Tarjan vappupuhe on totta.

Suuri valtiomies Urho Kekkonen. Kapilla on lukihäiriö.

niisku kirjoitti:

Suuri valtiomies Urho Kekkonen. Kapilla on lukihäiriö.

***********
Vuonna 1953 Stalin kuoli. Hänen ruumiinsa balsamoitiin ja asetettiin palvottavaksi Leninin mausoleumiin.

Kekkonen sanoi radiossa 6.3.1953 mm. seuraavasti:

"Stalinin maailmanhistoriallinen merkitys on jokaiselle nykypäivän ihmiselle kiistämätön tosiasia.
Niidenkin, jotka eivät omaksu sitä maailmankatsomusta, jonka nerokas ja menestyksellinen johtaja Stalin on ollut, täytyy myöntää, että Neuvostoliiton taloudellinen kehitys takapajuisesta maatalousmaasta voimakkaaksi, nykyaikaiseksi teollisuusmaaksi ja toiseksi johtavaksi maailmanvallaksi on ollut todellinen jättiläissuoritus."
********************

Kun kepun lähetystö multaa Moskovaan kuskasi
Naapuriystävyyttä 80-luvun tapaan

Elettiin lokakuuta 1983. Keskustapuolueen puoluevaltuuskunta matkusti Moskovaan vaalimaan naapuriystävyyttä Neuvostoliiton kommunistisen puolueen NKP:n vieraaksi.
Tällä kerralla puoluesihteeri Seppo Kääriäisen johtaman valtuuskunnan Moskovan-viemiset olivat hieman erikoiset. 15-jäsenisellä retkikunnalla oli matkassaan kapallinen multaa luovutettavaksi korkea-arvoisille isännille.
Kyseessä ei ollut mikä tahansa multa-aski. Multa oli peräisin itsensä presidentti Urho Kekkosen syntymäkodin, Lepikon torpan pihamaalta. Puoluesihteeri Kääriäinen intoili sen olevan parasta mitä isänmaalla on tarjota.
Keskustalaiset eivät viemisistään paljoa huudelleet, mutta asia tuli julki, kun retkuetta seurannut keskustalehtien tietoimiston, Uutiskeskuksen toimittaja kirjoitti asiasta.
Suomessa kepulaisten touhu herätti hilpeyttä ja Ilta-Sanomat kirjoitti asiasta nasevan ilkeästi. Mullan kuskaaminen yli rajojen pantiin näyttämään hölmöläisten touhulta.

"Isännät vedet silmissä"

Naureskelu oli kuitenkin turhaa, sillä lahja oli annettu vilpittömin mielin. Eikä kyseessä itse asiassa ollut edes keskustapuolueen lahja, vaan lahjan antoi Suomen nuoriso - ei enempää eikä vähempää.
Lahjaidea nimittäin keksittiin edellisenä keväänä Mustan meren rannalla kylpyläkaupunki Shotsissa. Siellä vieraili puolueiden nuorisojärjestöjen yhteistyöelimen, nuorisoneuvoston valtuuskunta.
Idean isä oli nuorisoneuvoston puheenjohtaja Olavi Martikainen.
Martikainen kuului keskustavaikuttajien kärkikaartiin. Hän jäi vuonna 1997 eläkkeelle Kuopion läänin maaherran paikalta. 70- ja 80-luvut hän istui eduskunnassa ja toimi myös ministerinä 70-luvun lopulla.
Martikaisen muistin mukaan Shotsissa vietettiin ystävyysleiriä tai jokin muu vastaavaa tapahtumaa. Delegaatiota käytettiin Ystävyyden puistossa, joka isäntien mielestä kuului kaupungin merkittävimpiin nähtävyyksiin.
Puiston erikoisuutena olivat ystävyyden puut, joihin monien maiden poliitikot sekä kulttuurin ja tieteen edustajat olivat oksastaneet oman kasvunsa.
- Suomesta oman oksastuksen olivat tehneet ainakin Ahti Karjalainen ja joku demariministeri. UKK:sta en ole aivan varma, Martikainen muistelee.
Jokainen oksastaja oli lisäksi tuonut jonkin muistoesineen, joka asetettiin näkösälle puistoon tai sen museoon. Suomen nuorison edustajille esineasiasta ei oltu muistettu kertoa etukäteen, joten puistoon tultiin tyhjin kourin.
- Meillä ei ollut mitään kättä pidempää ja jouduimme hieman vaikeaan tilanteeseen. Jotain piti keksiä. Minulla välähti, että
toimitetaan tänne ystävyyden puiden kasvualustaksi multaa tällaiselta historialliselta paikalta.
- No sehän sopi kuin nyrkki silmään. Isännät kuuntelivat melkeinpä vedet silmissä, kun esittelin puheessani asiaa.
Sen jälkeen ei ollut vaihtoehtoja; lupaus piti panna toimeen. Asialle lähti Martikainen itse mukanaan Lepikko-säätiön asiamies Risto Tarvainen ja kunnanjohtaja Paavo Saksman.

Kääriäinen lähettinä

Miehet kaivoivat pihamaalta pienen multapaalin, joka aseteltiin puiseen kappaan ja koko komeus käärittiin muoviin.
- Seppo Kääriäinen oli sitten sopivasti lähdössä keskustan delegaation kanssa Moskovaan ja hän sai tehtäväkseen toimittaa lähetys perille.
Kääriäinen teki työtä käskettyä ja multapaakku kuskattiin Moskovaan ja luovutettiin isännille toimitettavaksi eteenpäin Mustan meren rannoille. Sinne multakappa myös Martikaisen tietojen mukaan päätyi.
Martikaisen mukaan tapaus kuvaa silloisia naapuruussuhteita ja niiden hoitotapaa.
- Ideahan oli sinänsä hyvä. Ilta-Sanomat teki asiasta jutun, jossa tapaus näytti asiayhteydestään irrotettuna aika banaalilta.
Martikainen ei ole sen koommin käynyt puistossa eikä tiedä sen nykykuulumisia.
Mikäli puisto vielä on olemassa, sen status matkailunähtävyytenä on laskenut. Ystävyyden puistoa ei mainita internet-sivuilla, joilla mainostetaan Shotsia matkailukohteena.
UP/Kari Leppänen

Kepu maailman kärjessä

Lepikon multaa kuskannut keskustapuolueen valtuuskunta vieraili Neuvostoliitossa 14.-30. lokakuuta 1983. Oltiin isänmaan ja hyvien naapuruussuhteiden asialla.
Matka perustui kepun ja NKP:n kahdenvälisiin puoluesuhteisiin, jotka oli solmittu jo 70-luvun alussa. Keskusta kehuskeli mielellään olevansa maailman ensimmäinen ei-sosialistinen puolue, jolla oli puoluesuhteet neuvostokommunistien kanssa.
Yhteistyön protokollaan kuului vuonna 1974 solmittu periaatesopimus yhteistyöstä, jota vuosittaisten vierailujen yhteydessä päivitettiin erillisellä yhteistoiminta-asiakirjalla.
Peräti 15-jäseninen valtuuskunta koostui keskustapuolueen toimihenkilöistä, lähinnä piirijärjestöjen toiminnanjohtajista. Moskovan lisäksi retkue tutustui Uzbekistanin neuvostotasavallan ihmeisiin. Nykyisin Uzbekistan on itsenäinen maa. Siellä valtuuskuntaa kohdeltiin kuin valtiovieraita, kertoo Uutiskeskuksen Suomessa julkaistu uutinen.

Tavoitteena maailmanrauha

Uzbekistanin tasavallan pääkaupungissa Tashkentissa tavattiin kulmakunnan tärkein mies, kommunistisen puolueen sikäläisen keskuskomitean ensimmäinen sihteeri ja NKP:n keskuskomitean ehdokasjäsen Sharat Rashidov.
Ehdokasjäsenyys tarkoitti seitsenjäsenisen NKP:n keskuskomitean varajäsenyyttä ja kuulumista Neuvostoliiton nomenklaturan terävimpään huippuun.
Rashidov korosti tapaamisella YYA-sopimuksen merkitystä ja kertoi koko neuvostokansan panneen tyydytyksellä merkille Suomen tasavallan presidentin Mauno Koiviston vierailun Neuvostoliitossa aiemmin sinä vuonna.
Myös Kääriäinen korosti Koiviston vierailun suurta merkitystä. YYA-sopimuksen Kääriäinen arvioi viitoittavan "varmalla ja selkeällä tavalla maittemme välistä yhteistyötä".
Keskustapuolueen ja NKP:n puoluesuhteiden perustana oli Kääriäisen mukaan molempien puolueiden pyrkimys rauhaan. Sen Kääriäinen sanoi olevan puolueiden tinkimätön päämäärä aina.

Pravda noteerasi

Myös Neuvostoliiton kommunistisen puolueen päälehti Pravda noteerasi korkealla keskustan valtuuskunnan. Suomessa Uutiskeskus välitti Pravdan kirjoituksen sellaisenaan.
Multakapasta Pravda ei maininnut kirjoituksessaan halaistua sanaa. Lehden mukaan suomalaisvieraat "kävivät maatalous- ja teollisuuslaitoksissa, taide- ja kulttuurilaitoksissa ja tutustuivat neuvostokansan saavutuksiin eri aloilla, maaseudun työtätekevien elämään, sosialistisen demokratian kehitykseen ja NKP:n puoluejärjestöjen toimintaan". Lisäksi vierailla oli "keskusteluja heitä kiinnostavista asioista".
Lehti tiesi kertoa myös, että "keskustapuolueen edustajat arvostivat korkealle Neuvostoliiton rauhantahtoisen ulkopolitiikan ja sen rakentavat, Euroopan ydinaseita koskevaan sopimukseen pääsyyn suunnatut aloitteet todeten neuvostoihmisten järkkymättömän tahdon rauhaan ja yhteistyöhön muiden kansojen kanssa".
UP/Kari Leppänen