Mitä eroa on volttiampeerilla VA ja teholla W?
Miksi muutajassa lukee VA ja lampussa W?
Ajelen parhaillaan 12V 10W halogeenilamppua 15V x 1A muuntajalla eli 15W. Vähän ylikirkas.
Kumpi pistää varmemmin lampun paskaks ennenaikojaan, ylijännite vai ylivirta?
Volttiampeeri
ja teho
35
26519
Vastaukset
- noin
>Mitä eroa on volttiampeerilla VA ja teholla W?
Tasavirralla ei mitään, vaihtovirralla jännite ja virta ovat yleeensä eri vaiheessa joten tehon saamiseksi virran ja jännitteen tulo on vielä kerrottava vaihekulman kosinilla.
>...ylijännite vai ylivirta?
Ne menee vähän niinkun nipussa. Virta riippuu kuorman vastuksesta. Kun laitat ylijännitettä niin saat automaattisesti ylivirtaa.- lisää
Jäi pois tuosta äskeisestä että muuntajan tyyppikilvessä oleva virta-arvo on maksimi jolla sitä saa kuormittaa. Joten 15V x 1A ei välttämättä ole 15W vaan esim 0.1A kuormalla se on noin 1.5W.
- muuntaja
lisää kirjoitti:
Jäi pois tuosta äskeisestä että muuntajan tyyppikilvessä oleva virta-arvo on maksimi jolla sitä saa kuormittaa. Joten 15V x 1A ei välttämättä ole 15W vaan esim 0.1A kuormalla se on noin 1.5W.
jossa ilmoitetaan VA-arvo, niin se tarkoittaa muuntajan ottotehoa?!
- Yksi vaan.
Jos kuorma on resistiivinen on VA ja W samanarvoisia.
Jos kuorma on kapasitiivinen tai induktiivinen niin muuntajaa saa kuormittaa VAna eli V * A.
Tämä siksi että muuntajan valmistaja ei voi tietää minkälainen kuorman asiakkaat laittavat.Siis jos mittaat virran ja tarvittavan jännitteen saat arvoksi VA.
Kun lisätään vaiheero jännitteen ja virran suhteen niin voidaan laskea pätöteho.
Jos kuormassa on loistehoa niin myös se kulkee muuntajan läpi verkkoon,ja vaatii oman muuntotehonsa.
- lamppu
Hehkulamppujen elinikä riippuu jännitteestä siten, että pienikin ylijännite lyhentää sitä paljon, alijännite taas pidentää.
- Zucca
Halogeenilamput tosin tykkäävät palaa aina täydellä teholla ja niiden himmentäminen itseasiassa _vähentää_ niiden elinikää.
- pätöteho
"Mitä eroa on volttiampeerilla VA ja teholla W?
Miksi muutajassa lukee VA ja lampussa W?"
VA 0n lois- ja pätötehon summa. Muuntajassa on virran ja jännitteen välillä vaihesiirtoa, jolloin kaikki teho ei ole todellista, jota vois hyödyntää.
Loisvirta-nimitys kertookin mistä on kysymys. Se on välttämätön muuntajan toiminnalle, mutta sitä ei voi käyttää hyödyksi.
Loisvirrasta on haittaakin, esimerkiksi se kuormittaa siirtolinjoja, jonka takia sähköyhtiö laskuttaa myös loistehosta teollisuuslaitoksia. Tavallinen kotimittari ei pyöri loisteholla.
Loisvirta voidaan kompensoida. Esim. muuntajan induktiivinen (virta 90 astetta jäljessä jännitteestä) loisvirta kompensoidaan samansuuruisella kapasitiivisella loisvirralla, (Virta 90 astetta edellä jännitteestä). Eli teollisuudessa ja esim. loisteputkissa käytetään loistehon kompensointiin sopivasti mitoitettua kondensaattoria.
Lamppu taas on resistiivinen, jossa kaikki syntyvä teho on pätötehoa, jonka yksikkö on W.- Raimo
Kiinnostus heräsi... Eli loistehoa ei mitata kotitalouksien sähkömittareissa. Eli losteho käsittääkesni lämmittää jonkin verran johtimia? Eikö kotimittari havaitse tätä lämpönä havaittavaa tehähäviötä? Pirulisessa mielessä kummittelee jo uudenlaisia "vähän" sähköä vieviä lämmittimiä. :) Ei vaiteskaan. Mutta eikö mittari tosiaan havaitse hävikkiä?
- havaitsee
Raimo kirjoitti:
Kiinnostus heräsi... Eli loistehoa ei mitata kotitalouksien sähkömittareissa. Eli losteho käsittääkesni lämmittää jonkin verran johtimia? Eikö kotimittari havaitse tätä lämpönä havaittavaa tehähäviötä? Pirulisessa mielessä kummittelee jo uudenlaisia "vähän" sähköä vieviä lämmittimiä. :) Ei vaiteskaan. Mutta eikö mittari tosiaan havaitse hävikkiä?
>Mutta eikö mittari tosiaan havaitse hävikkiä?
Tottakai havaitsee koska johtimien lämpeneminen johtuu puhtaasti resistiivisestä vastuksesta ja se jos mikä on pätötehoa noin sähkötekniikan kannalta.
Kuluttaja on tietysti vähän ihmeissään kun hukkateho onkin pätötehoa mutta näin se menee. - loinen
Näennäistehon neliö on pätö- ja loistehon neliöiden summa.
S^2 = P^2 Q^2
S = näennäisteho, yksikkö VA, volttiampeeri
P = pätöteho, yksikkö W, watti
Q = loisteho, yksikkö VAr, volttiampeeria reaktiivista tehoa - loinen
loinen kirjoitti:
Näennäistehon neliö on pätö- ja loistehon neliöiden summa.
S^2 = P^2 Q^2
S = näennäisteho, yksikkö VA, volttiampeeri
P = pätöteho, yksikkö W, watti
Q = loisteho, yksikkö VAr, volttiampeeria reaktiivista tehoaMuuntajan teho ilmoitetaan volttiampeereissa eikä wateissa koska suurin virta on ratkaiseva.
- Intellium
loinen kirjoitti:
Muuntajan teho ilmoitetaan volttiampeereissa eikä wateissa koska suurin virta on ratkaiseva.
voisi sanoa täydellinen. Aplodit....
- Raimo
havaitsee kirjoitti:
>Mutta eikö mittari tosiaan havaitse hävikkiä?
Tottakai havaitsee koska johtimien lämpeneminen johtuu puhtaasti resistiivisestä vastuksesta ja se jos mikä on pätötehoa noin sähkötekniikan kannalta.
Kuluttaja on tietysti vähän ihmeissään kun hukkateho onkin pätötehoa mutta näin se menee.Pisti vaan silmään tuo pätkä. "kotimittari ei havaitse..." :)
- koti-
Raimo kirjoitti:
Pisti vaan silmään tuo pätkä. "kotimittari ei havaitse..." :)
mittari ei mittaa loistehoa, eli ei huomioi sellaista virtaa, mikä on 90 asteen vaihesiirrossa jännitteeseen nähden. Kotimittari on viritetty näyttämään pätötehoa.
Sen voi jokainen kokeilla kytkemällä muun kulutuksen pois ja kytkemällä nollan ja vaiheen välille isohkon kondensaattorin (esim. joku moottorin käynnistyskondensaattori). Mittari ei pyöri
Mutta loistehoa ei voi hyödyntää esim. lämmöksi, niinkuin joku edellä kuvitteli. Jos jotain muuttuu lämmöksi, se onkin pätötehoa...
Teollisuudessa on erikseen mittarit lois- ja pätöteholle ja loistehostakin peritään maksu, koska se kuormittaa siirtolinjoja. Teollisuus käyttääkin loistehon kompensointia, mutta se ei ole täydellistä, koska loistehon määrä riippuu kulloisestakin kuormitustilanteesta... - vielä..
koti- kirjoitti:
mittari ei mittaa loistehoa, eli ei huomioi sellaista virtaa, mikä on 90 asteen vaihesiirrossa jännitteeseen nähden. Kotimittari on viritetty näyttämään pätötehoa.
Sen voi jokainen kokeilla kytkemällä muun kulutuksen pois ja kytkemällä nollan ja vaiheen välille isohkon kondensaattorin (esim. joku moottorin käynnistyskondensaattori). Mittari ei pyöri
Mutta loistehoa ei voi hyödyntää esim. lämmöksi, niinkuin joku edellä kuvitteli. Jos jotain muuttuu lämmöksi, se onkin pätötehoa...
Teollisuudessa on erikseen mittarit lois- ja pätöteholle ja loistehostakin peritään maksu, koska se kuormittaa siirtolinjoja. Teollisuus käyttääkin loistehon kompensointia, mutta se ei ole täydellistä, koska loistehon määrä riippuu kulloisestakin kuormitustilanteesta...Eli edellisessä erimerkissä jos vaikka kondensaattori kytketään kiinni johtimilla, joissa on vastusta, vaihesiirto ei olekaan enää tasan 90 astetta, mikä merkitsee sitä, että osa tehosta on pätötehoa (I toiseen X R), josta kotikuluttajiakin laskutetaan. Samoin, jos kondensaattorissa on häviövastusta, sen kuluttama virta (ja teho) on pätötehoa.
Samoin loisteho aiheuttaa siirtohäviöitä siirtolinjoissa, koska tuottajalta kuluttajalle linja edustaa (pientä) resistiivistä vastusta ja loisvirtakin tuon resistiivisen vastuksen yli muodostaa jännite- ja tehohäviöitä... - jos...
loinen kirjoitti:
Näennäistehon neliö on pätö- ja loistehon neliöiden summa.
S^2 = P^2 Q^2
S = näennäisteho, yksikkö VA, volttiampeeri
P = pätöteho, yksikkö W, watti
Q = loisteho, yksikkö VAr, volttiampeeria reaktiivista tehoatuosta lopputuloksesta ottaa neliöjuuren, niin ollaan hollilla.
Eli neliöjuuri lasekkeesta (P toiseen Q toiseen) = näennäisteho...
Itsellä oli tuossa aikaisemmassa tarkoitus sanoa, että näennäisteho VA = loistehon ja pätötehon geometrinen summa. mutta sattuuhan noita kömmähdyksiä muillakin... - Yksi vaan.
koti- kirjoitti:
mittari ei mittaa loistehoa, eli ei huomioi sellaista virtaa, mikä on 90 asteen vaihesiirrossa jännitteeseen nähden. Kotimittari on viritetty näyttämään pätötehoa.
Sen voi jokainen kokeilla kytkemällä muun kulutuksen pois ja kytkemällä nollan ja vaiheen välille isohkon kondensaattorin (esim. joku moottorin käynnistyskondensaattori). Mittari ei pyöri
Mutta loistehoa ei voi hyödyntää esim. lämmöksi, niinkuin joku edellä kuvitteli. Jos jotain muuttuu lämmöksi, se onkin pätötehoa...
Teollisuudessa on erikseen mittarit lois- ja pätöteholle ja loistehostakin peritään maksu, koska se kuormittaa siirtolinjoja. Teollisuus käyttääkin loistehon kompensointia, mutta se ei ole täydellistä, koska loistehon määrä riippuu kulloisestakin kuormitustilanteesta...Verkon kuormituksen vaihekulma voi olla joko kapasitiivista (virta edellä jännitettä), resistiivistä (virta ja jännite samanvaiheiset), induktiivista (virta jäljessä jännitettä ).
Puhdasta loistehoa ei ole olemassa kun on aina häviöitä.
Kuorma pyritään nykylaitteissa pitämään mahdollisimman resistiivisenä jotta häviöt saadaan pysymään pieninä.
- Intellium
alijännitteellä polttimon kestoikä aina lisääntyy vaikka joskus on kuulunut muunlaisiakin väitteitä. On olemassa aivan erikoisia polttimoita missä juttu on päinvastoin mutta niitä ei tule vastaan kuin aniharvoin.
- Zucca
Halogeenilamppujen ikä lyhenee himmentäessä.
En kuitenkaan suosittele ylijännitettäkään.
12-13V luulisi olevan ihan sopiva.
- ruuvailu jatkuu
Nyt ruuvasin 20W polttimon, vaikka muuntajan max. anto on 15 VA. Milloin pitäisi alkaa odottelemaan savuja?
Mistä saisi halvalla 12V x 2 - 3A pistorasiamuuntajia, joissa olisi virtakytkin? Bebek vai joku tarjoustalo?- Ip 68
pistoke muuntajat eivät yllä yleensä edes 1 A virtoihin, yleensä yli 1A:n muuntajat ovat jo aikamoisia mötiköitä ja ovat tarkoitettu halogeeni valoille ja antavat yleensä vaihtovirtaa.
Siis muuntaja on sellainen malli jossa erilliset liitäntäjohdot ei pistorasian pälle suoraan kytkeytyvä.
- Veikko P.
Ylijännite aiheuttaa ylivirtaa. P=U x I (teho on jännite kertaa virta). Käyttöikää saa kasvatettua parhaiten laskemalla halogeenilampuille menevää jännitettä esim. sarjaan kytketyillä diodeilla. Tällöin myös virta laskee. Yksi diodi pudottaa jännitettä n. 0,7V, kaksi 1,4V, viisi 3,5V jne. Oheisesta linkistä näet lamppujen kestoiän eri jännitteillä. Esim. 15,0 V: Kestoikä: 200 h. 11,5 V: Kestoikä: 3450 h!
http://www.kolumbus.fi/mikko.esala/jannitteen_vaikutus_halogeenilampun.pdf
Veikko Pöyhönen- Pöyhö Veikkonen
Voihan sitä kestoikää tiputtaa jännitettä laskemalla. Mutta valotehokin laskee, mutta älkää välittäkö siitä. Suosittelen, että 12 voltin halogeeniin kytkette vain 3 - 4 volttia. Kestää tooosi pitkään ja kaiken lisäksi on tunnelmallinen valaistus..
Kaikkein pisimpään kestää, kun säilyttää sitä lamppua kaapissa pehmustetun tyynyn päällä.
Jotkut viisaat sanovat kylläkin, että kun halogeenilamppua polttaa alijännitteellä, niin se halogeenikaasu lampun sisällä ei enää toimikaan toivotusti ja hehkulanka menee poikki ennen aikojaan.
http://www.carid.com/articles/how-does-a-halogen-light-bulb-work.html
"A halogen bulb contains a halogen element like iodine or bromine instead of inert gas like a conventional bulb. The halogen gas and the filament combine to produce a chemical reaction called the halogen cycle, which redeposits evaporated tungsten on the filament. This increases the bulb's useful life by prolonging the life of the filament, and prevents bulb blackening. However, the bulb must be operated at a higher temperature for the reaction to take place. This is why the halogen bulb is made of a high melting point glass like fused quartz, and also why such lights are also known as quartz-halogen lights."
- aglius
Arvelen että halogeenin tai yleensä hehkulankalampun kestoiän lyheneminen johtuu ennekaikkea siitä jos sitäå himmennetään triakkisäätimillä.
puhtaalla siniaallolla taikka tasasähköllä ja alijännitteellä kestoikä pitenee kyllä merkittävästi.
autopolttimoissa ilmoitetaan kestoiän lyhenevän pienelläkin ylijänniteellä parikymmentä prosenttia muistinvaraisesti.- Sama lopputulos
Triakkisäätimellä tai suoraan lineaarisesti jännitettä alentamalla lopputulos on sama, eli polttimon/ hehkulangan lämpötila laskee, ja halogeenikaasu ei toimi halutulla tavalla, eli ei palauta hörystynyttä metallia takaisin hehkulangalle.
- aglius
Sama lopputulos kirjoitti:
Triakkisäätimellä tai suoraan lineaarisesti jännitettä alentamalla lopputulos on sama, eli polttimon/ hehkulangan lämpötila laskee, ja halogeenikaasu ei toimi halutulla tavalla, eli ei palauta hörystynyttä metallia takaisin hehkulangalle.
Ehkäpä höyrystyminen on riippuvaionen lämmöstä, enm ole varma, ja edelleen, triakin antama sähkö on rasittavampaa hehkulangalle kuin sinisähkö tai tasasähkö.
- 87654edfghjui8765
Kylläpäs oli taas mikko esalalla täydellistä kakkaa sivuillaan. Värilämpötilat täysin päin pilua, kuten todennäköisesti elinkaarikin.
Olisi kiva, jos edes yhdessä noista muumilaakson tarinoista olisi jonkinnäköistä lähdettä mainittu... - täysin tiedoton
olis pieni ongelma, kun pitäis saada käymään sellanen 0,75 kw sähkömoottori (3-vaihe) vaihtelevilla kierroksilla noin 100-1500 kierrosta. Olen ajatellut asentaa taajuusmuuntajaa, mutta mitekä käy vääntömomentin alhaisilla kierrksilla. Onkohan sellaisia taajuusmuuntajia joiden taajuutta voisi säätää jalkapolkimella ns. vauhdissa. nimimerkki en mää mistään mitään tiedä
- Hiiili E. Harja
Ota käyttöön pölyimurin tai muu vastaava hiiliharjamoottori. Sen säätäminen on halpaa ja helppoa. Ja vääntöäkin löytyy pienillä kierroksilla, kun käytetään PWM-säätöä = Pulssinleveysmodulaatiota.
- Serial wound motor
Kun tiputat taajuutta vaiheensiirtokulma pienenee joka parantaa moottorin vääntömomenttia. Valitettavasti tämä tarkoittaa suurempaa käämityksen läpikulkevaa virtaa ja voi polttaa käämityksen.
Oikeaoppisesti jännitettä pitäisi laskea samalla kun lasketaan taajuutta ja käsittääkseni monet taajuusmuuttajat niin tekevätkin.
Oikosulkumoottori, jota todennäköisesti ajot käyttää on siinä mielessä hankala että taajuus pitää olla riittävä indusoimaan roottoriin kentän, tahtikoneella päästään hitaampiin nopeuksiin.
Tuo hiiliharjan käyttö on asian ydintä, yleisvirtamoottori on koko- /painosuhteessa ylivoimainen ja nopeutta voidaan säätää vaihtovirralla tyristorilla tai tasavirralla edellä mainitulla tavalla. - Kuorman laatu
Minkälainen on moottorin kuorma? Pieneneekö myös kuormitus nopeuden laskiessa esim. keskipakopumppu tai puhallin.
Em. sopii hyvin taajuusmuuttaja.
Toinen tapa mitoittaa isompi moottori taajuusmuuttajalla minimikierrosluvun momenttitarpeella ja rajoittaa taajuusmuuttajan asetuksissa maksimimomenttia (max kierroksilla).
- täysin tiedoton
siis ongelman ydin on siinä, että vanha pullmaxin pellintyöstökone on varustettu pienellä oikosulkumoottorilla joka on vakiokierroksinen ja sillä on vaikea työskennellä varsinkin kutistusterillä (liian nopea) nuoremmissa koneissa on variaatorivälitys, mutta senhän voisi moderdisoida vielä enemmän ja säätää kierroslukua suoraan moottorista. Moottorin kierroslukua pitäisi pystyä säätämään jalalla, koska molemmat kädet ovat pellissä kiinni. Vääntömomentti on suunnilleen sama kierrosluvusta riippumatta. Ajattelin myös että moottoria suurentamalla saisi riittävän momentin aikaan alhaisilla kierroksilla. Toisaalta silloin menee uusiksi moottorin jalka ja akseli sovitus. Sitten tulee esiin tosiaan hiiliharjamoottorin asentaminen, mutta olisi ollut helpompi työ asentaa vain taajuusmuuttaja.
- Serial Wound Motor
Ite pääsisin siitä helpoimmalla laittamalla iskuporakoneen suoraan istukasta akseliin kiinni, ja porakoneen kiinni siitä kauluksesta mihin kuuluu se toinen irrotettavissa oleva käsikahva.
Purkais porakoneesta sen tyristorin säätöpotikan ja tekis sille jalalla painettavan rungon johtojen päähän. jotenki kyllä tuntuu että valmiitakin pedaaleja pitäisi löytyä vaikka autojen kaasupolkimista jos vastusarvo sopii yhtään poran kanssa yhteen.
omilla tiedoilla taajuusmuuttajasta toimivan rakentaminen menisi liian suuritöiseksi, käsitykseni mukaan epätahtikoneen säätöalue taajuudella ei ole kovinkaan laaja ja siinä rupeaa olemaan sitten liikaa muita muuttujia kuten jännite, jolla kompensoidaan muuttuvaa tehokerrointa.
Periaatteessa epätahtikoneen pyörimisnopeutta pyritään säätämään valitsemalla käyttötarkoitukseen sopiva moottori jossa on sisällä enemmän tai vähemmän napapareja, ja tietysti moottorin ja kulutuskojeen välisellä välityksellä.
Kaksinopeusoikosulkumoottori olisi yksi vaihtoehto mutta työläät laippamuutokset toki siinäkin - ip 68
voltti amppeeri eli va on laitteen teho ilman vaihesiirtokerrointa elikkä ilman kondensaatoreita ja käämejä .
nämä aiheuttavat vaihesiirtoa. - Anonyymi
Näköjään vuosikymmen sitten on ollu sama meininki, kysymys katosi matkan varrella!
Itse kysymykseen, neljän vuoden koulutus auttaa. Näitä juttupalstoja kun selailee niin voi voi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nasima löi Jussille luun kurkkuun
Nasima kertoi ettei Jussi sovi puhemieheksi, koska sallii rasismin. Mihin toimiin perussuomalaiset ryhtyvät? Kuka nouse4958627Razmyar on säälittävä - puhemiehellä ei ole mitään syytä ottaa kantaa tähän "silmäkohuun"
jonka toimittajat sai aikaan. Asia ei kuulu puhemiehelle millään lailla. Razmyar haluaa taas vaan huomiota. Mutta jos r1215899Miten Eerolan silmäkuvat voivat levitä muutamassa tunnissa ympäri maailmaa?
Seuraako koko maailma persujen ja erityisesti Eerolan somea reaaliajassa? Edes kansanedustajan itsemurha eduskuntatalos2884904Siviilipalvelusmies Halla-aho normalisoi rasismin perussuomalaisissa
SMP:n tuhkille perustettu puolue ei ollut ihmisiä vastaan, vaan instituutiokriittinen. "Missä EU - siellä ongelma", oli584645Suomalaisilta vaaditaan valtavasti suvaitsevaisuutta - miksi sitä ei vaadita muslimeilta
Suomalaisilta vaaditaan kaikkea, pitää olla suvaitsevainen ja hyväksyä vieraiden tavat, rasisti ei saa olla jne. Miksi s734203Juuri Suomen valtamedian toimittajat teki "silmävääntelystä" sen kohun
ja ilmeisesti ottivat yhteyttä myös ulkomaisiin medioihin, että katsokaas tätä. Mutta Japanin medioissa on asiaan suhta1643972SDP:n kansanedustaja Marko Asell: Suomen myönnettävä maahanmuuton ongelmat
Hänen mielestään Suomen pitää pyrkiä rajoittamaan jyrkästi turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan ja hän arvioi, että maaha1723798- 901741
- 991302
- 47899