Mitä on todellinen

koska emme tarkasti ottaen tiedä mitä Jeesus on TODELLA itse puhunut ja mitä taas evankeliumien kirjoittajat ovat hänen "suuhunsa panneet".

Rauhaa

Jeesuksen usko on ymmärtääkseni uskoa Jeesukseen Kristukseen, joka tarkoittaa sitä että ihminen ottaa ristinsä, ja seuraa Jeesusta joka paikkaan.
Matt 10:38, Ilm 12:17, 14:12.
Ristin ottaminen tarkoittaa, että ihminen on valmis kärsimäänkin Herran tähden.

Jeesuksen uskossa ihminen katsoo aina Kristukseen, ja ihminen muuttuu aina kohti esikuvaansa. Matt 11:29.

Luonne kasvaa Kristuksen mallin mukaan jakuvasti.

Joh 1:12, 11:25, 15:4-5, 17:3,

Se on luottamista Vapahtajan ansioihin, ei ihmisten omiin tekoihin ja käskyihin ja perinnäissääntöihin.
1 Joh 2:3-4.

Teot ovat uskon hedelmä, eli hyviä tekojakin on uskon ansioista.
Jaak 2:14-26

Rukous ja vilpittömyys tehdä hänen tahtonsa kaikessa on ehto että Pyhä Henki on läsnä elämässä. Hengen johdatusta, opetusta ja nuhtelua on seurattava, sillä se on Jeesuksen Pyhä Henki.
Gal 3:2, Luuk 11:13, Apt 5:32.

Jumalan siunausta
jari laurila

LUE;

MITÄ USKO ON?
Usko on vakaumus, joka ei ole pelkkä mielipide, vaan elämän ja kaiken toiminnan määräävä periaate. Uskovainen uskoo ja luottaa Jumalaan, joka on luomakunnan suunnittelija ja valmistaja. Jumala on kaikkivoipa ja kaikkitietävä, ja ohjaa Pyhän Henkensä kautta niitä jotka tahtovat Jumalan Hengen hallitsevan elämänsä suuntaa. Taivaallinen Isä tahtoo luotujensa parasta. (Hebr 11:6, Luuk 13:34)

Usko on lujaa luottamusta siihen että Jumalan lupaukset täyttyvät, ja että Jumalan sana Raamattu on totta. (Hebr 10:23, 2 Piet 1:21) Ilman uskoa ja uskon aiheuttamia tekoja usko on kuollutta, vain suun tunnustusta, tai “muodollista kristillisyyttä” eli kirkon kirjoilla olemista ilman vakaumusta. (Jaak 2:17-20)

Kun ihminen tulee synnintuntoon, hän katuu, ja kääntyy hyläten menneen ja ottaa vastaan pelastuksen armosta vapaana Jumalan lahjana. (Ef 2:8-9) Uskomalla ihminen saa-, ja kokee syntinsä anteeksi, jolloin kaikki synnin ovat unohdettuja, ja Kristuksen vanhurskaus luetaan ihmisen hyväksi. (Room 1:17, 3:22, 28, 4:5, 5:1, Gal 2:16) Uskon kautta on pääsy armoon. (Room 5:2)

Uskovainen on kuuliainen. Pelastusta ei ansaita kuuliaisuudella, mutta kuuliaisuus ja uskon teot ovat uskon tuottamia hedelmiä. (Jaak 2:14-26, Matt 3:8, 5:16, 7:15-23, Ef 2:8-9) Pyhittynyt sydän on rakkaudessa Jumalaan, niin että ajatukset, halut, tunteet, teot, ovat sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa. Pyhittynyt sydän on sovussa Jumalan säädösten ja -lain kanssa. (1 Joh 2: 3-5, Ilm 14:12) Ilman pyhitystä kukaan ei näe elämää. (Hebr 12:14, Room 6:22-23, 1 Kor 1:30, 2 Kor 7:1, 1 Tess 4:3,7) Ihminen mukautuu molemminpuolisessa rakkaudessa Herransa kanssa yhä lähemmäksi Kristuksen kaltaista luonnetta. Ihminen muuttuu aina sen Kaltaiseksi mitä katsoo ja ihailee. Ihmisestä voi näin tulla pyhittynyt välikappale Jumalan työssä. (Apt 26:18)

Kuuliaisuus tahdotaan usein ikävässä panettelussa tuomita “lakihenkisyydeksi” tai “lakiuskonnoksi” kun halutaan polkea Jumalan laki lopun ajan uskonnollisessa opetuksessa ja eksytyksissä. On aivan eri asia opettaa että lain kautta pelastuisi, (?!) kuin opettaa Raamatun totuutta, että Jumalan laki on aina voimassa opettaen mikä on syntiä! (Room 16:26, 3:20, 8:7, 13:8-10, 1 Tim 1:8-10, Luuk 12:17, Matt 5:17-18, Jaak 2:10-12, Ilm 14:12, 1 Joh 3:4)

Usko luottaa Jumalan sanaan, voimaan ja rakkauteen. (Ps 106:12, Kol 2:12, 1 Joh 4:16, Gal 5:6) Usko on uskoa Jeesukseen. (Apt 16:31, Joh 14:1, 6:69, 1 Joh 3:23) Uskosta vanhurskas saa elää. (Room 1:17, 4:13, Gal 2:20, 2 Kor 5:7)

“Käy uskon jalo kilpailu, ja voita omaksesi ikuinen elämä, johon sinut on kutsuttu” (1 Tim 6:12, 1 Joh 5:4)

(2 Kor 5:7, Jaak 1:6, 1 Tim 2:15, 1 Piet 5:9, 1 Tim 3:13, Jaak 2:1,5, Hebr 11:13, Ef 2:12-13, 2:12, Joh 8:44, Joh 3:36, 3:18,

PELASTUS. USKON JA ARMON, VAI TEKOJEN KAUTTA?
Ihminen on kautta ihmiskunnan historian usein lähtenyt ansaitsemaan pelastusta teoilla. Monenlaista on yritetty, aina paalun päässä istuvasta erakosta itseään kiduttaviin munkkeihin, mutta myös hyvien tekojenkin kautta on pelastusta yritetty ansaita. Raamattu kuitenkin opettaa, ettei pelastusta voi ansaita mitenkään. Hyvät teot kuuluvat uskovalle, (Jaak 2:14-17) mutta teot ovat uskon hedelmää eli uskon seurausta. Jokainen ihminen on tehnyt syntiä ja tarvitsee siksi Jumalan armoa. (Room 3:23)

Jumala tahtoo että kaikki ihmiset pelastuvat. (1 Tim 2:4, 1 Tess 5:9) "Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille" (Tiit 2:11) Kristus kuoli ihmiskunnan syntien anteeksi saamisen vuoksi. (Room 5:8, 1 Joh 4:9-10) Jumala pelasti meidät pelkästä armosta, ei tekojemme tähden. (Tiit 3:5, 2 Tim 1:9) "Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, ettei kukaan voisi ylpeillä." (Ef 2:8-9) Olisimme rikkomustemme tähden kuolleita, mutta Jumalan rakkaudesta meidät voidaan armosta pelastaa. (Ef 4:4-6) Pelastus on mahdollista kaikille tahtoville (Room 11:26-27, Jes 45:22, 52:10) Jeesus pelastaa synnistä (Matt 1:21, 1 Joh 3:5) Pelastus saadaan uskomalla Kristukseen. (Mark 16:16, 1 Piet 1:5, Joh 3:16, Apt 16:31, Room 10:9-10) Pelastus edellyttää totuuteen uskomisen (2 Tess 2:13, 1 Piet 1:5) Pelastus yksin Kristuksen verellä (1Piet 1:18-19) ja uudesti syntyminen Jumalan sanan kautta. (22-23) Enkelit palvelevat autuuden saajia (Hepr 1:14) Pelastus on koko uskon päämäärä (1 Piet 1:9) Evankeliumin palvelijat kehottavat, opettavat, julistavat ja toimivat sielujen pelastuksen tähden monin tavoin. (Apt 16:17, 2:40, 1 Kor 9:22, 2 Tim 2:10)

Luomakunta lankesi syntiin, mutta Jumala ei tuhonnut maata. Taivaassa laaditiin pelastussuunnitelma ja Jumala lähetti Poikansa pelastamaan maailman. (Joh 3:16) Jumala ei ole ollut koskaan armoton, vaan on aina ilmaissut rakkautensa ja osoittanut pitkämielisyytensä luotujaan kohtaan ihmisen pahuudesta huolimatta kautta ihmisen koko historian.

Milloin lopun ajan ihmisellä on pelastuksen hetki? Pelastuksen päivä on nyt heti tänään! (2 Kor 6:2) Jumala kutsuu jokaista ihmistä kääntymykseen ja armonsa piiriin useasti ihmisen elämän aikana Hengen puhuttelulla joka nuhtelee synnistä ja muistuttaa Jumalasta. Tämä on Jumalan pitkämielisyyttä. (Ilm 22:17) Ihminen voi itse vapaan valintansa mukaan valita ikuisen kohtalonsa kääntyykö, vai pysyykö katumattomana ja kääntymättömänä. Jokaisen ihmisen tulisi ymmärtää että vain oikea ja vakaumuksellinen Raamatun Jeesuksen usko voi tehdä ihmisen onnelliseksi. Vain uskon hedelmillä on siunausta ihmiskunnalle. Ihmisen opit ja filosofiat eivät voi ihmisen tarpeita tyydyttää ja ratkaista maailman ongelmia.

Syntimme voidaan antaa anteeksi vain Jeesuksen Kristuksen ansioiden perusteella. Monet ajattelevat pystyvänsä teoillaan ansaitsemaan armon, eivätkä tunne tarvitsevansa Kristuksen uhriveren ansiota. He erehtyvät ja pysyvät tuomion alaisina. Jumalan edessä me emme voi ansaita mitään, ja olemme siksi ihmisinä kaikki samanarvosia Jumalan edessä. Tämä on suurta Jumalan oikeudenmukaisuutta syntistä ihmistä kohtaan.

Ihminen on vapaa tekemään vapaan valintansa hylkääkö vai hyväksyykö Jumalan rakkauden armotarjouksen. Jumala odottaa vapaaehtoista rakkauttasi. (Ilm 7:10, 19:1)