaa ja jos huumoria ei löytyisi (myös vakavista asioista) en olisi elämästäni selvinnyt.tosikot voivat valita toisen palstan tämän sijaan,lukuisista valikoimista....joten näkemiin teille...ja jättäkää huu haalaiset rauhassa kirjotteleen omaa hurttihuumoriaan.
Kirjoitit täyttä asiaa. Tämä Huuhaa-palsta ei tosiaankaan ole mikään tosikkojen paikka, vaan täällä viihtyminen vaatii erittäin hyvää huumorintajua ja sitä ei valitettavasti läheskään kaikilta löydy. Onneksi sinulla, mustikka, on sitä.
Osa ihmisistä kun ei ymmärrä minkäänlaista leikinlaskua, vaan ottaa heti palkokaupalla herneitä nenään pienestäkin leikinlaskusta. Mutta onneksi heille on olemassa ihan joku muu palsta, kuin tämä iloinen ja huumorintajuisten ikioma Huuhaa-palsta.