-
Kansallinen Kokoomus rp., ruotsiksi Samlingspartiet rp. ja englanniksi The National Coalition Party on perustettu joulukuun 9. päivä vuonna 1918. Kokoomus on Suomessa nykyisin toimivista puolueista kolmanneksi vanhin
Historiansa varrella Kansallinen Kokoomus on ollut aatteellisesti sosiaalireformismin, konservatismin ja liberalismin välistä kilpailua. Edelleenkin Kokoomuksen sisällä vaikuttaa erilaisia porvarillisia aatesuuntauksia, joiden välillä käydään aatteellista ja poliittista keskustelua.
Puolueen perustajat tahtoivat isänmaan ja, jossa jokainen voi elää täyttä ja ihmisarvoista elämää. Suomalaiselta puolueelta periytyvässä hengessä Kokoomus tahtoi rakentaa sosiaalisilla uudistuksilla kansalaisten hyvinvointia ja tasa-arvoa.
Pyrkimys henkiseen ja taloudelliseen kasvuun on keskeinen osa Kokoomuspuolueen perintöä. Puolueen perustamiskutsussa korostettiin, että "kansallinen varallisuutemme on saatava kasvamaan, jotta me kykenemme uupumatta täyttämään itsenäisen valtakunnan monet tarpeet ja jotta vähäväkisten asema voi kohota ja heidän tyytyväisyytensä isänmaassa tulla entistä suuremmaksi".
1930-luku oli Suomessa laman ja oikeistoradikalismin aikaa. Äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen toiminta kärjistyi Mänsälän kapinaan, jonka lopetti kokoomuslaisen presidentin P.E.Svinhufvudin radiopuhe. J.K.Paasikiven puheenjohtajakaudella Kokoomus teki selkeän pesäeron äärioikeistoon.
Kokoomus uudistui aatteellisesti 1950-luvulta alkaen. Puolue omaksui sosiaalisen markkinatalouden, pienomistukseen ja yksityisyrittäjyyteen perustuvan "kansankapitalismin" sekä yksilökeskeisyyden ja moniarvoisuuden. Vuonna 1987 Kokoomus nousi hallituspuolueeksi 21 oppositiovuoden jälkeen. Tärkeimpiä 1990-saavutuksia oli Suomen jäsenyys Euroopan unionissa sekä maan talouden kuntoon saattaminen.
Kansallinen Kokoomus rp., ruotsiksi Samlingspartiet rp. ja englanniksi The National Coalition Party on perustettu joulukuun 9. päivä vuonna 1918. Kokoomus on Suomessa nykyisin toimivista puolueista kolmanneksi vanhin
Historiansa varrella Kansallinen Kokoomus on ollut aatteellisesti sosiaalireformismin, konservatismin ja liberalismin välistä kilpailua. Edelleenkin Kokoomuksen sisällä vaikuttaa erilaisia porvarillisia aatesuuntauksia, joiden välillä käydään aatteellista ja poliittista keskustelua.
Puolueen perustajat tahtoivat isänmaan ja, jossa jokainen voi elää täyttä ja ihmisarvoista elämää. Suomalaiselta puolueelta periytyvässä hengessä Kokoomus tahtoi rakentaa sosiaalisilla uudistuksilla kansalaisten hyvinvointia ja tasa-arvoa.
Pyrkimys henkiseen ja taloudelliseen kasvuun on keskeinen osa Kokoomuspuolueen perintöä. Puolueen perustamiskutsussa korostettiin, että "kansallinen varallisuutemme on saatava kasvamaan, jotta me kykenemme uupumatta täyttämään itsenäisen valtakunnan monet tarpeet ja jotta vähäväkisten asema voi kohota ja heidän tyytyväisyytensä isänmaassa tulla entistä suuremmaksi".
1930-luku oli Suomessa laman ja oikeistoradikalismin aikaa. Äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen toiminta kärjistyi Mänsälän kapinaan, jonka lopetti kokoomuslaisen presidentin P.E.Svinhufvudin radiopuhe. J.K.Paasikiven puheenjohtajakaudella Kokoomus teki selkeän pesäeron äärioikeistoon.
Kokoomus uudistui aatteellisesti 1950-luvulta alkaen. Puolue omaksui sosiaalisen markkinatalouden, pienomistukseen ja yksityisyrittäjyyteen perustuvan "kansankapitalismin" sekä yksilökeskeisyyden ja moniarvoisuuden. Vuonna 1987 Kokoomus nousi hallituspuolueeksi 21 oppositiovuoden jälkeen. Tärkeimpiä 1990-saavutuksia oli Suomen jäsenyys Euroopan unionissa sekä maan talouden kuntoon saattaminen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Oikeisti on ollut suomessa aina poliittisten uudistusten jarrumies. Se on kannattanut sääty-yhteiskuntta. Tästä on esimerkki nykysuomessa yritys johdon optiot. Jotka ovat tasavallan perus periaatteiden vastaisia.
Mitä siihen jarrumiehen rooliin tulee oikeisto vastusti suomen itsenäisyys julistustakin. Opettele historiaa
-
4.12. joulukuuta Svinhufvudin senaatti pyrki Suomen itsenäisyysjulistukseen ilman bolsevikkihallituksen tunnustusta.
4.12. Paasikivi yritti Tukholmassa saada Ruotsilta tunnustuksen Suomen itsenäisyydelle
Pehr Evind Svinhufvudin senaatti nimitettiin virkaansa 27.11.1917. Svinhufvud kokosi hallituksensa pelkästään porvaripuolueiden ehdokkaista, jotka olivat kaikki itsenäisyysmiehiä. Hallitukseen kuuluivat Juhani Arajärvi, Arthur Castrén, Jalmar Castrén, Alexander Frey, Kyösti Kallio, O. W. Louhivuori, E. Y. Pehkonen, Heikki Renvall, E. N. Setälä ja Onni Talas. Puheenjohtajana toimi siis P. E. Svinhufvud. Senaattoreista kuusi oli nuorsuomalaista, kaksi vanhasuomalaista, samoin kaksi maalaisliittolaista ja yksi ruotsalaisen puolueen kannattaja. Senaatin keskeisin tehtävä oli itsenäisyyden toteuttaminen ja myöhemmin senaattia onkin kutsuttu itsenäisyyssenaatiksi.
http://www.histdoc.net/historia/itsjul.html
-
Kokoomus eli sen edeltätahot olivat tuossakin näköjään tapahtumien keskiössä.
Svinhufvud ja Paasikivi myöhemmin kokoomuslaisia presidenttejä.
-
peruskoulu uudestaan historian osalta ja opeteltava samalla myös oikeinkirjoitusta.
Kyösti Kallion ja maalaisliiton räätälöimä torpparivapautus varmisti kansakunnan yhteisen maanpuolustustahdon syksyllä 1939
HGistoria on nähtävä koknaisuutena.
-
oli Suomen itsenäisyysjulistuksesta, kun
yksi kirjoittaja väitti kokoomuspiirien vastustaneen sitä.
Eiköhän yhteinen projekti alkanut jo aiemmin.
Kyllä Suomella oli v 1917 yhtenäinen itsenäistymistahto, menettelytavoista vallitsi erimielisyyksiä.
Hallitusmuodosta oli myös erilaisia näkemyksiä, kun osa päättäjistä halusi kuningaskuntaa, osa taas tasavaltaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_itsenäistyminen
-
kärjistit, eivät muut.
1917 sosialistienemmistöinen edustkunta sääti valtalain, jossa määriteltiin, että valta Suomessa kuuluu Suomen kansalle. Laki ei kelvannut kaikille oikeistolaisille, koska he halusivat pysyä oikeistolaisessa äiti-Venäjässä.
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/historia/suomen/tie.html