Perhosia keräilevä pieni poika kuulee naapurin pojalla olevasta uskomattoman upeasta riikinkukkokehrääjä perhosesta.
Itse hän on äärimmäisen kunnianhimoinen omassa harrastuksessaan. Hän pääsee vihdoin katsomaan tuota kokoelman helmeä ilman että kokoelman omistaja, naapurin opettajaperheen poika, joka oli kaikin tavoin nuhteeton ja rehti, saisi tietää asiasta mitään.
Hänet valtaa suunnaton himo tuon luontokappaleen omistamiseen. Hän sieppaa sen itselleen ja laittaa sen taskuunsa. Kotiin mentyään hän huomaa perhosen särkyneen.
Omantunnontuskissa hän kertoo asiasta äidilleen, joka pakottaa hänet kertomaan asiasta perhosen omistaneelle pojalle.
Poika kertoo asiasta kaverilleen, peläten hänen suuttumustaan, mutta tämä viheltääkin vain hampaiden välistä ja sanoo: " vai tällainen kaveri sinä oletkin".
Poika tarjoaa omaa kokoelmaansa, mutta kaveri toteaa että kiitos vain tunnen kyllä kokoelmasi ja että tässä on taas näyte siitä kuinka käsittelet perhosia, joten kiitos vain tarjouksesta.
Mitä tästä olisi politiikasta kiinnostuneille opittavaa.
Itse hän on äärimmäisen kunnianhimoinen omassa harrastuksessaan. Hän pääsee vihdoin katsomaan tuota kokoelman helmeä ilman että kokoelman omistaja, naapurin opettajaperheen poika, joka oli kaikin tavoin nuhteeton ja rehti, saisi tietää asiasta mitään.
Hänet valtaa suunnaton himo tuon luontokappaleen omistamiseen. Hän sieppaa sen itselleen ja laittaa sen taskuunsa. Kotiin mentyään hän huomaa perhosen särkyneen.
Omantunnontuskissa hän kertoo asiasta äidilleen, joka pakottaa hänet kertomaan asiasta perhosen omistaneelle pojalle.
Poika kertoo asiasta kaverilleen, peläten hänen suuttumustaan, mutta tämä viheltääkin vain hampaiden välistä ja sanoo: " vai tällainen kaveri sinä oletkin".
Poika tarjoaa omaa kokoelmaansa, mutta kaveri toteaa että kiitos vain tunnen kyllä kokoelmasi ja että tässä on taas näyte siitä kuinka käsittelet perhosia, joten kiitos vain tarjouksesta.
Mitä tästä olisi politiikasta kiinnostuneille opittavaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tämän kertomuksen opetus sopii erinomaisesti suomalaiseen poliittiseen todellisuuteen.
Perhostarina on monipulinen ja siitä voi oppia eri lähtökohdista monta asiaa. Äänten testamenttaaminen on yksi osa, voi olla ettei toiselle lainattu tuki palaudu ehjänä kotiin. Toinen asia on että Suomaeea saattaa hyinkin olla 5 puoluetta liikaa. Vasen ja oikea voisi hyvin riittää, ei tulisi "ystävinen välisiä". Selkeyttäisi myös kansalaisten käsitystä puolueista. Vielä olisi sekin opetus että toisen ideoilla ei pitkälle pötkitä, olisi syytä olla omiakin.
Yksi teema on luottamus ja sen menettäminen.
Kun kerran menetät ryhmäsi luottamuksen, on sen takaisin saanti hyvin vaikeaa.
Ensinnäkin siksi, että osa ihmisistä ovat niin yksiarvoisia, etteivät he usko anteeksiannon merkitykseen.
Toinen elementti on tietysti heikkoluonteisuuden teema. Mokaan aina uudestaan ja uudestaan, mutta uskon kauniilla puheella saavuttavani luottamuksen uudelleen.
Kun kerrran petät puoluetoverisi on heidän luottamuksensa saanti vaikeaa.
se joka ei mokaa ei myöskään tee.
Asian puolesta on joskus astuttava toisen varpaille, tästä on syytä kuitenkin tiedottaa ja perustella ennen kuin näin tekee.
Petturuus on perumatonta, se leima kulkee mukana, se ei silti estä kaikkea toimintaa.
Puolue on kuitenkin viitekehys jossa mieli on riittävän samanlainen. Tahto samaan suuntaan ja tavoitteet.