UPM.n toimitusjohtaja Jussi Pesonen on rohkea mies. Hän avasi pelin metsäyhtiöiden rajuissa saneerauksissa, joita on pelätty tai toivottu jo jonkun aikaa -riippuen siitä katsooko asiaa palkollisen vai omistajan vinkkelistä. Nyt on muiden yhtiöiden helpompi tulla perässä. Samalla saneerausten tarve vähän pehmeni, sen verran raju on UPM:n ilmoittama ylikapasiteetin leikkaus.
Mutta rohkeus kannattaa. Omistajat ovat tyytyväisiä. Toimitusjohtaja on tehnyt työtä käskettyä. Hänenhän ei tarvitse muita kuunnella kuin omia käskijöitään eli omistajia. Se, että asiakkaat tai varsinkaan henkilöstö olisivat jotenkin tärkeitä, voi tietysti joskus pitää paikkansa, mutta ei tässä tilanteessa.
Pesosen ei tarvitse henkilökohtaisestikaan olla pahoillaan. Optioiden ja osakkeiden arvo nousi niin humahtaen, että niillä voisi melkein lunastaa Kuusankoskelta muutaman omakotitalon, joita väistämättä tulee myyntiin väen joutuessa lähtemään leivän perässä muille maille. Kuinka raskaita tehtaiden alasajopäätökset ovat henkisesti, sen tietää vain Pesonen itse.
Pesonen ei varmaan löytäisi paljon ymmärtäjiä, jos hän lähtisi Kuusankosken kaduille selvittämään miten tähän päädyttiin. Että roikuttiin liian kauan menneen maailman strategiassa ja tuotannossa, joka tehdään muualla kilpailukykyisemmin. Ja että UPM:n uusi panostussuunta rfid- eli etätunnistetekniikkaan ja pitkälle jalostettuihin paperituotteisiin koituu lopulta kaikkien hyväksi.
Suomessa on globalisaation uhriksi joutunut jo kymmeniä tuhansia ihmisiä menetettyään työpaikkansa, jonka säilymiseen vielä vuosikymmen sitten saattoi luottaa. Samat toimenpiteet, jotka sysäävät palkansaajat epätoivoon, rikastuttavat optioidenhaltijoita ja osakkeenomistajia. Tuloerot kasvavat, yhteiskunta polarisoituu rikkaisiin ja köyhtyviiin - tosi köyhiähän Suomessa on aika vähän.
Optionsaajien kova verotus ja omistajien vähemmän kova verotus tietysti nostavat verokertymää, joilla yhteiskunta voi pehmentää työttömiksi joutuvien talouksien kokema kolausta. Se ei kuitenkaan ole korvamerkittyä rahaa, joten ei tiedä, mihin valtiontalouden mustaan aukkoon sekin häviää.
Jossain kuumaverisempien maassa kuin Suomessa yhteiskuntarauha osoittaisi jo järkkymisen merkkejä ja barrikadeja pystyteltäisiin. Meillä ollaan joko hämäläisen hitaita tai ymmärretään, että maailma muuttuu ympärillä vinhaa vauhtia ja siihen pitää yrittää sopeutua.
Mutta rohkeus kannattaa. Omistajat ovat tyytyväisiä. Toimitusjohtaja on tehnyt työtä käskettyä. Hänenhän ei tarvitse muita kuunnella kuin omia käskijöitään eli omistajia. Se, että asiakkaat tai varsinkaan henkilöstö olisivat jotenkin tärkeitä, voi tietysti joskus pitää paikkansa, mutta ei tässä tilanteessa.
Pesosen ei tarvitse henkilökohtaisestikaan olla pahoillaan. Optioiden ja osakkeiden arvo nousi niin humahtaen, että niillä voisi melkein lunastaa Kuusankoskelta muutaman omakotitalon, joita väistämättä tulee myyntiin väen joutuessa lähtemään leivän perässä muille maille. Kuinka raskaita tehtaiden alasajopäätökset ovat henkisesti, sen tietää vain Pesonen itse.
Pesonen ei varmaan löytäisi paljon ymmärtäjiä, jos hän lähtisi Kuusankosken kaduille selvittämään miten tähän päädyttiin. Että roikuttiin liian kauan menneen maailman strategiassa ja tuotannossa, joka tehdään muualla kilpailukykyisemmin. Ja että UPM:n uusi panostussuunta rfid- eli etätunnistetekniikkaan ja pitkälle jalostettuihin paperituotteisiin koituu lopulta kaikkien hyväksi.
Suomessa on globalisaation uhriksi joutunut jo kymmeniä tuhansia ihmisiä menetettyään työpaikkansa, jonka säilymiseen vielä vuosikymmen sitten saattoi luottaa. Samat toimenpiteet, jotka sysäävät palkansaajat epätoivoon, rikastuttavat optioidenhaltijoita ja osakkeenomistajia. Tuloerot kasvavat, yhteiskunta polarisoituu rikkaisiin ja köyhtyviiin - tosi köyhiähän Suomessa on aika vähän.
Optionsaajien kova verotus ja omistajien vähemmän kova verotus tietysti nostavat verokertymää, joilla yhteiskunta voi pehmentää työttömiksi joutuvien talouksien kokema kolausta. Se ei kuitenkaan ole korvamerkittyä rahaa, joten ei tiedä, mihin valtiontalouden mustaan aukkoon sekin häviää.
Jossain kuumaverisempien maassa kuin Suomessa yhteiskuntarauha osoittaisi jo järkkymisen merkkejä ja barrikadeja pystyteltäisiin. Meillä ollaan joko hämäläisen hitaita tai ymmärretään, että maailma muuttuu ympärillä vinhaa vauhtia ja siihen pitää yrittää sopeutua.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sieltäks siä Kuusaalt kirjotat?
Ökydemarit riemuitsevat Pesosen upeasta vedosta. UPM:n osekkeet ampaisivat välittömästi ylös Pesosen osoitettua rohkeaa johtajuutta. Sitähän demarit ovat peräänkuuluttaneet.
Voittajia:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000014728994
Mikä ihmeen tarve sinulla on puhua tuollaista roskaa minun vakiintuneesta nikistäni. Minun oli pakko rekisteröidä se, koska SINÄ aloit jostain syystä minun nikkiäni käyttää.
Häpeäisit, jos sellaista osaat!
Varastelun lisäksi myös valehtelet röyhkeästi päin naamaa. Asia on helppo todistaa palstan hakuominaisuuden avulla.
Tällä hetkellä hakupalvelu näyttää olevan huollon vuoksi poikki, mutta kunhan se taas toimii tulen tuomaan todisteet NÄYTTÄVÄSTI esiin jos vielä jatkat varastamiesi nikkien käyttöä.
Jos markkinoilla on ylitarjontaa samaan aikaan, kun Suomessa ovat raaka-aineen hinta ja palkkakustannukset kilpailijoita korkeammalla tasolla, ja asiakkaatkin pitkien kuljetusmatkojen päässä, niin ei kai se ole epäöselvää, mistä monikansallinen paperiteollisuutemme ensimmäisenä supistaa tuotantoaan.
Tuotantoa supistetaan sieltä, missä raaka-aineen hinta ja palkkakustannukset ovat korkeimmat ja josta on kalleinta kuljettaa tuotteet asiakkaiden luo.
http://www.iltalehti.fi/2006/03/10/200603104220977_uu.shtml