Rosa Parks kieltäytyi joulukuussa 1955 luovuttamasta paikkaansa bussissa valkoiselle miehelle.
Tuohon aikaan linja-autojen ensimmäiset paikkarivit oli varattu valkoisille, ja jos paikkoja ei ollut enää vapaina, mustien oli luovutettava omat paikkansa heille myös bussin keskiosassa. Parks pidätettiin ja hänelle langetettiin 14 dollarin sakko. Pidätys Parksin kotikaupungissa Montgomeryssa Alabamassa johti lähes vuoden kestäneeseen mustien bussilakkoon.
Protestia johti pastori Martin Luther King. Lakko päättyi vasta, kun Yhdysvaltain korkein oikeus totesi rotusorron busseissa laittomaksi.
Ilta-Sanomat
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/sahkeet/Kansalaisoike ustaistelija Rosa Parks kuoli/1073023
Älä anna opiskelupaikkaasi ruotsalaiselle.
Ruotsinkielisillä on kauppakorkeakiintiöt 475%
suuremmat kuin suomenkielisillä.
Näytän yksinkertaisella matemaattisella menetelmällä laskettuna, kuinka paljon helpompaa on päästä ruotsinkielisenä opiskelemaan esim. kauppallisia aineita korkeakouluun, kuin suomenkielisen. Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan Suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verratuna ruotsinkieliseen.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus.
Koko totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin ja se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde: 4/0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Jotta suomenkielisllä olisi yhtä suuret kiintiöt kauppakorkeakouluissa heillä pitäisi olla yli 4-kertainen määrä opiskelupaikkoja nykyiseen verrattuna, mikä tarkoittasi n. 8 000 opiskelupaikkaa lisää kauppakorkeakouluhin. Todellakin 8000 lisäpaikkaa!!
Tämä on suurin syy miksi HKK:lle on vaikea päästä opiskelemaa, koska ruotsinkieliselle pääsykokeet vuotavat kuin seula. Ruotsinkieliselle riitää että on oikea äidinkieli, mutta suomenkielinen joutuu opiskelemaan 5 pääsykoekirjaa paremmin kuin 80% hakijoista päästäkseen HKK:lle
Suomenkielisiä on syrjitty aina Suomessa eikä edes 2000-luvulla olla päästy syrjinnästä eroon.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä vielä tätäkin lukemaa suurempi mahdollisuus päästä opiskelmaan kauppakorkeaan. Eli ruotsinkielisellä on arviolta 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun.
Tämän kaiken lisäksi ruotsinkielisillä ovat kaikki suomenkieliset yliopistot ja korkeakoulut ulottuvilla ilman kielikoetta. Suomenkielisellä on aina (100%:sti) kielikoe ruotsinkieliseen koulutukseen hakiessaan.
Tuohon aikaan linja-autojen ensimmäiset paikkarivit oli varattu valkoisille, ja jos paikkoja ei ollut enää vapaina, mustien oli luovutettava omat paikkansa heille myös bussin keskiosassa. Parks pidätettiin ja hänelle langetettiin 14 dollarin sakko. Pidätys Parksin kotikaupungissa Montgomeryssa Alabamassa johti lähes vuoden kestäneeseen mustien bussilakkoon.
Protestia johti pastori Martin Luther King. Lakko päättyi vasta, kun Yhdysvaltain korkein oikeus totesi rotusorron busseissa laittomaksi.
Ilta-Sanomat
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/sahkeet/Kansalaisoike ustaistelija Rosa Parks kuoli/1073023
Älä anna opiskelupaikkaasi ruotsalaiselle.
Ruotsinkielisillä on kauppakorkeakiintiöt 475%
suuremmat kuin suomenkielisillä.
Näytän yksinkertaisella matemaattisella menetelmällä laskettuna, kuinka paljon helpompaa on päästä ruotsinkielisenä opiskelemaan esim. kauppallisia aineita korkeakouluun, kuin suomenkielisen. Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan Suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verratuna ruotsinkieliseen.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus.
Koko totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin ja se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde: 4/0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Jotta suomenkielisllä olisi yhtä suuret kiintiöt kauppakorkeakouluissa heillä pitäisi olla yli 4-kertainen määrä opiskelupaikkoja nykyiseen verrattuna, mikä tarkoittasi n. 8 000 opiskelupaikkaa lisää kauppakorkeakouluhin. Todellakin 8000 lisäpaikkaa!!
Tämä on suurin syy miksi HKK:lle on vaikea päästä opiskelemaa, koska ruotsinkieliselle pääsykokeet vuotavat kuin seula. Ruotsinkieliselle riitää että on oikea äidinkieli, mutta suomenkielinen joutuu opiskelemaan 5 pääsykoekirjaa paremmin kuin 80% hakijoista päästäkseen HKK:lle
Suomenkielisiä on syrjitty aina Suomessa eikä edes 2000-luvulla olla päästy syrjinnästä eroon.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä vielä tätäkin lukemaa suurempi mahdollisuus päästä opiskelmaan kauppakorkeaan. Eli ruotsinkielisellä on arviolta 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun.
Tämän kaiken lisäksi ruotsinkielisillä ovat kaikki suomenkieliset yliopistot ja korkeakoulut ulottuvilla ilman kielikoetta. Suomenkielisellä on aina (100%:sti) kielikoe ruotsinkieliseen koulutukseen hakiessaan.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Turhaa itkua joltain, joka ei ole päässyt sisään ja haluaa etsiä syytä jostain muualta kuin omasta pääkopastaan. Tyypillistä suomalaisten touhua.
Missään muualla kuin Suomessa ei ole opiskelupaikkakiintiöitä jotka lisäävät eriarvoisuutta. Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.
Suomessa kiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu siten, että suomen kielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsin kielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiiniöiden takia.
Minkälainen kiintiö sitten ei lisää eriarvoisuutta?
Onko tullut mieleen, että 95% (oma arvio) opetuksesta annetaan Suomeksi vaikka ruotsi on myös virallinen kieli? Jos lähdetään vaatimaan todellista tasa-arvoa, niin jokaisen ruotsinkielisen pitäisi saada käydä missä tahansa koulussa mikä tahansa kurssi ruotsiksi. Sitäkö kannatat?
"Älä luovuta opiskelupaikkaasi ruotsalaiselle"
Suomenruotsalaiset ovat SUOMALAISIA, älypää. Ruotsinkielinen on eri asia kuin ruotsalainen.
Ja turha tosiaan itkeä jos omat rahkeet ei riitä. Ei tainnut irrota opiskelupaikkaa? Silloin onkin hyvä etsiä syypäitä muualta kuin omasta päästään...
Aika "mielenkiintoisia" väittämiä sulla muuten.
Luontoasioissakin suojellaan vähemmistöjä eli esim. uhanalaisia lajeja, eikä enemmistöjä. Vähemmistöjen "lisäedut" ovat aivan ymmärrettäviä, koska niiden ei haluta häviävän. Enemmistöt eivät tarvitse "suojelua", eivät ihmiset eivätkä esim. kasvit. Saamelaistenkin etuja pitäisi ajaa enemmän, jotta heidän kulttuurinsa säilyisi ja he saisivat suomenkielisille niin itsestäänselvät oikeudet esim. saada palvelua äidinkielellään. Suomi on myös heidän kotimaansa, ei vain suomenkielisten. Vaan missä ovat vaikka saamenkieliset tv-ohjelmat?
Minun puolestani olisi voinut olla vaikka saameakin ruotsin lisäksi pakollisena koulussa, ei olisi haitannut yhtään. Minä kun en ole tyhmä, joten pärjäisin varmasti siinäkin. Tieto on rikkautta.
Saamelaiskiintiökin voisi olla, mikä jottei. Minä en ole niin pieni ihminen että tarvitsisi muita kadehtia, minkäänkielisiä.
Miettisit nyt vähän. Saamelaisia on jotai muutamia satoja. Niille omia telkkuohjelmia ja kiintiöitä, heh heh.
Ja samaa mieltä alkuperäisen kirjoittajan kanssa olen.
lääketieteellisessä on yksi saamelaiskiintiöpaikka.
Missään muualla kuin Suomessa ei ole opiskelupaikkakiintiöitä jotka lisäävät eriarvoisuutta. Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.
Suomessa kiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu siten, että suomen kielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsin kielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiiniöiden takia.
"Vähemmistöjen "lisäedut" ovat aivan ymmärrettäviä, koska niiden ei haluta häviävän."
Mistä sait päähäsi, että ei haluta? Siis jos puhutaan suåmenruåtsalaisista eikä jostain oikeasti suojelemisen arvoisista lajeista kuten liito-oravista, käkkärämännyistä, pullopersesioista ja lumimiehistä.
Etuoikeutettujen vähemmistöjen etuoikeudet ovat aina niin kauhean ymmärrettäviä ja mukamas hyvin perusteltuja niiden mielestä, jotka niistä nauttivat.
Itse asiassahan sä taisitkin tarkoittaa, että niiden LISÄETUJEN ei haluta häviävän. Mutta mun kysymykseni jää silti voimaan: miten niin ei?
Kyllä hankenilla kuulemma on suomenkielisiäkin opiskelijoita. Sinusta poiketen he eivät nukkuneet ruotsin-kielen tunneilla. Kyllä fiksut aina pärjää.
Niinkö ajattelet? Rosa Park ei siis ansainnut paikkaansa bussissa vaan teki väärin kun ei luovuttanut paikkaansa.
Kuinka ruotsinkielinen sitten on ansainnut paikkansa? Pelkällä oikealla äidinkielelläkö, ruotsilla?
Kuinka ruotsinkielisellä on oikeus toimia kuten valkoihoinen mies rosa parksin tapauksessa? siksikö että kaikki opiskelupaikat on ensi sijaisesti tarkoitettu ruotsinkielisille?
Ruotsinkielinen pääsee mihin vaan, vaikka ei ihan ahkerasti jaksais lukee. Siinä on pienoinen ero joka jakaa meidät lopuksi elämäämme. Ruotsalainen ajaa ehkä juuri siksi Bemerilla ja suomenkielinen pikku Toyotlla. Sä käyt Tarjoustalossa kun suomenruotsalainen käy Stockalla. Siinäkin on pieni ero.
Onko oikeudenmukaista että toiset pääsee huonommilla papereilla opiskelemaan kun toinen ei edes paremmilla papereilla?
Kuinka ruotsinkielinen sitten on ansainnut paikkansa? Pelkällä oikealla äidinkielelläkö, ruotsilla?
Kuinka ruotsinkielisellä on oikeus toimia kuten valkoihoinen mies rosa parksin tapauksessa? Siksikö että kaikki opiskelupaikat on ensi sijaisesti tarkoitettu ruotsinkielisille?
Sinä olet sitä mieltä että asiasta ei saisi puhua, jotta kansa ei rupeaisi vaatimaan muutosta. Minä lopetan asiasta jankkaamisen vasta kun asiaan on tullut muutos jotta minun tulevilla lapsilla on oikeudenmukaisempi elämä.
Milloin sinä lopetat lopettamisesta jankkaamisen?
Minulla ei pelkoa siitä etten pääse opiskelemaan. Olen jo päässyt HY ja Amk ym.
Tää on kuulkaas tosi starba jäbä, se pastaa ton saman aloituksen muutaman kuukauden välein ja käyttää aina vain ja ainoastaan samoja vastauksiakin, olipa kysymys mikä tahansa.
Lienee ilmeistä, miksi tämä ihminen on huolissaan opiskelupaikoista. Hän ei pääse itse sisään minnekään ja kuvittelee sen johtuvan kiintioistä...noh, ehkäpä joskus vielä yliopistoihinkin on vajaaälyistenkin kiintiöt.
Tämä juttu on ajankohtainen niin kauan kunnes siihen saadaan muutos. Sitä sun on niin vaikea käsittää. Samoihin kysymyksiin on vain yhdet ja samat vastaukset.
Suomenkielinen vajaa älyinen joutuu apukouluun kun ruotsinkielinen pääsee yliopistoon. Se on suomalaista tasa-arvoa.
Niin se taitaa olla että toiset ne vaan on tasa-arvosempia kuin toiset. Suomenkieliset pääsee amikseen ja ruotsinkielinen korkeakouluun.
Suomalainenkin pääsee mihin vaan kuhan jaksaa ahkerasti lukee. Ruotsinkielinen pääsee mihin vaan, vaikka ei ihan ahkerasti jaksais lukee. Siinä on pienoinen ero joka jakaa meidät lopuksi elämäämme. Ruotsalainen ajaa ehkä juuri siksi Bemerilla ja suomenkielinen pikku Toyotlla. Sä käyt Tarjoustalossa kun suomenruotsalainen käy Stockalla. Siinäkin on pieni ero.
Onko oikeudenmukaista että toiset pääsee huonommilla papereilla opiskelemaan kun toinen ei edes paremmilla papereilla. Siihen sä et tolla vastauksella vastannut.
Sinä olet sitä mieltä että asiasta ei saisi puhua, jotta kansa ei rupeaisi vaatimaan muutosta. Minä lopetan asiasta jankkaamisen vasta kun asiaan on tullut muutos jotta minun tulevilla lapsilla on oikeudenmukaisempi elämä.
Milloin sinä lopetat lopettamisesta jankkaamisen?
Minulla ei pelkoa siitä etten pääse opiskelemaan. Olen jo päässyt HY ja Amk ym.
Siteeratakseni puolisoani "missään maailmassa ei ole niin vahvaa vähemmistöä, jossa 6 prosenttinen vähemmistö voisi taivuttaa yli 90 prosenttisen enemmistön tahtoonsa ilman tämän enemmistön tahtoa." Syyttäkää itseänne lampaat, enemmistö!
Syksyllä 1989 Helsingissä ruotsinkieliseen lukioon pääsi 5,28 keskiarvolla ja kaikki pyrkijät otettiin sisään. Mutta suomenkieliseen lukioon vaadittiin 7,40 keskiarvo ja yli 400 pyrkijää jäi ilman paikkaa.
Ruotsinkielisten osuus väestöstämme on 5 %, mutta heidän kiintiöillä turvattu yliedustuksensa kaikista korkeakouluopiskelijoista on 26 % ja
uusista opiskelemaan hyväksytyistä peräti 28 %.
Esimerkiksi keväällä 1996 jäi 17 suomenkielistä ilman opiskelupaikka Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa siksi, että tilalle otettiin sama määrä ruotsinkielisiä, joilla oli huonommat pisteet.
Hyvä esimerkki kielikiintiöistä on myös Vaasasta, missä on 50 prosentin ruotsinkielinen kiintiö sikäläisessä juristikoulutuksessa.
Maassamme ei ole yhtään suomenkielistä korkeakoulua: Ne ovat joko kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä, kuten Svenska Handelshögskolan tai Åbo Akademi. Viimeksi mainittuihin paikkoihin on suomenkielisille ylitiukat ruotsinkielen kielikokeet ja enimmäiskiintiöt. Sen sijaan ruotsinkieliset pääsevät opiskelemaan suomenkieliselle puolelle ilman kielikokeita.
Helsingin yliopiston asiakirjoista selviää, että lääketieteessä, oikeustieteessä, maa- ja metsätaloudessa sekä kaupallisessa opiskelussa, joissa sisäänpääsy perustuu kiintiöihin, suomenkielisten syrjintä näkyy selvimmin.
Oikeustieteessä ruotsinkielinen pyrkijä syrjäyttää suomenkielisen, joka on saanut 6 pistettä paremman tuloksen. Vuonna 1990 kasvatustieteellisissä koulutusohjelmissa ruotsinkielisten kiintiö oli 32 %. Ruotsinkielisistä pyrkijöistä 62 % pääsi opiskelemaan, suomenkielisistä 18 %.
Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan ruotsinkieliset ylioppilaat ovat päässeet alemmilla pisteillä kuin suomenkieliset. Hyväksyttyjä on ollut yhteensä 72+18 = 90 eli ruotsinkielisiä on hyväksytty 20 %. Ruotsinkieliseen kokeeseen osallistuneista 57 hakijasta on hyväksytty 17 eli 29,8 %. Prosenttiosuudet ovat suhteettoman suuret verrattuina ruotsinkielisten väestömäärään eli 5 prosenttiin.
Helsingin yliopiston pääsykokeeseen vuonna 1995 osallistuneista pääsi opiskelemaan seuraavasti:
Historia
suomenkielisistä 11 %
ruotsinkielisistä 52 %
Filosofia
suomenkielisistä 9 %
ruotsinkielisistä 52 %
Biologia
suomenkielisistä 13 %
ruotsinkielisistä 23 %
Kielellistä syrjintää osoittaa alimmat pistemäärät, joilla kyseisenä vuonna pääsi opiskelemaan esimerkiksi historiaa. Pääsykoe (maks. 10 p.), suomenkieliset 6,13 p, ruotsinkieliset 4,31 p. Pääsykoe + ylioppilastodistus (maks. 19 p.), suomenkieliset 14,50 p, ruotsinkieliset 11,91 p.
Suomenkielisen pitää saada 22% enemän pisteitä ruotsinkieliseen verrattuna. Eli jos suomenkielinen saa kokeesta kympin niin ruotsinkieliselle riittää 8- arvosanaksi päästäkseen opiskelemaan.