SUOMEN MARSSI JATKOSOTAAN
http://www.taru.pp.fi/jutut/tiejatkosotaan.html
Arto Pulkin tutkielma, joka perustuu pitkän ajan sotahistorian harrastukseen sisältäen tutkimuksia mm. sota-arkistossa.
Kyllä kohta on tas Putkinen tiukilla...
http://www.taru.pp.fi/jutut/tiejatkosotaan.html
Arto Pulkin tutkielma, joka perustuu pitkän ajan sotahistorian harrastukseen sisältäen tutkimuksia mm. sota-arkistossa.
Kyllä kohta on tas Putkinen tiukilla...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Putkinen toistelee siis Goebbelsin oppeja:
"1990-luvun alussa maailmalla aiheutti paljon kohua länteen 1978 loikanneen KGB-agentin Viktor Suvorovin kirja Jäänsärkijä. Ensin Saksassa 1989 ja sitten Venäjällä 1992 julkaistussa teoksessaan Suvorov todistelee Neuvostoliiton suunnitelleen vuonna 1941 hyökkäystä länteen. Kyseinen hyökkäys olisi suunniteltu alkamaan loppukesästä. Unternehmen Barbarossa olisi siten ollut ennaltaehkäisevä hyökkäys, jotta idän hirviö saataisiin pysäytettyä. Dosentti Ilkka Seppinen on todennut lievän ironisesti, että Joseph Goebbels oli täsmälleen samaa mieltä jo kesällä 1941.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian professori Mannisen suorittama tutkimus puna-armeijan ja Leningradin sotilaspiirin arkistoissa ei tue Suvorovin väitettä. "
Suursota oli Euroopassa alkanut jo vuonna 1939 ja Saksa oli miehittänyt Länsi-Euroopan, Tanskan ja Norjan sekä alueita itäisestä Keski-Euroopasta. Mitä Suomen hallituksen oikein olisi pitänyt tehdä, kun voitiin aavistaa, että sota Saksan ja NL:n välillä oli tulossa? Istua kädet ristissä ja odotella?
Puolueettomuus on kivaa, mutta onko se mahdollista? Kai Belgia on aina halunnut olla sotien ulkopuolella, mutta kahdessa maailmansodassa se on miehitetty heti ensimmäisten joukossa. Ruotsin puolueettomuus oli julkisivua, jonka takana Ruotsi toimitti malmia ja terästä Saksaan, antoi telakoitaan Saksan käyttöön ja salli joukkojen kuljetukset Norjaan.
Talvisodan jälkeen ei voitu ajatellakaan liittoutumista NL:n kanssa. Oliko muita kumppaneita kuin Saksa? Molemmat, Saksa ja NL, olivat osoittaneet, etteivät ne epäröi miehittää puolueettomia maita tai osia niistä edistäkseen omia pyrkimyksiään. Jos suomalaiset olivat kuulolla Saksaan päin, se oli huomattavan järkevää, ja kun näytti siltä, että sota oli tulossa, niin järkevää kaiketi oli valmistautua siihen, ettei meitä yllätettäisi housut nilkoissa.
Minua ihmetyttää historioitsijoiden taipumus uskoa poliitikkojen ja sotapäälliköiden julkisuudessa esittämiä puheita. Eiväthän ne nykyäänkään ole luotettavia, tuskinpa myöskään sodan aikana. Propagandalla on niissä suuri osuus. - Kaikki sodat käydään jonkun "hyvän asian" puolesta "huonoa" vastaan ja johtajien on valettava joukkoihin ja kansaan uskoa ja luottamusta. Ei silloin puhuta kaikkea mikä mielessä liikkuu.
http://www.taru.pp.fi/
Nuori kaverihan se on kyseessä!
Ammattinimike lienee kaukana politrukista tai muusta valistuskiihottajasta. Onhan se hyvä varusmiehenkin tuntea tapahtumat.
Omana varusmiesaikana en moiseen heppuun törmännyt, vuosihan oli 1982
johdonmukainen ja oikea esitys tapahtumien todellisista kuluista.
Paljon on sellaisia "kotihistorioitsijoita" jotka tarvitsevat valistusta tälläkin historian saralla.
Toivottavasti valistus tekee tehtävänsä .