Ryyppäsin helvetin rankasti, vaikka ei pitänyt. Olin viisi viikkoa jo juomatta. Antaako jumala anteeksi minulle tämän asian ? Kuuleeko hän minua, jos rukoilen ? En ole koskaan uskonut jumalaan, mutta ajattelin silti pyytää anteeksi, että ryyppäsin. Olen hyvin pettynyt itseeni :( Täytyy samalla rukoilla myös muitakin asioita :)
Anteeksi
En usko
9324
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
juominen oo kielletty, paitti jos se rupeaa häiritsemään muuta elämää. Nyt vaan eikun eteenpäin reippain mielin! :) Ja eihän sun anteeks tartte pyydellä, itsehän olet itsestäsi vastuussa, etkä tilivelvollinen kenellekään muulle loppujen lopuksi kuin ittelles. Raamatun ohjeet on tarkoitettu ihmisen hyväksi, ei orjuuttamiseksi.
Totta- nyt hyvällä mielellä eteenpäin :) Juominen tosiaankin häiritsee muuta elämää... Selvinpäin olo on tuntunut todella mukavalta :) Sekin oli mukava juttu, että vastasit. Toivottavasti ei tarvitse, enään koskaan juoda pisaraakaan alkoholia. Huomenna on taas uusi päivä ja voi aloittaa kaiken alusta.
Niinkuin joku tuossa jo totesikin, ei juominen ole kiellettyä, niin kauan kun kun se ei ketään häiritse. Saat vaikka räjäyttää ydinpommin kunhhan et muiden rauhaa heidän tahtomattaan riko.
Vain koska osa juovista riehuu kännissä, ei tarkoita sitä että se pitäisi kieltää niiltä, jotka osaavat hoitaa homman sivistyneemmin.
Tervehdys sinullekkin !! Juominen on ollut hyvin vakava ongelma jo pidemmän aikaa. Taitaa olla hieman säälittävää kirjoitella tänne siitä ? Raittiina ollessani rupesi ihmeellisesti päänsisällä tapahtuva " tuuleminen " rauhoittumaan- oli hyvä olla :) Rupesin nauttimaan merkittävästi kaikista pienistäkin asioista... Aivan mahtava kokemus- suosittelen kaikille.
En varmaankaan olisi tänne muuten kirjoitellut, mutta humalapäissäni tapasin kadulla uskovaisia ihmisiä- he antoivat minulle jotain ihme lappuja.
Minua painostettiin juomaan ja ratkesin :( Nyt on suhteellisen kova henkinen ja fyysinen krapula. Virheistä tulee oppia ja toivottavasti minä opin jotain ? Minusta uskovaiset ihmiset ovat mukavia :) Kaksi ystävää on uskovaisia. Lupasin itselleni ja heille lopettaa juomisen, mutta taas kävi toisin. Olin ajatellut, että ottaisin yhteyttä taas heihin, oltuani 2kk juomatta. Minulla on tehnyt kovasti mieli mennä käymään heidän luonaan, mutta en ole kehdannut mennä. Olen hävennyt juomistani, niin paljon.
Älä anna sen mennä ohitsesi. Etsikkoajan merkkinä on usein juuri omantunnon syytökset: mitä tulikaan tehtyä.
Jumala kuulee kaikki rukoukset - hän tietää ajatuksemmekin. Hänellä on varattuna sinulle suuri lahja: pelastus ja taivasosuus Jeesuksen lunastustyön tähden.
Tässä linkissä se selitetään tarkemmin:
http://www.greatcom.org/laws/finnish/
Ota vaan rohkeasti ystäviisi yhteyttä.
Tänäänhän on loppuelämäsi ensimmäinen päivä.(hymy)
Et tiedäkään kuinka tutulta tuo kuulostaa. En itse kuitenkaan ole tuota kokenut mutta puolet suvustani on käynyt läpi tämän, alkoholistista uskoon rumban.
Minun kokemuskeni mukaan ihmiset jotka kääntyvät pohjalla uskoon, tavallaan sammuttavat osan inhimillisistä toiminnoistaan. Ovathan he ihan onnellisia mutta eivätpä hirveästi elämäänsä elä. Istuvat vain kotonaan ja katsovat telkkaria. He myöskin tulevat värisokeiksi joillekin asioille, ja siksi sain lapsena kärsiä koska sukuni ei sokeudessaan huomannut että kaikki uskontopropaganda vain raunioitti ja etäännytti minua muusta maailmasta, vaikka he luulivat sen olevan hyväksi.
En kuitenkaan todellakaan väitä että jokainen uskoon tullut "luuseri" olisi tällainen, enkä että uskoon ei kannattaisi tulla jos sillä luulee rauhan saavansa. Kannattaa silti yrittää löytää joku hyvä välimuoto sillä ääripäät ovat aina yhtä huonot vaihtoehdot. Onnea!
On se joillakin varmaan tuotakin. Mutta ajattelen että suurin syy on, että pyritään ottamaan etäisyyttä vanhaan siihen tuhoavaan elämän tyylin. Kun ongelmat on olleet pahoja niin on tarvetta nähdä asiat mustavalkoisesti. Se on eräänlainen suojamekanismi.
Itselläni ei ole alkoholi ongelmia, mutta tiedän miten voi vääristyä toisten juomisesta. Sitä huomattaan vetää rooleja, jotka eivät itselle kuulu.
Miten minä unohdin. Onhan täälläkin tällaiset sivut. Joskus seurailin keskusteluja ja totesin ompa hyvä sheriffi.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4000000000000036&subcat=681
Viitisen vuotta sitten olin samoissa tunnelmissa. Uudenvuoden aattona 2000-2001 muistan oksennelleeni bussipysäkillä ja ajatelleeni että mitä mä tälläsiä touhuilen. Oli tunne että jotain parempaa oli odottamassa mua. Pari viikkoa aikaisemmin olin ollut uskovan mummoni syntymäpäiväjuhlissa. Jotenkin uskovien ihmisten ystävällisyys puhutteli. Eräskin halasi ja sanoi että välittää musta. Se oli jotain se.
Tosiaan kävi niin että juomiset jäivät silloin siihen. Aloin tuona keväänä rukoilemaan ja lukemaan Raamattua. Radiosta kuuntelin hengellistä ohjelmaa. Lopulta uskoin myös Jeesukseen.
Elämäni muuttui. Päivääkään en kadu.
"Jos sinä suullasi tunnustat Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, niin sinä pelastut, sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan"
Toivotan siunausta t:Vesa, 26