Presidentti Halonen Osloon
Tasavallan presidentin kanslia
Tiedote 3.3.2006
Tasavallan presidentti Tarja Halonen matkustaa Norjaan keskiviikkona 8. maaliskuuta 2006 osallistuakseen Oslon rauhan ja ihmisoikeuksien keskuksen (The Oslo Center for Peace and Human Rights) kokoukseen.
Oslo-keskuksen on perustanut Norjan entinen pääministeri Kjell-Magne Bondevik. Keskuksen tavoitteena on edistää rauhaa ja ihmisoikeuksien toteutumista eri puolilla maailmaa. Presidentti Halonen kuuluu keskuksen hallitukseen.
Presidentti Halonen tapaa Oslossa myös Norjan pääministerin Jens Stoltenbergin.
Halonen hiljaa Ahtisaaren jalanjäljillä
Halonen norjalaisen rauhankeskuksen hallitukseen
Tasavallan presidentti Tarja Halonen lähtee mukaan Norjan ex-pääministerin Kjell Magne Bondevikin rauhanprojektiin. Halonen on lupautunut 9. tammikuuta Bondevikin puuhaaman yksityisen Oslo-keskuksen hallitukseen. Kristillisdemokraattinen poliitikko ja Norjan luterilaisen kirkon pappi Bondevik rakentaa pääministerin pallilta pudottuaan uutta uraa rauhantekijänä Norjan suurliikemiesten tuella.
Sponsoreiksi hän on norjalaisen Aftenpostenin mukaan saanut houkutelluksi monissa liemissä keitetyn teollisuuspohatan Kjell Inge Røkken, Norjan öljyjätti Statoilin pääjohtajan Helge Lundin, vähittäiskauppamogulin, mm. Rimi-ketjun perustaneen Stein Erik Hagenin ja Norjan energiajätti Hydron pääjohtajan Eivind Reitenin.
Bondevik väittää myös ottaneensa yhteyttä Yhdysvaltain eläkeläispresidentti Jimmy Carteriin ja Etelä-Korean ex-presidenttiin Kim dae-Jungiin tarjoten yhteistyötä. Bondevik uskoo Svenska Dagbladetin mukaan saavansa rauhanhieromistehtäviä ja toimeksiantoja.
Ajatuksena on rakentaa keskus, jossa kansainvälisten asioiden parissa kokeneet ja kykenevät ihmiset voisivat toimia rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta globaalisti, linjaa Bondevik. Hän lupaa, että toiminnan päästessä täyteen vauhtiin syksyllä, Oslo-keskuksella tulee olemaan 5-6 yhteistyökumppania.
Oslon Rauhan- ja Ihmisoikeuksien Keskukseksi ristityn Bondevikin toimiston on määrä edistää kansainvälisiä rauhanneuvotteluja ja paneutua "uskontojen väliseen keskusteluun". Suurten norjalaisten yhtiöiden rahalla toimivassa keskuksessa Bondevik aikoo hyödyntää pääministerinä rakentamaansa verkostoa maailmanrauhan hyväksi.
Bondevik on kerännyt Oslo-keskukselleen vaikutusvaltaista tukea ja lähestynyt mm. globaalien konfliktien ratkomisessa ansioitunutta presidentti Martti Ahtisaarta. Ahtisaaren presidenttikautensa päätyttyä perustama Crises Management Iniative (CMI) -yhdistys on lehtitietojen mukaan ollut Bondevikin projektin esikuva.
CMI:n toimistosta Helsingistä kerrotaan, että lähiviikkoina järjestetään kokous, jossa on määrä "formalisoida yhteistyötä" toimistojen välillä.
Halonen hiljaa hankkeesta
Bondevikin Oslo-keskus on ollut laajalti norjalaisessa ja ruotsalaisessakin mediassa esillä. Suomen presidentti Tarja Halosen nimi on mainittu yhdessä Norjan toisen ex-pääministerin Thorbjörn Jaglandin kanssa, joka on myös valittu hallitukseen.
Norjan työväenpuoluetta edustava Jagland on ollut mukana Lähi-idän rauhanprosessissa ja toimii nykyisin Norjan parlamentin puhemiehenä. Muita hallituksen jäseniä Halosen ja Jaglandin lisäksi ovat Norjan sosialistisen vasemmistopuolueen Tora Aasland ja konservatiivien Vidar Helgesen.
Suomessa ei sen sijaan presidentin uudesta sitoumuksesta ole kuultu mitään, vaikka Halonen on presidenttikampanjansa aikana luetellut moneen kertaan kansainväliset luottamustehtävänsä. Epätavallista, jopa ainutlaatuista on Suomen istuvan presidentin lupautuminen mukaan yksityisillä varoilla toimiviin hankkeisiin. Ahtisaari perusti toimistonsa vasta presidenttikautensa päätyttyä.
Halosen lupautuminen hallitukseen voidaan tulkita kilpailuksi kansainvälisessä sovittelussa menestyneen Ahtisaaren kanssa. Olisiko se myös kultainen laskuvarjo siltä varalta, että hän jäisi yhden kauden presidentiksi?
Rauhankeskuksia sikiää maailmalla
Myös Norjan Nobel-instituutti avasi viime kesänä oman Rauhankeskuksensa. Bondevikin Oslo-keskuksesta korostetaan, että niiden toimintakentät eivät ole päällekkäisiä. Bondevik aikoo mm. viedä läpi vuoden mittaisen vastasyntyneiden pelastusprojektin. Hän on myös luvannut pysyä kaukana Norjan ulkoministeriön rauhanhankkeista.
Oslo-keskuksen esikuva, Ahtisaaren CMI-toimisto on kärsinyt rahapulasta, mutta pääministeri Matti Vanhasen hallitus myönsi sille syksyllä puolen miljoonan euron avustuksen. Päätöksellä hallitus halusi osoittaa kunnioitustaan Ahtisaaren kansainväliselle työlle.
Ahtisaari sai jälleen sulan hattuunsa onnistuttuaan Vapaa Aceh-liikkeen rauhanneuvotteluissa Helsingissä viime vuonna. Hallitus perusteli raha-apuaan myös sillä, että tuesta toivotaan esimerkkiä muille maille, jotta myös ne tukisivat CMI:n työtä.
Valtiosääntöoikeuden asiantuntija Hidén: Presidentti ei kansainvälisissä tehtävissä ole yksityishenkilö
Onko sopivaa, että Suomen istuva presidentti menee mukaan ulkomaiseen, yksityiseen rauhanprojektiin? Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Mikael Hidén ei tunne tätä tapausta, joten hän puhuu yleisellä tasolla.
Suomen perustuslaki ei sano mitään presidentin sivutoimista eivätkä ne Hidénin tietämän mukaan ole aiemmin aiheuttaneet ongelmia. Presidentit lienevät yleensä luopuneet sivutoimistaan tultuaan valituksi.
- Johonkin täysin neutraaliin säätiöön presidentti on varmaan voinut jäädä, mutta harvinaista on Hidénin mukaan, että presidentit olisivat säilyttäneet jäsenyytensä. Ainakaan sellaisiin säätiöihin eivät presidentit ole kuuluneet, joilla voisi olla jotain vaikutusta esimerkiksi käsityksiin heidän sidonnaisuuksistaan virkaan kuuluvissa asioissa.
Presidentti ei Hidénin mukaan juuri voi myöskään vetäytyä sen taakse, että on yksityishenkilö, jos on aktiivi järjestötoiminnassa.
- Harrastustoiminta on asia erikseen. Aktiivinen voi olla filatelisti- tai siirtolapuutarhayhdistyksissä eikä siihen kukaan mitään sano. Helmut Kohl (Saksan entinen liittokansleri) voi julkaista vaimonsa kanssa keittokirjan. Mutta tämänkaltaisissa asioissa kulkee raja, hän puntaroi. Jos liikutaan kansainvälisen politiikan alalla, sillä voi olla kytköksiä - vaikkapa vain välillisiä - ulkopolitiikkaan.
- Jos Suomesta osallistutaan näkyvästi, se tulkitaan presidentin kannanotoksi, sanoo Hidén. Se ei ole puhtaasti yksityisasia.
Emeritusprofessori Jaakko Nousiainen: Makuasia kuuluvatko YK-viratkaan presidentin tehtäviin
Turun yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Jaakko Nousiainen korostaa, että presidentin virka on niin korkea virka, ettei kuvitellakaan, että voisi ottaa palkallisia sivutoimia. Nousiainen pitää sivutoimien hyväksymistä poliittisena kysymyksenä ja sanoo, ettei voida olettaa, että presidentti ottaisi tavanomaisia sivutoimia, esimerkiksi asianajotoimintaa tai vastaavaa.
- Kyllä kai presidentit ovat olleet yleishyödyllisten kansalaisjärjestöjen kanssa tekemisissä, hän muistelee.
- Puoluepoliittista väritystä niillä ei saisi olla. Presidentti Halonen on toiminut kansainvälisillä areenoilla, mm. erilaisissa YK-yhteyksissä. Makuasia, kuuluuko se presidentin tehtäviin, sanoo Nousiainen.
Hänen mielestään voi kuitenkin katsoa, että jos toiminta on yleishyödyllistä, kyse on vaikkapa rauhanpyrkimyksistä, se sopii presidentille.
- YK:n ja yksityisten säätiöiden välillä pitäisi ehkä kuitenkin tarkemmin katsoa, sanoo Nousiainen. Tärkeä tekijä yksityisten säätiöiden toiminnassa on, etteivät ne ole voittoa tuottavia.
Tasavallan presidentin kanslia
Tiedote 3.3.2006
Tasavallan presidentti Tarja Halonen matkustaa Norjaan keskiviikkona 8. maaliskuuta 2006 osallistuakseen Oslon rauhan ja ihmisoikeuksien keskuksen (The Oslo Center for Peace and Human Rights) kokoukseen.
Oslo-keskuksen on perustanut Norjan entinen pääministeri Kjell-Magne Bondevik. Keskuksen tavoitteena on edistää rauhaa ja ihmisoikeuksien toteutumista eri puolilla maailmaa. Presidentti Halonen kuuluu keskuksen hallitukseen.
Presidentti Halonen tapaa Oslossa myös Norjan pääministerin Jens Stoltenbergin.
Halonen hiljaa Ahtisaaren jalanjäljillä
Halonen norjalaisen rauhankeskuksen hallitukseen
Tasavallan presidentti Tarja Halonen lähtee mukaan Norjan ex-pääministerin Kjell Magne Bondevikin rauhanprojektiin. Halonen on lupautunut 9. tammikuuta Bondevikin puuhaaman yksityisen Oslo-keskuksen hallitukseen. Kristillisdemokraattinen poliitikko ja Norjan luterilaisen kirkon pappi Bondevik rakentaa pääministerin pallilta pudottuaan uutta uraa rauhantekijänä Norjan suurliikemiesten tuella.
Sponsoreiksi hän on norjalaisen Aftenpostenin mukaan saanut houkutelluksi monissa liemissä keitetyn teollisuuspohatan Kjell Inge Røkken, Norjan öljyjätti Statoilin pääjohtajan Helge Lundin, vähittäiskauppamogulin, mm. Rimi-ketjun perustaneen Stein Erik Hagenin ja Norjan energiajätti Hydron pääjohtajan Eivind Reitenin.
Bondevik väittää myös ottaneensa yhteyttä Yhdysvaltain eläkeläispresidentti Jimmy Carteriin ja Etelä-Korean ex-presidenttiin Kim dae-Jungiin tarjoten yhteistyötä. Bondevik uskoo Svenska Dagbladetin mukaan saavansa rauhanhieromistehtäviä ja toimeksiantoja.
Ajatuksena on rakentaa keskus, jossa kansainvälisten asioiden parissa kokeneet ja kykenevät ihmiset voisivat toimia rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta globaalisti, linjaa Bondevik. Hän lupaa, että toiminnan päästessä täyteen vauhtiin syksyllä, Oslo-keskuksella tulee olemaan 5-6 yhteistyökumppania.
Oslon Rauhan- ja Ihmisoikeuksien Keskukseksi ristityn Bondevikin toimiston on määrä edistää kansainvälisiä rauhanneuvotteluja ja paneutua "uskontojen väliseen keskusteluun". Suurten norjalaisten yhtiöiden rahalla toimivassa keskuksessa Bondevik aikoo hyödyntää pääministerinä rakentamaansa verkostoa maailmanrauhan hyväksi.
Bondevik on kerännyt Oslo-keskukselleen vaikutusvaltaista tukea ja lähestynyt mm. globaalien konfliktien ratkomisessa ansioitunutta presidentti Martti Ahtisaarta. Ahtisaaren presidenttikautensa päätyttyä perustama Crises Management Iniative (CMI) -yhdistys on lehtitietojen mukaan ollut Bondevikin projektin esikuva.
CMI:n toimistosta Helsingistä kerrotaan, että lähiviikkoina järjestetään kokous, jossa on määrä "formalisoida yhteistyötä" toimistojen välillä.
Halonen hiljaa hankkeesta
Bondevikin Oslo-keskus on ollut laajalti norjalaisessa ja ruotsalaisessakin mediassa esillä. Suomen presidentti Tarja Halosen nimi on mainittu yhdessä Norjan toisen ex-pääministerin Thorbjörn Jaglandin kanssa, joka on myös valittu hallitukseen.
Norjan työväenpuoluetta edustava Jagland on ollut mukana Lähi-idän rauhanprosessissa ja toimii nykyisin Norjan parlamentin puhemiehenä. Muita hallituksen jäseniä Halosen ja Jaglandin lisäksi ovat Norjan sosialistisen vasemmistopuolueen Tora Aasland ja konservatiivien Vidar Helgesen.
Suomessa ei sen sijaan presidentin uudesta sitoumuksesta ole kuultu mitään, vaikka Halonen on presidenttikampanjansa aikana luetellut moneen kertaan kansainväliset luottamustehtävänsä. Epätavallista, jopa ainutlaatuista on Suomen istuvan presidentin lupautuminen mukaan yksityisillä varoilla toimiviin hankkeisiin. Ahtisaari perusti toimistonsa vasta presidenttikautensa päätyttyä.
Halosen lupautuminen hallitukseen voidaan tulkita kilpailuksi kansainvälisessä sovittelussa menestyneen Ahtisaaren kanssa. Olisiko se myös kultainen laskuvarjo siltä varalta, että hän jäisi yhden kauden presidentiksi?
Rauhankeskuksia sikiää maailmalla
Myös Norjan Nobel-instituutti avasi viime kesänä oman Rauhankeskuksensa. Bondevikin Oslo-keskuksesta korostetaan, että niiden toimintakentät eivät ole päällekkäisiä. Bondevik aikoo mm. viedä läpi vuoden mittaisen vastasyntyneiden pelastusprojektin. Hän on myös luvannut pysyä kaukana Norjan ulkoministeriön rauhanhankkeista.
Oslo-keskuksen esikuva, Ahtisaaren CMI-toimisto on kärsinyt rahapulasta, mutta pääministeri Matti Vanhasen hallitus myönsi sille syksyllä puolen miljoonan euron avustuksen. Päätöksellä hallitus halusi osoittaa kunnioitustaan Ahtisaaren kansainväliselle työlle.
Ahtisaari sai jälleen sulan hattuunsa onnistuttuaan Vapaa Aceh-liikkeen rauhanneuvotteluissa Helsingissä viime vuonna. Hallitus perusteli raha-apuaan myös sillä, että tuesta toivotaan esimerkkiä muille maille, jotta myös ne tukisivat CMI:n työtä.
Valtiosääntöoikeuden asiantuntija Hidén: Presidentti ei kansainvälisissä tehtävissä ole yksityishenkilö
Onko sopivaa, että Suomen istuva presidentti menee mukaan ulkomaiseen, yksityiseen rauhanprojektiin? Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Mikael Hidén ei tunne tätä tapausta, joten hän puhuu yleisellä tasolla.
Suomen perustuslaki ei sano mitään presidentin sivutoimista eivätkä ne Hidénin tietämän mukaan ole aiemmin aiheuttaneet ongelmia. Presidentit lienevät yleensä luopuneet sivutoimistaan tultuaan valituksi.
- Johonkin täysin neutraaliin säätiöön presidentti on varmaan voinut jäädä, mutta harvinaista on Hidénin mukaan, että presidentit olisivat säilyttäneet jäsenyytensä. Ainakaan sellaisiin säätiöihin eivät presidentit ole kuuluneet, joilla voisi olla jotain vaikutusta esimerkiksi käsityksiin heidän sidonnaisuuksistaan virkaan kuuluvissa asioissa.
Presidentti ei Hidénin mukaan juuri voi myöskään vetäytyä sen taakse, että on yksityishenkilö, jos on aktiivi järjestötoiminnassa.
- Harrastustoiminta on asia erikseen. Aktiivinen voi olla filatelisti- tai siirtolapuutarhayhdistyksissä eikä siihen kukaan mitään sano. Helmut Kohl (Saksan entinen liittokansleri) voi julkaista vaimonsa kanssa keittokirjan. Mutta tämänkaltaisissa asioissa kulkee raja, hän puntaroi. Jos liikutaan kansainvälisen politiikan alalla, sillä voi olla kytköksiä - vaikkapa vain välillisiä - ulkopolitiikkaan.
- Jos Suomesta osallistutaan näkyvästi, se tulkitaan presidentin kannanotoksi, sanoo Hidén. Se ei ole puhtaasti yksityisasia.
Emeritusprofessori Jaakko Nousiainen: Makuasia kuuluvatko YK-viratkaan presidentin tehtäviin
Turun yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Jaakko Nousiainen korostaa, että presidentin virka on niin korkea virka, ettei kuvitellakaan, että voisi ottaa palkallisia sivutoimia. Nousiainen pitää sivutoimien hyväksymistä poliittisena kysymyksenä ja sanoo, ettei voida olettaa, että presidentti ottaisi tavanomaisia sivutoimia, esimerkiksi asianajotoimintaa tai vastaavaa.
- Kyllä kai presidentit ovat olleet yleishyödyllisten kansalaisjärjestöjen kanssa tekemisissä, hän muistelee.
- Puoluepoliittista väritystä niillä ei saisi olla. Presidentti Halonen on toiminut kansainvälisillä areenoilla, mm. erilaisissa YK-yhteyksissä. Makuasia, kuuluuko se presidentin tehtäviin, sanoo Nousiainen.
Hänen mielestään voi kuitenkin katsoa, että jos toiminta on yleishyödyllistä, kyse on vaikkapa rauhanpyrkimyksistä, se sopii presidentille.
- YK:n ja yksityisten säätiöiden välillä pitäisi ehkä kuitenkin tarkemmin katsoa, sanoo Nousiainen. Tärkeä tekijä yksityisten säätiöiden toiminnassa on, etteivät ne ole voittoa tuottavia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
TINKIMÄTTÄ!!
Ja sieltähän sitä voi sitä Stalinistien ilosanomaa viedä kehitysmaihinkin!!!