Pyydän asiantuntijoita kertomaan mikä on tuulisähkön oikea hinta.Kuinka paljon tuulivoiman rakentamista tuetaan vesi-tai ydinvoimaan verrattuna?Kuinka paljon tuulisähkö saa veroetuja?Kuinka paljon tulee maksamaan varavoiman(tuulettomia aikoja varten)rakentaminen ja ylläpito.Huippukulutuksen sattuessa tuulettomaan aikaan,varavoimaloita olisivat lähinnä hiili-ja turvevoimalat.
Tuulisähkön väärä hinta
Eikka
22774
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Mikä on ydinvoiman oikea hinta, kun otetaan huomioon siihen käytetyt valtion tuet? Ohessa listaus OECD maiden vuoden 1974 jälkeisestä tuesta miljardeina euroina.
Total fossil fuels 51,6
Wind 4,9
Total Nuclear Fission 188,7
Nuclear Fusion 45,0
Asiaan voi tarkemmin tutustua IEA:n sivuilla
http://www.iea.org/Textbase/stats/rd.asp
Mikään innovaatio ei ole tullut kilpailukykyiseksi ilman jonkinlaisia panostuksia.
Vesi ja Ydinvoima eivät Suomessa saa tukea tuotantoon eivätkä rakentamiseen, koska niitä pidetään kilpailukykyisinä. Kauppa- ja teollisuusministeriöltä on mahdollista saada 40 prosentin investointituki ja tuulisähkö saa 0,68 snt/kWh tuotantotukea. Varavoimaa ei vielä tarvita, koska tuulisähkön tuotanto on pientä ja olemassa oleva vesivoima riittää hyvin. Hannele Holttinen on tutkinut asiaa
"VTT:n mukaan tuulivoiman tuotantomäärää on mahdollista nostaa Pohjoismaisella tasolla ilman, että se aiheuttaa järjestelmämuutoksia. Tällä hetkellä tuulivoimalla tuotetaan noin prosentti Pohjoismaiden sähkönkulutuksesta. Kuitenkin tuulivoimatuotanto on hallittavaa vielä, kun osuus on 10 prosenttia. Tuulivoiman avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä sekä riippuvuutta tuontipolttoaineista."
http://www.vtt.fi/newsarchive/2004/0412004.htm
Suosittelen lukemaan hänen väitöksen asiasta, mikäli ymmärrät energiatekniikkaa.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2004/P554.pdf
Siitä, miten hyvin tuuli ja vesivoima täydentävät toisiaan voi katsoa norjalaisen tutkimuksen kuvaa 5.
http://www.stud.ntnu.no/~klausv/publications/Trondheim2000.pdf
Suomenkielistä tuulivoima-asiaa on luettavissa tuulivoimayhdistyksen sivuilta.
http://www.tuulivoimayhdistys.fi/index_fi.htm
Et kuitenkaan kehoita lukemaan Puheenjohtajan Tohtorin väitöstä Pesukoneen , Kännykän ja Sähköhellan käytön vuorovaikutuksista
Hanne Holttinen on arvostettuja VTT:n tutkijoita ja häntä voidaan tituleerata Suomen rouva tuulivoimana. Tämän tietää jokainen energia-alan ihminen.
Mutta mitäpä sinä "Vuotos Uuno" tästä asiasta ymmärtäisit.
Vain mitä maksaa todellinen tuulisähkö, siinä mukana avustuksetkin
Ja vaikka kW:lle hinta siitä puolipitkällä aikavälillä
On muuten aika korkea, jos tuo kymmenkertainen vanhaan vesivoimaan, ei kaus heittäne
Paljastusta tai ei, vain mitä tuulisähkö maksa kaikkineen se niinkuin tapetilla nyt
asiallisesti, kun tutkimustiedot eivät ole mielesi mukaisia. Sitä paitsi myös ydinvoima tarvitsee säätövoimaa.
Kyllä tuulikin hyvä muoto lisänä, ei perus sähkönä
Varmaan jos oikein hinta laskettaisiin ainakin kymmenkertainen olisi
Mutta pienenä lisänä silloin kun tuulee. Paikallisesti hyvinkin merkkittävä, esim saaret ja rannikot
Vastarinta tuulivoimaloita kohtaan nousee Saksassa. Ihmisten inho niitä kohtaan oli osaltaan kaatamassa punavihreää hallitusta.
Saksalaisen maalaismaiseman tuulimyllyillä pilanneet vihreät eivät tule enää ikinä nousemaan hallitukseen.
Siellä jo keskiajalla myllyjä pidettiin maisemanpilaajina. Nyt ne ovat osa suojelunarvoista kulttuurimaisemaa.
Vie aina aikansa, ennen kuin uuteen tottuu...
Onko Hollanin myllyt 50 m korkeita, ja sähkömyllyt 10 m korkeita, vai päinvastoin, valitse itse
Tässä on KTM:n viimevuotinen raportti, jonka sivuilla 108-109 on luettavissa julkiset panostukset säästöön ja eri energiamuodoille.
http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/DFE695BA17D35814C2256FD9003B1E26/$file/jul5eos_2005.pdf
Sivu 108
Eli suomeksi: olet pihalla. Ainoa mitä voit tehdä kysy Hassilta&, milloin he rantautuvat ja sitovat itsensä suomalaiseen mantyyn, sieltä se säästö aloitettava, ja oltava esimerkkinä= mahdoton tehtävä. Kasva ja syö paljon, varsinkin aamuisin...
.......
Taulukko 1. Julkinen energiatutkimus- ja koetoimintarahoitus tutkimusalueittain
vuosina 1970–1986 (1000 mk)
Sivu 109
Taulukko 2. Julkinen energiatutkimus- ja koetoimintarahoitus tutkimusalueittain
vuosina 1990–2002 (1 000 000 euroa)
......
Taulukossa 1 on esitetty energian kokonaiskulutuksen ja sen komponenttien kehitys
1980-luvulla vuonna 1977 julkaistujen KTM:n skenaariolaskelmien (KTM
1977) valossa. Taulukossa on esitetty skenaariolaskelmien mukaista kulutuksen
kasvua ja toteutunutta kehitystä kuvaavat indeksiluvut. Jälkimmäiset perustuvat
Tilastokeskuksen tietoihin. Vuoden 1976 lähtöarvoja kuvataan indeksiluvulla 100,
mutta ydinvoiman osalta lähtötasoksi on valittava vuonna 1977 toteutunut tuotanto,
sillä Suomen ensimmäinen ydinreaktori aloitti toimintansa tuolloin.
Vastaavasti taulukossa 2 tarkastellaan sähköenergian kokonaiskulutuksen kehitystä
vuoden 1977 skenaariolaskelmien ja Tilastokeskuksen tietojen valossa.
Energiatilastoissa käytetty terminologia on jonkin verran muuttunut ajan myötä.
Osaltaan tähän on vaikuttanut energiatilastojen ylläpidon siirto KTM:stä Tilastokeskukseen,
mikä tapahtui vuonna 1992. Energian kokonaiskulutuksella (aiemmin
energian kokonaishankinta tai primäärienergian kokonaiskulutus) tarkoitetaan kotimaisten
energianlähteiden ja tuontienergian kokonaiskäyttöä Suomessa; se sisältää
energian loppukäytön lisäksi energian muunto- ja siirtohäviöt. Primäärienergian
kokonaiskulutusta mitattiin aiemmin öljytonniekvivalentteina, eli sillä tonnimäärällä
raskasta polttoöljyä, joka tarvittaisiin ao. energiamäärän tuottamiseksi. Nykyään
mittayksikkönä käytetään joulea. Energian loppukäyttö kuvaa energian kuluttajan
käyttämää energiaa eli kulutetun sähkön, lämmön, rakennusten lämmityksen
polttoaineiden, liikennepolttoaineiden ja teollisuuden prosessipolttoaineiden sisältämää
energiamäärää. (Ks. KTM 1990: 14 ja Tilastokeskus 2004.)
Minä kirjoitin liitteestä 1. Sinä liitteestä 2. Minulla on oikea sivut. Sinä kirjoitit sivujen 110-112 tiedoista. Eli katsoppas uudestaan tai toinen vaihtoehto on, että nolaat itsesi täydellisesti.
"Tässä on KTM:n viimevuotinen raportti, jonka sivuilla 108-109 on luettavissa julkiset panostukset säästöön ja eri energiamuodoille."
"Krhm!
Kirjoittanut: Pasifisti 6.3.2006 klo 10.52
Minä kirjoitin liitteestä 1. Sinä liitteestä 2. Minulla on oikea sivut. Sinä kirjoitit sivujen 110-112 tiedoista. Eli katsoppas uudestaan tai toinen vaihtoehto on, että nolaat itsesi täydellisesti. "
Sivu 110
Liite 2
Vuoden 1977 skenaariolaskelmien toteutuminen
Taulukossa 1 on esitetty energian kokonaiskulutuksen ja sen komponenttien kehitys
1980-luvulla vuonna 1977 julkaistujen KTM:n skenaariolaskelmien (KTM
1977) valossa. Taulukossa on esitetty skenaariolaskelmien mukaista kulutuksen
kasvua ja toteutunutta kehitystä kuvaavat indeksiluvut. Jälkimmäiset perustuvat
Tilastokeskuksen tietoihin. Vuoden 1976 lähtöarvoja kuvataan indeksiluvulla 100,
mutta ydinvoiman osalta lähtötasoksi on valittava vuonna 1977 toteutunut tuotanto,
sillä Suomen ensimmäinen ydinreaktori aloitti toimintansa tuolloin.
Vastaavasti taulukossa 2 tarkastellaan sähköenergian kokonaiskulutuksen kehitystä
vuoden 1977 skenaariolaskelmien ja Tilastokeskuksen tietojen valossa.
Energiatilastoissa käytetty terminologia on jonkin verran muuttunut ajan myötä.
Osaltaan tähän on vaikuttanut energiatilastojen ylläpidon siirto KTM:stä Tilastokeskukseen,
mikä tapahtui vuonna 1992. Energian kokonaiskulutuksella (aiemmin
energian kokonaishankinta tai primäärienergian kokonaiskulutus) tarkoitetaan kotimaisten
energianlähteiden ja tuontienergian kokonaiskäyttöä Suomessa; se sisältää
energian loppukäytön lisäksi energian muunto- ja siirtohäviöt. Primäärienergian
kokonaiskulutusta mitattiin aiemmin öljytonniekvivalentteina, eli sillä tonnimäärällä
raskasta polttoöljyä, joka tarvittaisiin ao. energiamäärän tuottamiseksi. Nykyään
mittayksikkönä käytetään joulea. Energian loppukäyttö kuvaa energian kuluttajan
käyttämää energiaa eli kulutetun sähkön, lämmön, rakennusten lämmityksen
polttoaineiden, liikennepolttoaineiden ja teollisuuden prosessipolttoaineiden sisältämää
energiamäärää. (Ks. KTM 1990: 14 ja Tilastokeskus 2004.)
Sivu 108
Taulukko 1. Julkinen energiatutkimus- ja koetoimintarahoitus tutkimusalueittain
vuosina 1970–1986 (1000 mk)
Sivu 109
Taulukko 2. Julkinen energiatutkimus- ja koetoimintarahoitus tutkimusalueittain
vuosina 1990–2002 (1 000 000 euroa)
Sivu 107
Liite 1
Julkinen energiatutkimusrahoitus Suomessa
Taulukossa 1 on esitetty julkinen energiatutkimus- ja koetoimintarahoitus tutkimusalueittain
vuosina 1970–1986.
Vastaavasti taulukossa 2 on esitetty julkinen energiatutkimus- ja koetoimintarahoitus
tutkimusalueittain vuosina 1990–2002.
"Tässä on KTM:n viimevuotinen raportti, jonka sivuilla 108-109 on luettavissa julkiset panostukset säästöön ja eri energiamuodoille."
"Krhm!
Kirjoittanut: Pasifisti 6.3.2006 klo 10.52
Minä kirjoitin liitteestä 1. Sinä liitteestä 2. Minulla on oikea sivut. Sinä kirjoitit sivujen 110-112 tiedoista. Eli katsoppas uudestaan tai toinen vaihtoehto on, että nolaat itsesi täydellisesti. "
Sivu 110
Liite 2
Vuoden 1977 skenaariolaskelmien toteutuminen
Taulukossa 1 on esitetty energian kokonaiskulutuksen ja sen komponenttien kehitys
1980-luvulla vuonna 1977 julkaistujen KTM:n skenaariolaskelmien (KTM
1977) valossa. Taulukossa on esitetty skenaariolaskelmien mukaista kulutuksen
kasvua ja toteutunutta kehitystä kuvaavat indeksiluvut. Jälkimmäiset perustuvat
Tilastokeskuksen tietoihin. Vuoden 1976 lähtöarvoja kuvataan indeksiluvulla 100,
mutta ydinvoiman osalta lähtötasoksi on valittava vuonna 1977 toteutunut tuotanto,
sillä Suomen ensimmäinen ydinreaktori aloitti toimintansa tuolloin.
Vastaavasti taulukossa 2 tarkastellaan sähköenergian kokonaiskulutuksen kehitystä
vuoden 1977 skenaariolaskelmien ja Tilastokeskuksen tietojen valossa.
Energiatilastoissa käytetty terminologia on jonkin verran muuttunut ajan myötä.
Osaltaan tähän on vaikuttanut energiatilastojen ylläpidon siirto KTM:stä Tilastokeskukseen,
mikä tapahtui vuonna 1992. Energian kokonaiskulutuksella (aiemmin
energian kokonaishankinta tai primäärienergian kokonaiskulutus) tarkoitetaan kotimaisten
energianlähteiden ja tuontienergian kokonaiskäyttöä Suomessa; se sisältää
energian loppukäytön lisäksi energian muunto- ja siirtohäviöt. Primäärienergian
kokonaiskulutusta mitattiin aiemmin öljytonniekvivalentteina, eli sillä tonnimäärällä
raskasta polttoöljyä, joka tarvittaisiin ao. energiamäärän tuottamiseksi. Nykyään
mittayksikkönä käytetään joulea. Energian loppukäyttö kuvaa energian kuluttajan
käyttämää energiaa eli kulutetun sähkön, lämmön, rakennusten lämmityksen
polttoaineiden, liikennepolttoaineiden ja teollisuuden prosessipolttoaineiden sisältämää
energiamäärää. (Ks. KTM 1990: 14 ja Tilastokeskus 2004.)
Sivu 108
Taulukko 1. Julkinen energiatutkimus- ja koetoimintarahoitus tutkimusalueittain
vuosina 1970–1986 (1000 mk)
Sivu 109
Taulukko 2. Julkinen energiatutkimus- ja koetoimintarahoitus tutkimusalueittain
vuosina 1990–2002 (1 000 000 euroa)
Sivu 107
Liite 1
Julkinen energiatutkimusrahoitus Suomessa
Taulukossa 1 on esitetty julkinen energiatutkimus- ja koetoimintarahoitus tutkimusalueittain
vuosina 1970–1986.
Vastaavasti taulukossa 2 on esitetty julkinen energiatutkimus- ja koetoimintarahoitus
tutkimusalueittain vuosina 1990–2002.
Tuuli-,vesi-,ja ydinvoimalat ovat lähes saasteettomia,myös CO2:n suhteen.Tuulisähkön hintaa minä en vieläkään tiedä.Mutta täytyyhän tällaista tietoa olla,koska niitä innolla rakennetaan.Yksinkertaisesti,että ymmärtäisin.Kuinka monta kertaa kalliimmaksi keskimäärin tulee tuulisähkön tuottaminen ydin-,tai vesisähköön verrattuna.Toivoisin että ylärivillä (aloituksessa) olevat lähtökohdat otetaan huomioon.
kun on vanhaa vesivoimaa, laitokset jo kuolettaneet itsensä moneen kertaan, ja niiden teho ihan eri luokassa
Riippuu näköjään kuka vertaa, mutta kyllä tuulivoima hyvää, käytön kannalta sitten kun propeli pyörii, pienen aluen sähköntarpeeseen
Voisi ihan hyvin nyrkkisääntönä olla 5-10-kertainen muutettuna sähkön hintaan verrattuna, vaikea verrata, kun pitäisi olla parikymmentä vuotta ainakin aika
Voitaishan ajatella, että tehtäisiin kymmenkunta uutta ydinvoimalaa ja muu sähköntuotanto lopetettaisiin, kunhan olisi 15000-16000 MW suurin teho kaikkineen huipuaikoina, olisi vain enimmäkseen yhtä, kuin kommunismissä, ei sekään hyvämalli ollut
Saa leipänsä siitä hommasta (haluttuja vientituotteita). Onko harmillista? Niilläkin inssien veroilla maksetaan monen syrjäkylän elämän jatkuminen! Onpa harmillista!
En saanut edes summittaista tietoa tuulisähkön hinnasta.En tunne mitään muuta teollisuuden haaraa,missä kannattamattomuuteen suhtaudutaan näin välinpitämättömästi.Ihmisille annetaan tietoa,että tuulivoima on vain 10-30% kalliinpaa kuin ydinvoima.Eihän tällaista pötypuhetta usko vanha Erkkikään.
Tosikko. Suomesta myydään tuulivoiman korkean teknologian komponentteja suurella rahalla ulkomaille (verrattuna vaikkapa maatalouden tuotteiden vientiin). Kyllähän se on niin, että tuotekehitys vaatii sitä, että "propellit" asennetaan lähialueille, jotta niistä saadaan mittaustuloksia ja voidaan kehittää edullisempia ja vaikeissa sääolosuhteissa toimivia laitteita. Evoluutio se toimii näissäkin vehkeissä. Hyviä laitteita on helpompi myydä ympäri maailmaa. Onko ideologisesti vaikea hyväksyä tämä asia??
Ei sitä edes vielä kukaan, hintaa tuulisähkölle
Ihan yksinkertaisesta syystä, kun on mm. EU:n avustuksia, ja tuotto sähköllä kuitenkin niin pieni, mutta jokin keskiarvo voisi varmaan vuosikymmenten päästä olla
Pitäydytään 5-10 kertaisessa Ydinsähköön, koska jo vanhasta Ydinsähköstä hinta tietoa(todellista). Ja huomataan alhaalta, että todellinen sähkön osuus voi olla vaikka 15-kertaa kalliimpaa, koska itse sähkö on vain n.1/3 koko tuotteen hinnasta
Sähkön kokonaishinnasta on noin 37 prosenttia siirron osuutta.
Sähköenergian eli sähkön myynnin osuus kokonaishinnasta on myös noin 37 prosenttia.
Verot lohkaisevat yhteensä noin 26 prosenttia.
Muistetaan varmaan verohelpotuksetkin tuulisähkölle, nekin osattava ottaa laskuissa mukaan, verratuna muuhun
Jos ihan kannattavuus perusteella, on tuuli ihan muuta kuin kannattavaa, mutta hyvää, kun laitteet valmiina, antaa sitten tuntureilla ja saaristoissa, merenrannoilla hiljakseen sähköä
Niitäkin huollettava eivät ole huoltovapaita,
LTY:n energiatalouden professori Risto Tarjanteen mukaan ydinvoiman omakustannushinta on 2,5 c/kWh ja oman muistini mukaan vesisähkö on samaa hintaluokkaa. Kaasu, hiili ja turvesähkön 3,5-4,0 c/kWh. Sähkön erillistuotannossa ja tuulivoimalla 5,0 c/kWh.
Tuli pyyhityä liikaa pois. Viimeisen lauseen kuuluu mennä näin; "Sähkön erillistuotannossa puulla ja tuulivoimalla 5,0 c/kWh."