"Ruotsi oli joutunut 1156 lähes sata vuotta kestäneeseen sisällissotaan, joten siitä ei ollut pitkään aikaan roomalaisten apuriksi. Siitä ei ollut myöskään vaaraa sen paremmin Suomelle kuin Venäjällekään. Suomalaiset jopa tekivät Ruotsiin hävitysretkiä vielä 1100-luvulla. Suomalaisten hävitysretkistä Ruotsiin kertovat sekä Eerikin että Henrikin legendat, Saxo Grammaticus sekä suomalainen saarelaisepiikka. Myös karjalaiset, virolaiset ja kuurilaiset hävittivät Ruotsia. Jos Unto Salon teoria viikinkiaikaan asti ulottuneesta Sveariiken vallasta pitää paikkansa, hyökkäykset voinee tulkita kostoksi."
Eli Suomalaiset, Karjalaiset, Virolaiset jne tekivät hävitysretkiä Ruotsiin ja me muistelemme sitä sitten kristinuskon tulovuotena.
Eli Suomalaiset, Karjalaiset, Virolaiset jne tekivät hävitysretkiä Ruotsiin ja me muistelemme sitä sitten kristinuskon tulovuotena.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Pohjoisten valloituspyrkimystensä tueksi Rooma ja paavi saivat Tanskan. Paljon vahvempana Tanska osoitti 1100-luvulta alkaen suurta kiinnostusta pohjoista ja itää kohtaan. Tanskassa on säilynyt 1200-luvulta kymmenkunta asiakirjaa, joissa kerrotaan retkestä Suomeen ’expeditio ad Finlandiam’, (’Valdemarårbogen’, ’Årbogen 1074-1255’, ’Annales Lundenses’, ’Äldre Soröårbo gen’, ’Annales Ryenses’ (-1288)). Lähteiden aitoutta ja totuudellisuutta on pyritty tutkimaan ja ne on todettu suhteellisen luotettaviksi vaikkakin itse asiassa ovat kopioita alkuperäisistä. Kirjoittajina ovat todennäköisesti Tanskan kuningashuoneen edustajat. Retkiä on tapahtunut tietojen mukaan vuonna 1191 tai 1196 ja 1202 sekä mahdollisesti vielä 1210. Tanskan vaikutus Suomeen lienee ollut suuri, ja Tanskan Lundissa on säilyneiden lähteiden (lisäksi ex tuarum -kirje v. 1209) perusteella Suomen ensimmäisten piispojen esimiesten kirkko. Suomen ensimmäinen järjestäytynyt kristillinen kirkko näyttää siis olleen tanskalaisjohtoinen. Viron pohjoisosankin tanskalaiset omistivat, mm. Tallinnan (= Taani linn eli Tanskan kaupunki). (Jokipii 2000)
Kristinusko on Suomessa Henrikiäkin vanhempaa perua; Suomen Kirkko otti mm. käytäntöön dominikaaniveljistön liturgian toisin kuin Ruotsi. Arkeologisesti voidaan päätellä Suomen siirtyneen kristilliseen hautauskäytäntöön viimeistään 1100-luvulla sellaisillakin alueilla, joihin ei tiedetä mitään "retkeä" tehdyn. Tietenkin siinä vaiheessa, kun Suomi oli osa Ruotsia (1250-luvulta lähtien), kaikkien kulttuurivaikutusten suunta oli voittopuolisesti Ruotsista Suomeen. Henrik julistettiin koko Suomen suojeluspyhimykseksi 1300, mutta on yllättävää, että yksikään merkittävä kirkko ei saanut Henrikiä suojeluspyhimyksekseen. Hän on tosin Turun tuomiokirkon "patronus" Neitsyt Marian rinnalla.
Sikäli kuin ensimmäinen "ristiretki" tehtiin, se oli voimannäyttö ja sellaisenakin vain kuin kannettu vesi kaivossa. Ruotsalainen valta ei näillä retkillä vielä vakiinnuttanut asemaansa Suomessa. Kirkkojen perustaminen sitä vastoin alkoi näistä ajoista lähtien ja jatkui keskiajan lopulle asti. Seurakunnat ikään kuin soluttautuivat muinaissuomalaisen yhteiskunnan pintarakenteeksi ja hakivat vähitellen paikkansa niin opillisina instituutioina kuin verottajinakin. Yhteyksistä kirkon keskusyksikköihin (Gotlantiin, Upsalaan, Bremeniin ja Roomaan) vastasivat kirkkoherrat ja harvalukuiset piispat. Mahdollisesti myös eri veljeskuntien munkeilla oli osuutensa.
olet, tule takaisin ja keskustele tämän kaverin kanssa...
"suomen" kirkko ennen ristiretkiä?
Tanskalaisten, luostarilaitosten tai saksalaisen ritarikunnan tuoma?
Kuka vastasi kristillisestä hautaamisesta 1100-l.?
Kuka ja mikä rakensi sen kaivon johon ristiretkeläiset kantoivat veden?
Tanska kiva?
Tanska oli siis se oikea ja eka siirtomaaherra "suomessa"?
Ketkä sieltä toivat katolisen instituution "suomeen"?
Ritarikunta, munkit....
...että vasta v.1250 JÄLKEEN Suomen hiippakunta mainitaan Ruotsin piispojen luettelossa. Täällä oli sitäkin ennen piispoja ja hiippakunta, mutta sitä ei hallinnoitu Ruotsin kautta.
Rooman paavi käytti Lundin (Tanskassa) ja Hampurin-Bremenin arkkipiispoja välikätenä, ja lähetti omia legaatteja Baltiaa ja Suomea kontroloimaan ja paavin-valtaa edustamaan.
Jo 1229 piispa Gregorius IX antoi Linköpingin piispalle tehtäväksi valvoa paavin suojasuhdetta Suomessa. Ja myös kirje Turin tuomiokirkon siirtämisestä on annettu Linköpingiin samana vuonna.
Tuota ennen esim. 1209 Ex tuarum bulla on annettu Lundin arkkipiispan kautta.
Jos toinen ristiretki tapahtui noin 1237/8 välillä Svealaisten toimesta, niin tuosta ajankohdasta voidaan laskea heidän aseellisen valtakautensa alkaneen Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Satakunnassa.
Tosin silloin ei ole Suomeen tehty ristiretkiä, Tuomas piispa oli vielä vallassa ja vahvassa asemassa.
Turpiin tuli vasta 1240 Nevalla.
Siitä on se ristiretkibulla. Ja Tuomashan se teki yhteistyötä Svealaisten kanssa. Ja joutui pian Nevan-retken jälkeen syrjäytetyksi.
Tankki-koneesta!
mihin jäi saksa.
Taisivat olla Suomalaisia ne "kaivon rakentajat" tai ainakin "kaivajat" ...
Mistä tuo lainaus on?
Kun lainailet joltain nettisivulta niin linkitä se tai kerro mistä on lainattu.
No tämä tekstisi on tietenkin täältä :
http://www.narva.sci.fi/amaijala/vti_kris.html
Näitä sivujahan Vaka Vanha lainailee jatkuvasti..
No sieltähän se ...
Eikö olekkin hyvä juttu.
Kristinuskoa on ollut Satakunnassa ainakin Euran seudulla jo 800-luvulla.