.
Avoin kysymys Matti Vanhaselle:
Yleissä tiedossa on että EU-kriittisyys on Suomalaisten keskuudessa korkeammalla kuin milloinkaan. Äänestäjien kunnioituksen luulisi olevan poliitikkojen ajattelun korkein lähtökohta. Miksi perustuslakiäänetystä ei haluta meillä järjestää?
Esiintyykö päättäjien keskuudessa pelkoa että "kansa äänestäisi" väärin?
EU:n ollessa käytännössä toimintakyvytön, arvaamaton, hallitsematon ja hillitsemätön riitelevä yhteisö on se myös vaarallinen yrittäessään epätovoisesti törmäillä milloin minnekin kykemenättä asiallisesti päättämään todellisuudessa tuskin mistään. Miksi meidän olisi nyt oltava jonkinlaisen EU-uhrilampaan asemassa ja työntämässä taas päätämme sellaiseen allikkoon josta eivät tunnu kuivin housuin selviävät EU:n suuretkaan?
Kriittisen asian, käytänössä viimiesen siivun itsemääräämisoikeudesta päättäminen "pääministerin ilmoituksella" tuntuu todella huimapäiseltä tietoisen itsetuhoisuuden politiikalta. Siksikin ovat ratifioinnista puhuvat poliitikkomme todella heikoilla jäillä.
Ranskan ja Hollanin kansanäänestykset päättyivät tunnetulla tavallaan. Nyt meillä jotkut "paavolipposen perilliset" EU-sekamelskasta jälleen kesktämättömin perustein kunniaa koettavat poliitikkomme yrittävät väittää että "ei se mitään merkitse jos EU-maissa ollaan eri mieltä, näytetään me niillee ja ratifiodaan vain EU-perustuslaki".
Silti miellä poliitikomme vannovat yhteisen hyvän, yhteisen mielen mukaisen politiikkaan, demokraattisesti sovitun yksimielisen päätöksenteon nimiin!
Riippumatta siitä mikä EU nyt on ja millaiseksi sitä halutaan kehittää, on kansalaisten piittaamaton sivuun työntäminen itsenäisyyden viimeisessä keskeisessä omassa asiassaan aivan jotain muuta kuin demokraattisessa valtiossa päättäjien asiaan kuuluu.
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Avoin kysymys Matti Vanhaselle:
Yleissä tiedossa on että EU-kriittisyys on Suomalaisten keskuudessa korkeammalla kuin milloinkaan. Äänestäjien kunnioituksen luulisi olevan poliitikkojen ajattelun korkein lähtökohta. Miksi perustuslakiäänetystä ei haluta meillä järjestää?
Esiintyykö päättäjien keskuudessa pelkoa että "kansa äänestäisi" väärin?
EU:n ollessa käytännössä toimintakyvytön, arvaamaton, hallitsematon ja hillitsemätön riitelevä yhteisö on se myös vaarallinen yrittäessään epätovoisesti törmäillä milloin minnekin kykemenättä asiallisesti päättämään todellisuudessa tuskin mistään. Miksi meidän olisi nyt oltava jonkinlaisen EU-uhrilampaan asemassa ja työntämässä taas päätämme sellaiseen allikkoon josta eivät tunnu kuivin housuin selviävät EU:n suuretkaan?
Kriittisen asian, käytänössä viimiesen siivun itsemääräämisoikeudesta päättäminen "pääministerin ilmoituksella" tuntuu todella huimapäiseltä tietoisen itsetuhoisuuden politiikalta. Siksikin ovat ratifioinnista puhuvat poliitikkomme todella heikoilla jäillä.
Ranskan ja Hollanin kansanäänestykset päättyivät tunnetulla tavallaan. Nyt meillä jotkut "paavolipposen perilliset" EU-sekamelskasta jälleen kesktämättömin perustein kunniaa koettavat poliitikkomme yrittävät väittää että "ei se mitään merkitse jos EU-maissa ollaan eri mieltä, näytetään me niillee ja ratifiodaan vain EU-perustuslaki".
Silti miellä poliitikomme vannovat yhteisen hyvän, yhteisen mielen mukaisen politiikkaan, demokraattisesti sovitun yksimielisen päätöksenteon nimiin!
Riippumatta siitä mikä EU nyt on ja millaiseksi sitä halutaan kehittää, on kansalaisten piittaamaton sivuun työntäminen itsenäisyyden viimeisessä keskeisessä omassa asiassaan aivan jotain muuta kuin demokraattisessa valtiossa päättäjien asiaan kuuluu.
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kyllä kansa voi äänestää väärin. Olet itse siitä hyvä esimerkki. Jopa 19 äänestäjän suosio sinulle ei voi pitää paikkaansa, joten kyllä väärinkin voi äänestää.
Oletko tosiaan noin naivi, että luulet Vanhasen lukevan ja vastyaavan kysymykseesi. "Avoin kysymys Matti Vanhanselle".......
Voi rassukkaa, kun yrittää dramatisoida kirjoitustaan.
Jos kyseessä oli vaalivilppi, jollaisesta pressanvaalien aikoihinkin kovasti jotkut kohisivat?
Keris ei ilman vaalivilppiä olisi varmasti saanut 19 ääntä omansa lisäksi.
tapahtunut 19 litran lasol-varkaus ja lisäksi vaalipäivänä on havaintoja rollaattorikyydityksistä vastustuskyvyttömille uhreille vaalipaikoille.
Mahtaisiko näillä olla yhteyttä äänivyöryyn?
Raa'asti väärennetyillä mielipidemittauksilla luotiin lisäksi valheellista mielikuvaa "yllättävän suosituksi ja tehokkaaksi osoittautuneesta tuotemerkistä", jolla höynäytetiin hulluja ja humalaisia antamaan äänensä numerolle 229.
juuri olennaisimman
...kansa voi äänestää väärein, politiikojen mielestä.
Jotakin pitäisi tehdä, että saamme KANSANedustajat kuuntelemaan ääntämme. Ihmiset ovat hyvin tyytymättömiä ja liian vähän yritetään vaikuttaa. Nykyään kun kansalla on nettiyhteydet voisi enemmän kirjoittaa eduskuntaan omalle edustajalleen tai puolueelle.
Otsikoissa ihmettelyä.
Niinpä niin arvoisa "herra alatyylin yrittäjä".
Et ole tainnut kuullakaan mitä tarkoittaa avoin kirje, avoin kysymys?
Riippumatta siitä mikä on kantasi EU:n suhteen, kielteinen tai myönteinen, voisit kehittää keljuilisi sijalle selkeän asiallisen ja mielellään perustellun mielipiteen, -vai onko kiintiösi jo ylittynyt kun sait kokeilla typeryyden rajojasi?
...kun tarkoitukseni on hyvä, eli valistava:
Avoin kirje pyritään antamaan sellaisella areenalla, jossa sen toivotaan tulevan myös niiden tietoon, joille se on osoitettu tai joita siinä käsitellään. Tämä areena ei tule koskaan Matti Vanhasen tietoon, siitä voit olla varma.
Tätä ei seuraa edes kepun puoluetoimisto. Asia on varma, sillä olisi kai sieltä jotakin vastattu lukuisiin kepulle osoitettuihin kysymyksiin tai sille annettuihin neuvoihin. Ehkäpä sieltä olisi valistettu sinuakin, mitä sopii kirjoitella ja miten; nyt puoluetoimisto on joutunut sitä pahoittelemaan henkilöille, joita kirjoittelusi on loukannut, kuten minullekin.
Kun Jaba oli moneen kertaan antanut neuvoja kepulle, minäkin siitä inspiroituneena niin tein. Se on tässä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000014373754
Vain yhden vastineen sain, eikä sekään ollut kepulta. Mikä pettymys!
Miksi et kirjoita johonkin lehteen, mahdollisimman laajalevikkiseen, niin kirjoituksesi tulee varmasti huomatuksi siellä, minne sen osoitat. Ehkäpä saat vastauksenkin. Tai kirjoita suoraan puoluetoimistoon ja pyydä sieltä vastausta.
Minä kirjoitin eli laitoin viime viikolla sähköpostia Hiihtoliittoon suivaantuneena suomalaisten kehnoon olympiamenestykseen, ja sain kohteliaan vastauksen muutama päivä sitten.
Olen menneinä aikoina esittänyt kysymyksiäni ja mielipiteitäni mm. Helsingin Sanomissa, Suomen Kuvalehdessä ja eräissä sotilasammatillisissa lehdissä, ja aina olen saanut niistä palautetta taholta, jolta olen sitä odottanutkin.
Vai eivätkö lehdet huoli kirjoituksiasi? Oletko jo surullisen tunnettu niissäkin?
No, saahan täällä kukin kirjoitella mitä tahansa, sillä seriffin asiahan on asiattomat poistaa. Sinun kohdallasi sellaista tapahtuu poikkeuksellisen usein.
Viime aikoina olet kyllä kummasti kieltäsi siistinyt, josta tunnustukseni. Odotan vain sitä anteeksipyyntöäsi, jonka tiedät olevasi velkaa!
Tässä linkki googlelle "avoimiin kirjeisiin"; kyllä niissäkin on kirjeitä joka lähtöön:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=avoin kirje&btnG=Google-haku&meta=lr=lang_fi
Kansa voi todellakin äänestää väärin. Tämä nähtiin jo muissa EU-maissa. Äänestyksessä oli selvästi ratkaisevampaa yleisen EU-kriittisyyden kasvu kuin itse asiaan eli perustuslakiin kantaa ottaminen.
Parlamentarismin eräs idea on siinä, että olemme valinneet kansalaisina itsellemme edustajia päättämään puolestamme vaikeista asioista. EU:n perustuslaki on tällainen vaikea asia. Se on sisällöltään monimuotoinen, minkä vuoksi kannanmääritys siihen on hankalaa. Kansalaisilla ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi tietoa päättää asiasta. Tuollaista tietoa on melko vaikea myös jakaa riittävän paljon perustellun kannan määritykseen. Juuri sitä varten meillä on kansanedustajia, että heillä on aikaa ja resursseja syventyä tällaisiin asioihin yksityiskohtia myöten. Silloin päätöksenteon on ainakin teoriassa mahdollista perustua tietoon eikä vain luuloon ja ennakkoluuloon.
Jos perustuslaki olennaisesti muuttaa maamme asemaa suhteessa EU:hun, on tietysti hyvä, että asia silloin tulee laajan kansanlaiskeskustelun aiheeksi. Nyt näyttää siltä, että perustuslakiesitys ei olisi mikään vallankumouksellinen muutos jäsenehtoihimme. EU:ssa lienee toisaalta melkoinen yksimielisyys siitä, että pelisääntöjä tulee tarkentaa, yhdenmukaistaa ja vakiinnuttaa. Tähän kai perustuslaki tähtää.
Suomi on EU:n jäsenenä sitä varten, että saisimme jäsenyydestä etuja, joita on uskottu siitä saatavan. Tätä tavoitetta vasten EU:ta tulee tietenkin pyrkiä kehittämään mahdolisimman toimivaksi. EU:n toimimattomuus ei ole kenenkään etu. Päinvastoin kannamme silloin vain haitat ja edut jäävät saamatta. EU:hun kriittisesti suhtautuvissa on sellainen kummallinen harhakäsitys, että pyrkimällä jähmettämään EU:n toimintaa, voitettaisiin jotain. Perustuslakikysymys on esimerkki tällaisesta jähmettämispyrkimyksestä.
Tämän vuoksi tuntuu hyvin kummalliselta perustella kansanäänestyksen tarvetta EU-kriittisyyden kasvulla. Eihän perustuslakiasiassa ole mitään vastauksia EU-kriittisille. Jatkamme jäseninä perustuslain kanssa tai sitä ilman. Kumpi on sitten parempi? Se on vähän sama, kun lähtisimme soutelemaan veneellä, mistä puuttuu airot. Ei soutamista kohtaan tunnettava kriittisyys hyödy siitä, jos äänestämme, ettei airoja saa hankkia. Annetaan virran mieluummin kuljettaa venettä.
Kansalaiskeskustelu tullaan käymään vuoren varmasti siinä yhteydessä, kun hallitus antaa eduskunnalle esityksen EU:n perustuslakisopimuksen ratifioimisesta. Siinä yhteydessä kaikki tahot pyrkivät vaikuttamaan puolueisiin ja kansenedustajiin, ja julkinen keskustelu ja mielipidevaikuttaminen mediassa tulee olemaan erittäin vilkasta.
EU:n perustuslakisopimuksen hyvät ja huonot puolet ruoditaan kylllä niin, ettei kansalaisille jää asiasta mitään epäselvää.
Mitään kansanäänsetyksiä ei siis tarvita ainakaan siitä syystä, että käytäisi kansalaiskeskustelua aiheesta.
Samaa mieltä siis olemme siitä, että kansanvaltaisessa parlamentarismissa eduskunnan velvollisuus on ratifioida EU:n perustuslakisopimus tai olla ratifioimatta, jos siltä tuntuu, mutta eduskunta ei saa paeta vastuutaan minkään kansanäänestyksen taakse, vaan päätös on tehtävä eduskunnassa sen seurauksista vastaten tulevissa vaaleissa.
Ja tarpeeseen ainakin avaajalle. Eri asia on kasvattaako se hänen ymmärrystään.
Suomi oli mukana valmistelemassa EU:n perustuslakisopimusta ja sai aika paljon omia mielipiteitään hyväksytyksi. Eduskunta on myös käsitellyt lain ja Suomi on sen jo allekirjoittanut. Hyväksymiseltä puuttuu enää eduskunnan suorittama ratifiointi.
Itse perustuslakisopimuksessa ei siis ole mitään sellaista, mikä tulisi alistaa kansanäänestykseen. Kansanvaltainen parlamentarismi toimii niin, että eduskunta voi aivan hyvin hoitaa ratifioinnin.
Nukka enemmistö EU-maista 13 maata 25:sta on jo ratifioinut perustuslakisopimuksen, yksikään jäösenmaa ei ole sitä hylännyt. Ranskan ja hollannin kansanäänestykset sanoivat ei, mutta se ei merkitse itse ratifioinnille muuta kuin, että Ranskan ja Hollannin parlamentit joutuivat ottamaan aikalisän.
EU:n perustuslakisopimus oli iso urakka ja siitä saatiin niin hyvä kuin kompromissista saadaan. Sopimusta tarvittaisi, jotta EU pystyisi selkeämmin toimimaan jatkossa.
Suomi voisi aivan hyvin edetä nyt nopeasti ja ratifioida perustuslakisopimuksen eduskunnassa ennen Suomen puheenjohtajakautta. Tässä ovat okeaqssa sekä kokoomus, SDP, rkp, Suvi-Anne Siimes ja myös keskusta.
Nyt ei nimittäin ole mikään EU-kriittisen mielenilmauksen aika eikä paikka sillä varjolla, että kyse on perustuslakisopimuksesta, sillä mielenilmaukset sopimusta vastaan olisi pitänyt yksilöidä silloin, kun sen sisällöstä neuvoteltiin, ja ennen kuin Suomi kaikkien muiden EU-valtioiden kanssa allekirjoitti perustuslakisopimuksen.
Tässä ei ole myöskään kyse mistää lipposista eikä keskustan alistumisista mihinkään, joten ne fobiasi voit haudata saman tien.
Ranska ja Hollanti joutuvat ennen pitkää ottamaan luskikan kauniiseen käteensä ja ratifioimaan perustuslakisopimuksen, vaikka niiden heikot hallitukset eivät sitä uskaltaneet tehdä, vaan meinivät vastuutaan piiloon kansanäänestysten taakse ja saivat turpaansa, kun kansalaiset äänestivätkin heikkoja hallituksia eikä EU:n perustuslakia vastaan.
Juuri noin asia on. Mielipidepankin huomioilla täydennettynä.
Oikeita havaintoja. EU:n perustuslakia ihan turhaan täällä ylistellään. Kyllä Suomessa on jo perustuslaki, eikä sen yläpuolelle uusia tarvita.
Paitsi tietysti niiden voimien taholta, joiden mielestä Suomi ja Neuvostoliitto olisi voitu yhdistää.