Minä en käy seuroissa, enkä kirkossa, enkä minkään uskonnollisen liikkeen kokouksissa.
Syy tähän on se, että en löydä sopivaa kaltaistani keskustelukumppania, joka ymmärtäisi uskonnon laajemmin.
Minulle usko merkitsee ennenkaikkea vapautta ja iloa, en tarvitse suurta ihmisjoukkoa sen jakamiseen.
Arvostan luontoa ja kuljen luonnossa iloiten siitä, mitä jumala on luonut.
Minulle usko on ennenkaikkea yksityinen asia, jonka jakamiseen en välttämättä tarvitse seurakuntaa.
Uskon jeesukseen ja jumalaan omalla tavallani ja siihen minulla on myös oikeus.
Syy tähän on se, että en löydä sopivaa kaltaistani keskustelukumppania, joka ymmärtäisi uskonnon laajemmin.
Minulle usko merkitsee ennenkaikkea vapautta ja iloa, en tarvitse suurta ihmisjoukkoa sen jakamiseen.
Arvostan luontoa ja kuljen luonnossa iloiten siitä, mitä jumala on luonut.
Minulle usko on ennenkaikkea yksityinen asia, jonka jakamiseen en välttämättä tarvitse seurakuntaa.
Uskon jeesukseen ja jumalaan omalla tavallani ja siihen minulla on myös oikeus.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Niin meistä moni muukin, arvatenkin. Ja niinhän se pitääkin.
Tuoko nyt sitten on jotakin erikoista :)
Suurin osahan suomalaisista uskoo omalla
tavallaan, itse rakentamaansa "jumalaan".
Sitä kutsutaan yleisuskonnollisuudeksi.
Ongelma on siinä, ettei itse tehty jumala auta ketään.
"Ongelma on siinä, ettei itse tehty jumala auta ketään."
Eipä ole muunlaisista havaintoa.