No ny ku Etelä-Pohjanmaan murteesta puhutaan, niin olettekos koskaan panneet merkille tätä "savolaiskiilaa" eli siis savolaista murrealuetta, joka työntyy keskelle pohjalaismurteita tuolta Soinin-Ähtärin seudulta kohti Kokkolan rannikkoseutuja?
Huvittavaa, kun sukujuuret ovat juuri tuolla savolaiskiilan alueella: kaikki tuttavat olettavat, että väännän "pohojalaasta", vaikka sikäläinen murre on eteläpohjalaisuudestani huolimatta niin vierasta kuin ikinä...
Huvittavaa, kun sukujuuret ovat juuri tuolla savolaiskiilan alueella: kaikki tuttavat olettavat, että väännän "pohojalaasta", vaikka sikäläinen murre on eteläpohjalaisuudestani huolimatta niin vierasta kuin ikinä...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Aikoinaanhan järviseudun asuttivat ensimmäisinä varsinais-suomalais/satakuntalais/hämäläis/kyröläiset (liian pitkä juttu kerrottavaksi lyhyesti). Nuo heimot ruotsinkieliset ovat myös etelä-pohjalaisten esi-isiä. Sen jälkeen sinne saapuivat savolaisperäiset kaskenpolttajat, jotka hetken olivat enemistönä Järviseudun pitäjissä. Alueen murre pohjautuu siis näihin Savolaisiin. Myöhemmin sinne "tippui" vähitellen uudisasukkaita Etelä-pohjammaan muista pitäjistä. Mutta savolaisvoittoinen murre säilyi, koska muuttoliike muualta etelä-pohjammaalta tapahtui vähitellen. Alueen sukunimistökin viittaa vahvasti etelä-pohjalaisuuteen. Muut E-P: itäosien kunnat (Alavus, Kuortane, Töysä) omaksuivat kaskenpolttajista huolimatta etelä-pohjalaisen murteen.
Vähän tökerö viesti, mutta kun piti lyhyesti tuoda ilmi.
Ku tuloo niin näköö minne menöö...
Joo,,, mutta kun savolaiskiilasta muutat savoon niin taas olet hukassa...
Olen huomannut saman. Murre saattaa olla erilainen jopa eri kylissä, jotka kuitenkin kuuluvat samaan kaupunkiin.
Savolaiskiilan länsiraja menee Kortesjärvellä, Nuottimäen prunnilla, joka sijaitsee puolisen kilometriä keskustasta Lappajärven suuntaan. Raja on selvä, joskin esim. Purmojärvellä puheessa on pajon ruotsalaisvaikutteisia lainasanoja.
Murre-erot, kuten T:n heikkoasteinen vastine, ovat kuitenkin savolaista perää.
Siis mato - marot - maot
On ihan totta, että murre vaihtuu jo pitäjänkin alueella, otanpa esimerkin Lapualta, jos matkataan Lapualta vaikkapa Alajärvelle ja halutaan viedä tuliaisina vaikkapa karamälliä on Kaidesojan kauppa viimeinen mistä niitä saa, Kauhajärven Shelliltä jos niitä ostaa on jo ostettava makosia, eikä siinä välissä ole kun jonkun kilometrin metsäkaistale.
Järviseudulla mato-sanan taivutusmuodot ovat maut, maun samoin kuin lato, laussa laun ovi jne. käsi, käissä jne, Johtuu siitä, että ruotsinkielisille näin oli helpompi lausua.
Miksi jurvalaiset ja kyrönmaalaiset ovat aivan eri näköisiä kuin alavutelaiset tai kuortanelaiset?
Jurvalaiset ovat melkein kuin italialaisia kun taas alavutelaiset aivan perus suomalaisten näköisiä.
Ylihärmäläiset on pitkiä, mutta alahärmäläiset lyhyitä. Vimpeliläiset ovat suht komeita, mutta lappajärviset ei.
Parkanossa ja jopa Seinäjoella asuu aivan sekaporukkaa.
Mutta se mitä ihmettelen eniten, että miksi ylistarolaiset ovat enemmän ruotsalaisten näköisiä kuin mustasaarelaiset?
Mutta sen olen huomannut, että järviseutulaiset erilaisesta murteesta huolimatta ovat pohjaltaan samaa kansaa kuin länsi-eteläpohjalaiset. Paitsi siellä aivan idässä.
yli 49 vuotta maakuntaa kiertänyt myyntihommissa.
Tarkoitin yli 40 vuotta eikä 49 vuotta.
johtuu köyhyyvestä,varsinki itäkyläset ovat niin köyhiä että naamaki ov venähtäny pitkäks ja sentakia niijen naama muistuttaaki lehemän naamaa,sarvet vaa puuttuu