Hallitus on linjannut Suomen energiapolitiikkaa puupolttoaineen käytön lisäämiseen. Myös Osmo Soinivaara totesi metsäalan tulevaisuusseminaarissa viime torstaina, että metsien bioenergian käytöllä on kaksi tärkeää tehtävää: "Se hillitsee ilmastonmuutosta ja tuo tuloja maaseudulle".
Kun puun polton seosaineena käytetään turvetta, niin em. hyötyjä saadaan vielä lisättyä. Suomessa on 9 milj. hehtaaria suota. Se on 1/3 koko maan pinta-alasta. Tällä hetkellä turvetta käytetään energian tuottamiseen 25 milj. m3/v. Turvetta muodostuu 40 milj. m3 vuodessa, joten käytön lisäämiseen on varaa huomattavasti ilman , että varat ehtyvät. Muitakin etuja on. Turve ei sisällä kivihiilen tapaan rikkiä ja on uusiutuva luonnonvara.
Turvetuotannon loputtua voidaan suot joko uudistaa tai metsittää. Metsittämisen kautta suot muuttuvat nopeammin hiilinieluksi . Joissakin tapauksissa turvesuo on muutettu luonnonmukaiseksi vesialtaaksi.
Turpeen energiakäytöllä on myös vaikutusta päästökaupan taseeseen. Suomen on seurattava Ruotsin esimerkkiä, ja neuvoteltava turve uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Tämä voi tapahtua sopivasti ennen vuotta 2008, jolloin Kioton sopimuksen seuraava vaihe käynnistyy. EU:n komission itsensä antaman esimerkin mukaan voidaan turpeen kohtelua päästökaupassa tarkistaa . Onhan esimerkiksi Suomen liittymissopimuksen yhteydessä tehtyjä maatalousratkaisuja avattu ja muutettu moneen kertaan. Myös sellaisia, joita Suomessa pidettiin liittymisen ehtona.
Kun puun polton seosaineena käytetään turvetta, niin em. hyötyjä saadaan vielä lisättyä. Suomessa on 9 milj. hehtaaria suota. Se on 1/3 koko maan pinta-alasta. Tällä hetkellä turvetta käytetään energian tuottamiseen 25 milj. m3/v. Turvetta muodostuu 40 milj. m3 vuodessa, joten käytön lisäämiseen on varaa huomattavasti ilman , että varat ehtyvät. Muitakin etuja on. Turve ei sisällä kivihiilen tapaan rikkiä ja on uusiutuva luonnonvara.
Turvetuotannon loputtua voidaan suot joko uudistaa tai metsittää. Metsittämisen kautta suot muuttuvat nopeammin hiilinieluksi . Joissakin tapauksissa turvesuo on muutettu luonnonmukaiseksi vesialtaaksi.
Turpeen energiakäytöllä on myös vaikutusta päästökaupan taseeseen. Suomen on seurattava Ruotsin esimerkkiä, ja neuvoteltava turve uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Tämä voi tapahtua sopivasti ennen vuotta 2008, jolloin Kioton sopimuksen seuraava vaihe käynnistyy. EU:n komission itsensä antaman esimerkin mukaan voidaan turpeen kohtelua päästökaupassa tarkistaa . Onhan esimerkiksi Suomen liittymissopimuksen yhteydessä tehtyjä maatalousratkaisuja avattu ja muutettu moneen kertaan. Myös sellaisia, joita Suomessa pidettiin liittymisen ehtona.
Vastaukset 13
Vanhimmat
uusiutuva luonnonvarapa hyvinkin. Turvekerros kasvaa luonnontilaisilla soilla - ojitetuilla ja turvetuotantoon otetuilla sensijaan ei. Kasvu ei montaa milliä ole vuodessa.
Muistaakseni luonnontilaisia soita ei juuri Suomessa ole soidensuojelualueiden ulkopuolella muualla kuin pohjoisosassa maata - ja siellä tuo "uusiutuminen" on vielä hitaampaa.
Samalla logiikalla öljykin on uusiutuva luonnonvara.
Eiköhän sovita nätisti nyt että ihmisen aikaperspektiivissä turve on erittäin uusiutumaton luonnonvara!
Turve on virallisesti luokiteltu hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi ja ei fossiiliseksi polttoaineeksi. Se kasvaa n. 1 mm vuodessa.
Suomen suoalasta ,9 milj. hehtaaria, on suojeltu 12 %. Suojeluala on tällöin 1,08 miljoonaa hehtaaria. Turvetuotannossa on vain 1 prosenttia suoalasta, ja tällä hetkellä työn alaisena 0,5 % . Tälläkin hetkellä turpeen kasvu on suurempaa kuin sen käyttö. Suomen turvevarat ovat 2 kertaa suuremmat kuin Pohjanmeren öljyvarat ja 2/3 Norjan tunnetuista öljyvaroista.
Turve on puunpolttamisen kanssa Suomelle suuri mahdollisuus energiantuotannossa. Se hidastaa osaltaan ilmastomuutosta, eikä millään tavalla sodi soiden suojelutavoitteita vastaan.
copy-pastettu suoraan turvetuottajien sivuilta.
Missäs ne Suomen ojittamattomat Oulun eteläpuoliset suot ovat, jotka kasvavat ja tuottavat turvetta?
Ei kannata levittää disinformaatiota, vaikka semmoista metsäkoulussa olisikin taottu päähän.
Missä luvuissa on virhe ? Olen luontoihmisten sivuilla kyllä huomannut tarkoitushakuista luonnonsuojelun korostamista. Yleensä niillä sivuilla unohdetaan taloudelliset realiteetit. Millä me elämme, jos luonnon kasvua ei saa käyttää ihmisen hyväksi ? Kompromisseja on tehtävä molempiin suuntiin ja pyrittävä haittojen minimointiin.
Miksi esim. oheisessa linkissä tarkastella turvetuotannon ja soiden suojelun yhteensovittamista. Se ei ole sovittamaton ristiriita.
http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/seuraukset/suomessa/metsat_ja_suot.html
missä nämä turvetta kasvavat suot sijaitsevat. En tiedä sellaisia olevan aapasuovyöhykkeen eteläpuolella, eikä taida kukaan muukaan tietää.
Siis perusongelma: Vain ne suot kasvavat korkeutta (turvetta) joilla pohjaveden pintaa ei ole säännöstelty. Haluaisin todella tietää missähän päin maata ne ovat? Ehkä voit valistaa tässä asiassa?
Soiden samoin kuin metsienkin aluejako perustuu luonnonmmaantieteelliseen aluejakoon. Rs. ilmasto ohjaa kasvustovyöhykkeiden sijaintia. Täten aapasuot sijoittuvat pohjoiseen.
Tietoa asiasta on mm. seuraavassa linkissä.
http://www.oulu.fi/northnature/finnish/Suomi/suot1.html
Niistä aapasoista on suuri osa suojeltu ja runsaasti on turvetuotannossa eli eivät tuota uutta turvetta.
Siis missä Suomessa on turvetta tuottavaa suota? Ja mites sitten jos kaikki kuivataan ja otetaan turvetuotantoon? Mistä ne uusiutuvat? Meinaatko että turpeenoton jälkeen alueen annetaan kasvaa suoksi 5000-8000 vuotta ja taas aloitetaan alusta?
Hei HALOO!
Tulisit katsomaan meidänkin perän käytöstä poistettua turvesuota
Hämmästyksesi oli valtava, on niin komea nyt, ja kun ihan tienvarressa(lähtee tieojan takaa 10 m päästä)
Noin kun laitettaisiin muutoinkin olisi suorastaan "ilo silmälle"
Soita kyllä riittää, joka siellä liikkunut, varmaan sen huomannut
kasvaa suo korkeutta.
Saattaa siinä parta kasvaa kun sitä alkaa hämmästelemään...
Suot on meillä pääosin ojitettu jo eikä se tosiasia siitä räkänokkien vänkäämisellä miksikään muutu.
M.O.T.
Turve kasvaa Suomen alueella kaikkialla, keskimäärin 1 millimetrin vuodessa. Turvetuotantoon sopivaa suota on 1.4 milj. hehtaaria, ja siitä on tuotantokäytössä 0,5 prosenttia. Turve ei lopu Suomesta, koska sitä kasvaa enemmän kuin sitä otetaan.
Turvetuotannosta poistettua aluetta on n. 16.000 ha. Uudelleenkäytössä voidaan ko. alue metsittää tai soistaa uudelleen. Se voidaan ottaa peltokasvien tai ruokohelven viljelyyn. Joissakin tapauksissa entisestä suosta on tehty lintujärvi. Viljelykäyttöön ottaminen muuttaa alueen nopeasti hiilen sitojaksi. Täydellinen kiertoaika uudeksi suoksi voi olla lähes 1000 vuoden luokkaa, mutta ojien tukkimisen jälkeen muuttumisprosessi alkaa välittömästi.
Suomessa on suojeltua suota n. 1,1 milj. hehtaaria. Mm. Ekoenergian sivuilla soiden suojelu näyttää painottuvan lähinnä laadullisiin muutoksiin. Näitä tavoitteita voitaisiin viedä eteenpäin tukemalla yksityismetsänomistajia vapaaehtoisessa suojelussa. Tuki voisi kohdistua kosteuden takia vajaatuottoisiin metsäalueisiin. Jos metsätalouden kannalta tuottamattomasta alueesta saa hyvän tuen , niin ei kannata aloittaa kallista ja hitaasti tuottoa lisäävää metsäojitusta.
http://www.ekoenergia.info/ekoenergia/energiamuodot/turve/lisaa/
Päästökaupan myötä turpeen hiilidioksidipäästökerroin on suurempi kuin kivihiilen. Onko tämä oikein ? Suomessa käytetään sähköä, joka on tehty kivihiilellä, koska se on turvetta halvempaa ja puhtaampaa energiaa. Onko tämä oikein ? Onko päästökaupan laskelmat jälleen kerran tehty suurien maiden energiayhtiöiden, Saksa, ehdoilla ?
Saattavatpa ne jonkin Puolan asteikon mukaan kivihiilen päästöt olla turvetta alhaisemmat, muttei taida kivihiili muodostua kasvillisuudesta? Turve muodostuu muista se myös. Turve on myös olennainen osa puun ja ruokohelpoin polttoa! Polttotekniset syyt vähentävät polttokattilakorroosiota ja vähentää pienhiukkaspäästöjä toisin kuin ne VIHREÄT JA YKSI PIRULLINEN PISSIS NIMELTÄ SATU TAIVEAHO JOKA ON HAAROVÄLILLÄÄN PÄÄSSYT EDUSKUNTAAN VÄITTÄVÄT. Nevaa uuristuu siellä missä sitä ei ole kaivettu auki missä sanmalta ja suokasvillisuutta riittää. Myös käytetyille lohkoille voi istuttaa suo kasvillisuutta josta alkaa taas turvetta syntyä :). Kivihiili on kalliimpi ja kaikinpuolin ympäristölle epäystävällisempi vaihtoehto. Kallista tuontienergiaa. Voittehan työ sitä rahdata vielä 20 vuotta, mutta ku se on loppu ni alatte paukuttaa turvetta :S Että voitaisiin hidastaa ilmastonmuutosta jo sillä aika välillä. Mutta taitaa teille helsinkkiläisille ja kansanedustajille ETENKIN SATU TAIVEAHOLLE olla tärkeämpää että Helsinki pysyy lämpimänä keinolla millä hyvänsä. Muistakkee ETENKIN CITYVIHREÄT että se kaupunkien paskominen ja te ns Ekologisesti ajattelevat uraputkessa olevatkaupunkilaiset se, että myö oltais täällä maalla paljon ilosempia, ku te ette purkais tuskianne tänne meidän asuinseuduille tekemällä suojelusalueista tiedän lomaalaisten mellastuspaikkoja, jotka tuppaa vituttamaan aika paljun välistä. Turve antaa tässä pitäjässä aika monelle työtä miullakin on ideana ruveta koneyrittäjäksi lukiota vaikka käynki ei tarkota että on pakko mennä tuohon opiskelu ura koira kakarat vaimolla salilla treenatut pakarat ikean kalusteet muita hoitoja joiden genetaalialueita on kiva rassailla vaatteitten hinnat kaupunki helvettiin kulutus paradise. Niin tekevät myös VIHREÄT että turha väittää olevvansa super ekologinen! Mutta työtä saadaan ja oma yritys olisi ideana perustaa ja tuottaa energiaa helpiä turvetta haketta ja kasvuturvetta täällä näin. Jos työ ajatte tämä alas tai KUTEN SATU TAIVEAHON MUKAAN KÖYDYTETÄÄN ALA niin 9000 immeistä jää työttömäksi konemiehet velkakierteeseen ja ja autioitatte maaseutua lissää. Toivoisin teiltä myös meitä maaseudun immeisiä ja luontoa tukevoo päätöstä. Myöki haluttais tulla täällä toimeen ja toteuttaa omia mielihalujamme.
Mistä oikein vedät noita juttujasi? Suosittelen tutustumaan Satu Taiveahon ajamiin asioihin vähän tarkemmin! www.satutaiveaho.fi
ps. moni tiedoistasi oli tuulesta temmattua!!!