Sille, joka kaipaa hyvää luettavaa, suosittelen seuraavia kirjoja. Uuras Saarnivaara: Seitsemännen päivän adventismi, sekä toisena Jehovan todistajat Raamatun valossa,Jukka Rokka: Uloskutsutut (branhamilaisuudesta), McCormick: Vapaamuurarien salat, Esko Halme: Operaatio uusi aika (newagelaisuudesta), Gerhard Bergmann: Raamattu myrskyssä (liberaaliteologiasta), Paavo Hiltunen: Superuskovat (menestysteologiasta). Näitä ei saa enää kirjakaupasta, mutta kirpputoreilta ja joistakin kirjastoista löytyy.
Raamattu luonnollisestikin riittää lukemiseksi, mutta koskapa käytännössä uskovat lukevat muutakin, kannattaa hankkia nuo edellämainitut, mikäli niihin törmää. Jos haluaa tuntea eri oppeja, on syytä lukea muitakin kuin niiden omia kirjoja. Uskovat on kutsuttu arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa.
Lukeminen kannattaa aina!
12
413
Vastaukset
- Timo Flink
==>Jos haluaa tuntea eri oppeja, on syytä lukea muitakin kuin niiden omia kirjoja. Uskovat on kutsuttu arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa.
- rinkeli-riitta
En ole aivan samaa mieltä Timo Flinkin kanssa.
Kritiikki osoittaa nopeasti mistä on kyse.
Näin ei tärväydy aikaa käydä läpi suurta aineistomäärää turhan vuoksi.
Adventtikirkon oppia arvioitaessa on kyse tietysti poikkeuksesta. Siinähän virhe löytyy joka sivulla. Totta kai oppien omia kirjoja kannattaa lukea, jos haluaa muodostaa kuvan jostain opista, en muuta väitäkään. Jos sitten haluaa muodostaa kuvan myös siitä, onko tämä oppi kaiken lisäksi vielä OIKEA oppi, onkin jo syytä avata muitakin kirjoja.
Mutta jos nyt otetaan esim. Harri Heinon "Mihin Suomi uskoo?", niin kuinka subjektiivisen ja selektiivisen kuvan se mielestäsi antaa adventismista? Mikäli muiden kuin adventistien kirjoittamat tekstit adventismista ovat subjektiivisia, niin sekin on, eikö? Entä, jos joku lukee Whiten kirjaa verraten sitä Raamattuun ja päätyen toteamaan, että White on paikoitellen väärässä?
Mielestäni asenteesi on vaarallinen, se kuvastaa keskusjohtoista ajattelutapaa, jossa omaa oppia ei saa kyseenalaistaa, koska kirkon johto kieltää sen. Esim. Luther osoitti mielestäni tervettä uskoa kehottaessaan tutkimaan kaikkea opetusta, myös Lutherin opetusta, Raamatulla, ja hylkäämään sen, mikä ei ole raitista. Juuri niinhän esim.adventismin arvostelijat kirjoissaan tekevät, vertaavat Raamattuun.
Adventismi nyt kuitenkin on vain yhden ihmisen luoma oppirakennelma muiden joukossa, ja monissa kohdin me kaikki erehdymme, kuten sana sanoo. Vai onko adventismi 100 % absoluuttisen oikeassa kaikessa mitä se väittää?Kyllä kannattaa lukea vastustajienkin kirjoja, niin oppii ymmärtämään erilaisia suhtautumistapoja. Siinähän parhaiten oppii, kun lukee kirjoituksia sekä puolesta, että vastaan. Siten on helpompi muodostaa oma kantansa asioihin.
Jos minä jostain syystä haluaisin tutustua esim. Jehovantodistajien oppiin lähemmin, niin lukisin varmasti myös vastustajien kirjoituksia.
Vastustajilla voi olla puolitotuuksia, joten pitää lukea kriittisesti, mutta opin kannattajat ovat tavallaan sokeita omalle opilleen, joten pitää lukea niitäkin kriittisesti.- Nerre
..usein saattaa totuus olla ulkopuolella meidän käsityksemme. On varallista sokeutta, mikäli emme ota kaikkea kritiikkiä vastaan.
Jokaisella olisi syytä ajatella asioita myöskin toisesta näkökulmasta, asettumalla toisen asemaan. Tämähän avartaa.. - Tosikko2
rinkeli-riitta kirjoitti:
En ole aivan samaa mieltä Timo Flinkin kanssa.
Kritiikki osoittaa nopeasti mistä on kyse.
Näin ei tärväydy aikaa käydä läpi suurta aineistomäärää turhan vuoksi.
Adventtikirkon oppia arvioitaessa on kyse tietysti poikkeuksesta. Siinähän virhe löytyy joka sivulla.Henkilöt jotka eivät tunne Jumalan sanaa raamatusta uskovat yleensä mieluitten "satuja" kuin totuuden raamatusta joka selittää itsensä. On mielenkiintoista seurata adv. kirjoituksia heillä on viellä lukutaitoa ja sen ymmärtämistä.Älkää hyvät lukijat olko tosikkoja. Kyllä "rinkeli-riittakin" voi uskoon tulla. Kysy vaikka Irjalta mitä usko on.
- Johannes1
Basker kirjoitti:
Totta kai oppien omia kirjoja kannattaa lukea, jos haluaa muodostaa kuvan jostain opista, en muuta väitäkään. Jos sitten haluaa muodostaa kuvan myös siitä, onko tämä oppi kaiken lisäksi vielä OIKEA oppi, onkin jo syytä avata muitakin kirjoja.
Mutta jos nyt otetaan esim. Harri Heinon "Mihin Suomi uskoo?", niin kuinka subjektiivisen ja selektiivisen kuvan se mielestäsi antaa adventismista? Mikäli muiden kuin adventistien kirjoittamat tekstit adventismista ovat subjektiivisia, niin sekin on, eikö? Entä, jos joku lukee Whiten kirjaa verraten sitä Raamattuun ja päätyen toteamaan, että White on paikoitellen väärässä?
Mielestäni asenteesi on vaarallinen, se kuvastaa keskusjohtoista ajattelutapaa, jossa omaa oppia ei saa kyseenalaistaa, koska kirkon johto kieltää sen. Esim. Luther osoitti mielestäni tervettä uskoa kehottaessaan tutkimaan kaikkea opetusta, myös Lutherin opetusta, Raamatulla, ja hylkäämään sen, mikä ei ole raitista. Juuri niinhän esim.adventismin arvostelijat kirjoissaan tekevät, vertaavat Raamattuun.
Adventismi nyt kuitenkin on vain yhden ihmisen luoma oppirakennelma muiden joukossa, ja monissa kohdin me kaikki erehdymme, kuten sana sanoo. Vai onko adventismi 100 % absoluuttisen oikeassa kaikessa mitä se väittää?Ei kaikkea pidä ottaa vakavasti mitä täällä kirjoitellaan nimimerkin suojassa.Itse olen adventisti ja iloitsen siitä keskustelun toiminta mallista mikä seurakunnassa käytännössä on. Henkilö joka väittää olevansa oikeassa on todistettava mielipiteensä raamatulla joko vanh. tai uudelmalla käännöksellä. Tämän tyyppinen raamatun tutkistelutunti (kestää noin 30-50min.) kuuluu lähes jokaiseen Jumalanpalvelukseen.Asioita voi lähestyä monelta suunnalta eri henkilöitten toimesta. Tämä tapa laajentaa asioitten näkemystä ja auttaa ymmärtämään muitenkin näkökantoja.Toisin sanoen seurakunnassa ei oikeassa olevia kunnioiteta ilman raamatun sanan todisteita.Tämä keskustelu tapahtuu rakkauden hengessä (joskus siitä voidaan kyllä hiukan epäonnistua, onneksi harvoin). Miksi olen adventiseúrakunnassa- koska se on vähiten harhaoppinen ja sillä hyväksytään erilaiset ihmiset ihmisinä. Siinä vaaditaan että Jumalan Pyhä-Henki johdattaa ja ohjaa meitä syntisiä seurakuntalaisia sanan tuntemuksessa ja sen käytäntöön elämisessä.Meidän tehtävä on todistaa Jumalan rakkaudesta ihmistä kohtaan ja elää iloitten sen mukaisesti Pyhän-Hengen johdossa. Jeesus saapuu pian! Miten me autamme toisiamme kohtaamaan Hänet? Onko Suomi uuspakanuus maa? Miksi kirkossa käviöitä on n. 6%kansasta. Sota-aikana oli kirkot täynnä ja sen jälkeekin herätystä.Miten nyt? Jumalalle kiitos että nyt on rauha naapurivaltioitten välillä. Mutta henkivaltojen sota ihmisestä on käynissä. Minkä valinan sinä teet? Olemeko me kristityt epäonnistuneet todistamaan luojastamme? Mitä asian hyväksi voisimme toisin tehdä? Olisikohan aika auttaa/tukea/rakastaa toisiamme uskon elämässä ja jättää arvostelut taka-alalle. Rukoukseni on että nämäkin kirjoitukset tukisivat lukijan hengellistä elämää myöteisesti. Herra on hyvä. Maran ata-Herramme tulee.1Kor.16:22-24. Jumalan siunausta jokaiselle lukijalle. Aamen.
Johannes1 kirjoitti:
Ei kaikkea pidä ottaa vakavasti mitä täällä kirjoitellaan nimimerkin suojassa.Itse olen adventisti ja iloitsen siitä keskustelun toiminta mallista mikä seurakunnassa käytännössä on. Henkilö joka väittää olevansa oikeassa on todistettava mielipiteensä raamatulla joko vanh. tai uudelmalla käännöksellä. Tämän tyyppinen raamatun tutkistelutunti (kestää noin 30-50min.) kuuluu lähes jokaiseen Jumalanpalvelukseen.Asioita voi lähestyä monelta suunnalta eri henkilöitten toimesta. Tämä tapa laajentaa asioitten näkemystä ja auttaa ymmärtämään muitenkin näkökantoja.Toisin sanoen seurakunnassa ei oikeassa olevia kunnioiteta ilman raamatun sanan todisteita.Tämä keskustelu tapahtuu rakkauden hengessä (joskus siitä voidaan kyllä hiukan epäonnistua, onneksi harvoin). Miksi olen adventiseúrakunnassa- koska se on vähiten harhaoppinen ja sillä hyväksytään erilaiset ihmiset ihmisinä. Siinä vaaditaan että Jumalan Pyhä-Henki johdattaa ja ohjaa meitä syntisiä seurakuntalaisia sanan tuntemuksessa ja sen käytäntöön elämisessä.Meidän tehtävä on todistaa Jumalan rakkaudesta ihmistä kohtaan ja elää iloitten sen mukaisesti Pyhän-Hengen johdossa. Jeesus saapuu pian! Miten me autamme toisiamme kohtaamaan Hänet? Onko Suomi uuspakanuus maa? Miksi kirkossa käviöitä on n. 6%kansasta. Sota-aikana oli kirkot täynnä ja sen jälkeekin herätystä.Miten nyt? Jumalalle kiitos että nyt on rauha naapurivaltioitten välillä. Mutta henkivaltojen sota ihmisestä on käynissä. Minkä valinan sinä teet? Olemeko me kristityt epäonnistuneet todistamaan luojastamme? Mitä asian hyväksi voisimme toisin tehdä? Olisikohan aika auttaa/tukea/rakastaa toisiamme uskon elämässä ja jättää arvostelut taka-alalle. Rukoukseni on että nämäkin kirjoitukset tukisivat lukijan hengellistä elämää myöteisesti. Herra on hyvä. Maran ata-Herramme tulee.1Kor.16:22-24. Jumalan siunausta jokaiselle lukijalle. Aamen.
Sinun asenteesi on nöyrä, avoin ja terve. Arvostan.
- 1/2
Basker kirjoitti:
Sinun asenteesi on nöyrä, avoin ja terve. Arvostan.
Olet 1/2 adventisti.
- rinkeli-riitta
Tosikko2 kirjoitti:
Henkilöt jotka eivät tunne Jumalan sanaa raamatusta uskovat yleensä mieluitten "satuja" kuin totuuden raamatusta joka selittää itsensä. On mielenkiintoista seurata adv. kirjoituksia heillä on viellä lukutaitoa ja sen ymmärtämistä.Älkää hyvät lukijat olko tosikkoja. Kyllä "rinkeli-riittakin" voi uskoon tulla. Kysy vaikka Irjalta mitä usko on.
...mutta en adventisteihin.
En usko mitään mitä adventisti opettaa ja sitä ei löydy Raamatusta.Piste. 1/2 kirjoitti:
Olet 1/2 adventisti.
Se on fifty-sixty. Hyväksyn adventismista puolet. Sen puolen, joka on yhteistä muun kristikunnan kanssa. Toista puolta, johon kuuluvat Whiten harhat (enkä nyt puhu hänen totuuksistaan, niitäkin on), sapatti, vuosilaskelmat, tutkiva tuomio jne. en hyväksy.
- mamabeard
Tervehdys Basker.
Saarnivaaran kirjat minulla muistaakseni on, en ole ihan varma, mutta samasta aiheesta muitakin hyviä. Rokan kirja branhamilaisuudesta on. McCormickin kirja vapaamuurareiden salaisuuksista, kyllä. Bergmannin Raamattu myrskyssä löytyy. Samoin Hiltusen kirja Superuskovat. En tosin ole kaikista painotuksista Hiltusen kanssa ihan samaa mieltä.
Esko Halmeen Operaatio uusi aika löytyy hyllystäni myös ja on mielestäni oikein hyvä ja ansiokas kirja. Samasta aiheesta on suomennettu paljon hyvää kirjallisuutta. Paavo Hiltusen kirja Matkalla utopiaan (Shirley Maclaine ikkunana New Age -liikkeeseen) on valaiseva. Suosittelen. Samoin Texe Marrsin kirja Uhattu uusi sukupolvi on ihan ok kun ei anna sensaatiomaisen tyylin imaista liikaa mukaansa, kirjassa on paljon hyvää asiaa vaikka onkin korostuksiltaan amerikkalaisittain yliampuva. Kirjatoimi julkaisi 1980-90 vaihteessa Waden kirjan Uuden aikakauden salaisuudet, joka on lukemisen arvoinen kyseisestä aiheesta, ihan ok. Suomalaisista kirjailijoista aiheeseen on 1980-luvun lopulta lähtien ottanut Paavo Hiltusen, Esko Halmeen ja Pekka Reinikaisen (vaihtoehtolääketieteen kommentointia) lisäksi kantaa ainakin Leena Huima. Leenan ensimmäisiä kannanottoja aiheeseen taisi olla kirja Jumala peilissä.
On totta että Raamattu riittää. Tärkeintä on oppia tuntemaan Jumalaa, vasta silloin kykenee erottamaan harhat ei ainoastaan toisissa vaan itsessäänkin. Jollakin on taipumusta ylikriittisyyteen sielullisessa sielullisuuden pelossaan ja toisella kritiikittömään kaiken suvaitsemiseen "rakkauden" nimissä. Luulen että jokaisella meistä on vähän taipumusta kumpaankin, toisia näkökantoja edustavia kohtaan olemme ylikriittisiä ja omaan leiriin kuuluvien väärät painotukset ja älylliset epärehellisyydet jätämme liian helposti huomiotta. Siksi tarvitaan ennen kaikkea henkilökohtaista halua pysyä ristin juurella. Minä ainakin tarvitsen sitä että Jeesus päivittäin saa valaista omia asenteitani.
Vaikka Raamattu riittää lukemiseksi niin olen kanssasi samaa mieltä tuosta jatkostakin, että kannattaa hankkia hyviä kirjoja joiden sanoma perustuu Raamattuun ja kristilliseen ihmiskäsitykseen. Ja muistutetaan kristittyinä toinen toisiamme että aina luettaisiin rukoillen.
Tässä maailmassa kun on niin paljon väärää ja vinoutunutta että helposti tulee negatiivinen asenne eikä edes huomaa toimivansa katkerassa mielenlaadussa. Sekin on yksi vihollisen ansa. Silloin on vaikea levittää Kristuksen tuntemisen tuoksua ja elää Hänen rakkaudessa.
Mutta kun suhde Jeesukseen on elävä sydän voi pysyä kaiken keskellä puhtaana ja on halu siunata niitäkin jotka tuntuu olevan väärässä. Voi murtuneella sydämellä heidän puolesta rukoilla, tunnustaen omankin vajavaisuutensa ja nöyrästi pyytäen Herralta niin itselle kuin toisille valoa.
Eräs kristitty kirjailija kertoi esimerkin musiikkialalla työskentelevästä ystävästään jonka tehtävänä oli ennen levyn julkaisemista käydä tallennettu musiikki läpi ettei ollut miksausvaiheessa jäänyt mitään ylimääräistä esimerkiksi kohinaa tai rasahduksia. Lopulta tämä henkilö ei kyennyt enää kuuntelemaan musiikkia ollenkaan. Kun hän laittoi kotona äänilevyn soimaan tai radion päälle korva alkoi automaattisesti etsimään epäpuhtauksia. Häneltä katosi kyky kuunnella musiikkia.
Itselläni on sellainen tapa kun perehdyn johonkin uuteen asiaan tai oppiin josta koen että se ei ehkä ole ihan ok, niin asiaa koskevan kritiikin lisäksi luen myös asian kannattajien omaa kirjallisuutta. Tietysti jos kyseessä on aivan selkeä harhaoppi kuten mormoonit, silloin tietysti on tarpeetonta tutustua heidän ajatteluun, parempi kun keskittyy omaan ajatteluunsa. Mutta kristittyinä meidän olisi hyvä tutustua toistemme ajattelutapaan, esimerkiksi luterilaisen helluntailaiseen ja päinvastoin. Se vaatii kyllä nöyrtymistä mutta on hedelmällistä.
Rukoillaan siis että voisimme niin kasvaa Jeesuksen tuntemisessa että saisimme Häneltä elävää viisautta erottaa väärät opit ja niihin puuttua mutta samalla myöskin erottaa omasta asenteestamme mikä näkökannoissamme ehkä on opittuja käsityksiä ja puoluemielisyyttä. Oppikysymykset on tärkeitä mutta tärkeintä keskittyä Jeesukseen joka on opin ydin ja Hänessä meillä on yhteys niihinkin kristittyihin joiden vääriä tai väärältä tuntuvia näkemyksiä emme voi hyväksyä. Nimittäin kun 100% oikea oppi on vaan Isällä taivaassa.
Henkilökohtaisesti olen erittäin kriittinen adventismia kohtaan. Olen asiaan perehtynyt jonkin verran kirjallisuuden kautta ja ihan käytännössä. Muutama vuosi sitten olin vielä vankasti sitä mieltä että adventistien kanssa ei voi mitenkään olla yhteiskristillisesti tekemisissä, siis yhteisten tilaisuuksien muodossa, vaikka yksittäisten uskovien kanssa tietenkin voi sillä onhan siellä ihania veljiä ja siskoja. Ilmeisesti en ole aivan yhtä jyrkällä kannalla nykyään, koska olin hiljattain adventistiystävieni kutsumana puhujana heidän kirkkosalinsa alakerrassa järjestetyssä yhteiskristillisessä tilaisuudessa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 752393
Sointu Borg keikistelee vartaloa nuolevassa mekossa -Kohukaunotar Marika Fingerroos kuittaa "Mikä.."
Sointu Borg ei jätä kylmäksi edes aikansa kohukaunotarta, Marika Fingerroosia. Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihd302214- 492093
- 741979
- 531942
Näytit minulle
aivan uudenlaisen maailman. Sellaisen, jossa peilien pinta ei ole säröillä. Ihastuin sinuun mitä paremmin opin sinut tun501558Kuka huijasi Suomea hakemaan NATO jäsenyyttä?
Huh huh huh… Nuoret sotaintoilijat eivät ymmärrä mitä kirjoittavat. Suomella on mennyt aina hyvin, kun suhteet itäiseen5171476Persut eivät lähde mukaan hallituksen rasisminvastaiseen kampanjaan
Ja sekö on sille yhdelle hallitusta johtavalle töppöselle ihan ok? 🤪 https://www.is.fi/politiikka/art-2000010657169.htm3061455Lapinlahtelaisessa koulussa laulettiin virsiä ja ruokarukouksia, rehtorille vakava huomautus
Suomen kulttuuriin kuuluu jo kristillisyys. Käsittämättömäksi on aika muuttunut. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/la1831383- 581378