Alajoen maisemat on todella mahtavia jos on silmää luonnolle ja perinteelle. Vuosia sitten koulussa Kuoppalan Kassulla oli tapana lukea Paulaharjun Härmän aukeilta kirjasta sitä kohtaa, jossa Härmästä päin kuvataan näkymää Simpsiön suuntaan. Se on vieläkin mun mielenmaisema, jota täytyy kirjasta lukea monta kertaa vuodessa.
Menneet on tietenkin menneitä, mutta se maisema on siellä jollakin tavalla vieläkin. Simpsiön töyrä ei ole lakannut siintämästä. Alajoki on mekittävä lintuympäristö, joka sellaisena vetää alan harrastajia.
Alajoelle voisi tehdä myös opastettuja kierroksia. Muualta tulleelle se on silkkaa eksotiikkaa. Opas voisi osoittaa alueen hienoja yksityiskohtia ja vähän kertoa perinneasioista.
Alajoen vanha työasumisen muoto oli kytötuvat. Karusta kytötuvasta voisi tehdä mukaillun version ja rakentaa alueelle pienen turistikylän, jossa voisi asua muutaman päivän tai vaikka pari viikkoa vuokratussa kytötuvassa. Alueella saisi olla yhteinen kunnon (savu)sauna ja perinneruokaa ja vaikka vähän uuttakin tarjoava ravintola. Seinillä voisi olla vanhoja valokuvia ja vaikka vähän tietoakin entisajan elämästä. Uskon että meitä muualla asuvia entisiä lapualaisia riittäisi ja varmasti muitakin. Pohjalaisuus on onneksi muutakin kuin puukkotappeluja ja huonomaineisia kyydityksiä.
Menneet on tietenkin menneitä, mutta se maisema on siellä jollakin tavalla vieläkin. Simpsiön töyrä ei ole lakannut siintämästä. Alajoki on mekittävä lintuympäristö, joka sellaisena vetää alan harrastajia.
Alajoelle voisi tehdä myös opastettuja kierroksia. Muualta tulleelle se on silkkaa eksotiikkaa. Opas voisi osoittaa alueen hienoja yksityiskohtia ja vähän kertoa perinneasioista.
Alajoen vanha työasumisen muoto oli kytötuvat. Karusta kytötuvasta voisi tehdä mukaillun version ja rakentaa alueelle pienen turistikylän, jossa voisi asua muutaman päivän tai vaikka pari viikkoa vuokratussa kytötuvassa. Alueella saisi olla yhteinen kunnon (savu)sauna ja perinneruokaa ja vaikka vähän uuttakin tarjoava ravintola. Seinillä voisi olla vanhoja valokuvia ja vaikka vähän tietoakin entisajan elämästä. Uskon että meitä muualla asuvia entisiä lapualaisia riittäisi ja varmasti muitakin. Pohjalaisuus on onneksi muutakin kuin puukkotappeluja ja huonomaineisia kyydityksiä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Elämysmatkoja meille Kassuille.
Kovasti tuli vanhat ajat mieleen kun viestin luin. Minäkin muistan Kuoppalan Kassun. Mieheltä oli ammuttu soras päästä puolikiloa pois mutta hyvin vaan liikunnat opetti ja jaksoi johdatella viälä kulttuurinkin asioohin. Hän tiätääksen oli se joka syksyisin kutsui Tapio Rautavaaran Lapualle opettamahan keihäänheittoa ja illalla laulamahan. Ei haitannu vaikka Kassu oli kova porvari ja kaikki tiesi Rautavaaran kommunistiksi. Miähet osas toisiaan arvostaa aivan vaan tekojen pohojalta.
Kuka nyt kehtaa katsella Lapualaisia maisemia kun on paljon komeampia kohteita muualla.
tämä pässi oo taas täälä. Ou jee!!!!!!!!!!!
pässin panija. Millä lailla sitä pässiä olet nyt runkannut?