Lakko ei saa koskaan vahingoittaa ulkopuolista
Kiistatta maailmaa tasa-arvoisemmaksi muuttanut ammattiyhdistystoiminta on muutoksen vedenjakajalla. Lakkoase on vanhan maailman keino. Lakko oli erään aikakauden tuotos, jonka tehtävä ja käyttö on kohdannut eläkeikänsä. Niin eläinkunnassa kuin ihmisten evoluutiotaistelussa ei ole ikuista saavutetun edun nautintaoikeutta. Talous eikä elämä ole staattinen ilmiö, pikemminkin dynaaminen, jossa joustot ovat arkipäivää.
Lakko ei saa koskaan vahingoittaa tai haitata ulkopuolisten elämää ja toimia, se ei myöskään saa tuottaa taloudellista tappiota muulle yhteiskunnalle. Lakko oli keino tuoda mielenosoitus täsmäiskuna suoraan vastinkumppaniinsa, yleensä palkan maksajaan, siis työnantajaan. Lakko on nykypäivänä vain keino haitata verkostoitunutta ja riippuvuussuhteista yhteiskuntaa, siis kuluttajia, äänestäjiä ja veronmaksajia. Jokainen ihminen viime kädessä huolehtii itsestänsä ja tänä päivänä joukkovoima kohtaa mieluumminkin internetissä, vapaa-ajassa, kulutuskäyttäytymisessä ja mielipidevaikuttamisessa.
Julkinen, laillinen ja yleinen mielenosoitus hyvin masinoituna joukkoliikkeenä on uudelleen tulevaisuutta. Riittävä yhdistyminen, yhteenkuuluvuuden henki ja johdettu voima toimii paremmin. Ranska saa liikkeelle satoja tuhansia ihmisiä osoittamaan mieltään. Julkisessa mielenosoituksesa on joukkovoimaa, joka huomataan.
Lakon sijasta yleinen mielenosoitus suunnitellusti, teemoitettuna ja selkein päämäärin antaa suurimman näkyvyyden. Julkinen mielenosoitus hyvin ja tehokkaasti johdettuna menee suoraan asiaan, se kohdistetaan lainsäätökoneistoon, sillä laki on länsimaalaisuuden mitta. Laki määrää elämisen, kaupan, kuluttamisen ja kaiken liikkumisesta vapaa-aikaan. Lakimuutoksilla muutetaan yhteiskuntaamme.
Kansalaiset valitsevat eduskunnan ja valitsijoilla on oikeus muistuttaa edustajiansa epäkohdista, jotka kohtaavat kuluttajaa ja äänestäjää. Kerran neljässä vuodessa on yhteiskunnallinen velvollisuus suorittaa äänestyksellinen mielenosoitus. Vaalien välillä mahdollisesti tarvittava mielenilmaus tehdään näyttävästi, ohjatusti, kurinalaisesti ja tehokkaasti johdettuna. Kansalaisvoima kohtaa kaduilla paremmin kuin muuta yhteiskuntaa vahingoittavassa täsmälakossa.
Suomalainen ei syty herkästi. Nyt yksinäisyyden, nuorisotyöttömyyden, yhteiskunnan ulkopuolelle ajautumisen ja yhteenkuulumattomuuden aikakautena joukkovoima voisi tuottaa osallistumista, iloa kuulua ryhmään, saada kannustetta toisistansa ja ennenkaikkea kokea hyödyllisyyyttä yhteisessä päämäärähaennassa. Perustuslaki takaa laillisen ja ennakkoon ilmoitetun mielenosoituksen oikeuden kaikille Suomen kansalaisille. Joukkovoima kohtaa kaduilla vastavoimaksi niin talousrikoksille, sisäpiirikähminnöille, ansaitsemattomille palkkioille kuin myös yleiselle vastuuttomuudelle, piittaamattomuudelle ja taloudelliselle ahneudelle. On kansalaisliikkeiden aika.
Ilkka Luoma
Kiistatta maailmaa tasa-arvoisemmaksi muuttanut ammattiyhdistystoiminta on muutoksen vedenjakajalla. Lakkoase on vanhan maailman keino. Lakko oli erään aikakauden tuotos, jonka tehtävä ja käyttö on kohdannut eläkeikänsä. Niin eläinkunnassa kuin ihmisten evoluutiotaistelussa ei ole ikuista saavutetun edun nautintaoikeutta. Talous eikä elämä ole staattinen ilmiö, pikemminkin dynaaminen, jossa joustot ovat arkipäivää.
Lakko ei saa koskaan vahingoittaa tai haitata ulkopuolisten elämää ja toimia, se ei myöskään saa tuottaa taloudellista tappiota muulle yhteiskunnalle. Lakko oli keino tuoda mielenosoitus täsmäiskuna suoraan vastinkumppaniinsa, yleensä palkan maksajaan, siis työnantajaan. Lakko on nykypäivänä vain keino haitata verkostoitunutta ja riippuvuussuhteista yhteiskuntaa, siis kuluttajia, äänestäjiä ja veronmaksajia. Jokainen ihminen viime kädessä huolehtii itsestänsä ja tänä päivänä joukkovoima kohtaa mieluumminkin internetissä, vapaa-ajassa, kulutuskäyttäytymisessä ja mielipidevaikuttamisessa.
Julkinen, laillinen ja yleinen mielenosoitus hyvin masinoituna joukkoliikkeenä on uudelleen tulevaisuutta. Riittävä yhdistyminen, yhteenkuuluvuuden henki ja johdettu voima toimii paremmin. Ranska saa liikkeelle satoja tuhansia ihmisiä osoittamaan mieltään. Julkisessa mielenosoituksesa on joukkovoimaa, joka huomataan.
Lakon sijasta yleinen mielenosoitus suunnitellusti, teemoitettuna ja selkein päämäärin antaa suurimman näkyvyyden. Julkinen mielenosoitus hyvin ja tehokkaasti johdettuna menee suoraan asiaan, se kohdistetaan lainsäätökoneistoon, sillä laki on länsimaalaisuuden mitta. Laki määrää elämisen, kaupan, kuluttamisen ja kaiken liikkumisesta vapaa-aikaan. Lakimuutoksilla muutetaan yhteiskuntaamme.
Kansalaiset valitsevat eduskunnan ja valitsijoilla on oikeus muistuttaa edustajiansa epäkohdista, jotka kohtaavat kuluttajaa ja äänestäjää. Kerran neljässä vuodessa on yhteiskunnallinen velvollisuus suorittaa äänestyksellinen mielenosoitus. Vaalien välillä mahdollisesti tarvittava mielenilmaus tehdään näyttävästi, ohjatusti, kurinalaisesti ja tehokkaasti johdettuna. Kansalaisvoima kohtaa kaduilla paremmin kuin muuta yhteiskuntaa vahingoittavassa täsmälakossa.
Suomalainen ei syty herkästi. Nyt yksinäisyyden, nuorisotyöttömyyden, yhteiskunnan ulkopuolelle ajautumisen ja yhteenkuulumattomuuden aikakautena joukkovoima voisi tuottaa osallistumista, iloa kuulua ryhmään, saada kannustetta toisistansa ja ennenkaikkea kokea hyödyllisyyyttä yhteisessä päämäärähaennassa. Perustuslaki takaa laillisen ja ennakkoon ilmoitetun mielenosoituksen oikeuden kaikille Suomen kansalaisille. Joukkovoima kohtaa kaduilla vastavoimaksi niin talousrikoksille, sisäpiirikähminnöille, ansaitsemattomille palkkioille kuin myös yleiselle vastuuttomuudelle, piittaamattomuudelle ja taloudelliselle ahneudelle. On kansalaisliikkeiden aika.
Ilkka Luoma
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.