Rakkaus (homo tai hetero) on syntiä jos sitä tekee pelkästä himosta ja pitää toisen ihmisen kehoa r*nkkumateriaalinaan... Rakastelu on ihan eri asia kuin tarpeidensa tyydyttäminen. Aito rakkaus ei ole koskaan syntiä, ja on sukupuolten yläpuolella olevaa.
Rakastaminen ei ole homoseksuaalille tai heteroseksuaalille kielletty, vaan siihen on meitä kehotettu. Meidän tulee rakastaa kaikkia ihmisiä, ja meille sallitaan virvoituksesksi läheisiä ihmissuhteita. Rakkauteen taas kuuluu, että sen tarkoitus on rakastetun hyvä, ei, että ensisijaisesti toivoisimme hänestä itsellemmme jotakin mielihyvää, seksuaalista tai muuta.
Ihmisen ( miehen tai naisen ruumis) ei ole mitenkään saastaista tai tahraavaa. Lankeemus on seksissä, ei toisen ruumiissa tai sukupuolessa.
Seksin tekee synnilliseksi siinä oleva itsekkyden hitunen. Toinen ihminen koetaan halun, ei rakkauden kohteeksi. Jos itse suostuisikin seksiin vain rakkaudesta, tuottaakseen toiselle mielihyvää, niin se toinen tuota mielihyvää halutessaan tekee synnin.
Rakkaus on Jumalasta ja yksi elämän parhaimpia asioita. Ei sitä voi vangita esim vain "miehen ja naisen" välille. Mitään muutakaan tunnetta kuten kateutta vihaa ym ei voi vangita tietyllä tavalla ilmeneväksi. Määrittelyt ovat lähtöisin ihmisen omasta päästä.
Rakastaminen ei ole homoseksuaalille tai heteroseksuaalille kielletty, vaan siihen on meitä kehotettu. Meidän tulee rakastaa kaikkia ihmisiä, ja meille sallitaan virvoituksesksi läheisiä ihmissuhteita. Rakkauteen taas kuuluu, että sen tarkoitus on rakastetun hyvä, ei, että ensisijaisesti toivoisimme hänestä itsellemmme jotakin mielihyvää, seksuaalista tai muuta.
Ihmisen ( miehen tai naisen ruumis) ei ole mitenkään saastaista tai tahraavaa. Lankeemus on seksissä, ei toisen ruumiissa tai sukupuolessa.
Seksin tekee synnilliseksi siinä oleva itsekkyden hitunen. Toinen ihminen koetaan halun, ei rakkauden kohteeksi. Jos itse suostuisikin seksiin vain rakkaudesta, tuottaakseen toiselle mielihyvää, niin se toinen tuota mielihyvää halutessaan tekee synnin.
Rakkaus on Jumalasta ja yksi elämän parhaimpia asioita. Ei sitä voi vangita esim vain "miehen ja naisen" välille. Mitään muutakaan tunnetta kuten kateutta vihaa ym ei voi vangita tietyllä tavalla ilmeneväksi. Määrittelyt ovat lähtöisin ihmisen omasta päästä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
rakkaus on parasta mist voi päästä osalliseks ja sydämest voi rakastaa kaikkii ihmisii niinku Jeesuskin rakastaa. rakkaus on himon viholline mut ihmiset sotkee himon ja rakkauden toisiinsa vaik niil ei oo yhteistä, ei mitään. Jumala on rakkaus ja sen mä oon kokenu. näin se on.öitä
............
koskaan muutu Jumalalle mieluisaksi!
aamen.
Mistä ihmeen "homostelusta" sinä puhut? Miksi asia sinua niin kovin kiinnostaa?
onko se totuuden mukaista?
Kyseistä ajattelumallia johdonmukaisesti seuraten lapsetkaan eivät kuulu vain miehen ja naisen rakkausliittoon, vaan yhtä hyvin miehen ja miehen tai naisen ja naisen rakkausliittoon.
Jos sanotaan että lapsi kuuluu vain miehen ja naisen parisuhteeseen, perinteiseen perhemalliin, niin tämäkin on sitten ihmisen omasta päästä lähtöisin oleva ajattelumalli? Jostakin kummallisesta oikusta luonto (tai Jumala joka on laittanut luonnon toimimaan tietyllä tavalla) on luonut niin että ainoastaan mies ja nainen voivat saada lapsia, mutta onneksi luonnon erehdys voidaan nykyään korvata keinosiemennyksellä ja hedelmöityshoidoilla, jolloin samaa sukupuolta olevatkin voivat saada lapsia...
Jne.
Kyseisellä ajattelumallilla varmaan tarkoitetaan hyvää. Ja jotakin "hyvää" sillä kyllä saadaan aikaan. Mutta eri asia mihin tällainen "hyvä" johtaa. Palveleeko se lopulta kenenkään etua? Vai ainoastaan tarpeita, joiden syntymekanismi saattaa perustua vääristymään, luonnottomuuteen.
Mielestäni jälkimmäistä.
Seurauksena on enemmän pahoinvointia kuin hyvinvointia.
Tälläkin palstalla on varmaan viitattu siihen että homoseksuaalisuuden taustalla on henkivalta. En ajattele ihan niin yksioikoisesti. Mutta olen vakuuttunut että jossain määrin asiassa aina on mukana MYÖS henkivaltaulottuvuus. Joko homoseksuaalisen taipumuksen syntyvaiheissa tai myöhemmin sen harjoittamisen myötä. Tämä saattaa tuntua ikävältä puheelta ja jopa että yritän ylimielisesti leimata homot riivatuiksi jotta saisin heitä syrjittyä ja leimattua viimeisen päälle? Siitä ei kuitenkaan ole kyse. Kirjoitan asiasta niinkuin olen rehellisesti kokenut enkä tunnista sairastavani homofobiaa. En erottele ihmisiä jotenkin enemmän tai vähemmän rakastettaviksi persoonina sen mukaan ovatko he homoja vai heteroita, mutta käsitykseni homoseksuaalisuudesta on että se on luonnottomuus ja homoseksuaalisuuden harjoittaminen seksuaalisina tekoina on synti.
Seksi on tarkoitettu avioliittoon. Avioliitto miehen ja naisen välille. Lapsi tarvitsee rakastavat vanhemmat, miehen ja naisen. Se että vanhemmat eivät aina kykene rakastamaan niinkuin tulisi ei ole mikään peruste perinteisen perhemallin väheksymiselle. Kumpi on parempi lapselle vanhempina mies ja nainen jotka eivät kykene rakastamaan lastaan vai esimerkiksi mies ja mies jotka rakastavat ja osoittavat hellyyttä? Kysymys on jo lähtökohdissaan väärä. Mies ja mies ei ole tarkoitettu lapselle vanhemmiksi.
Monta kertaa kuvitellaan että rakkaus on vain jonkinlainen tunnekokemus. Rakkaus on kuitenkin hyvin monipuolinen asia. Kyse ei ole vain rakastumisesta vaan myöskin rakastamisesta. Jos rakkaus käsitetään pelkästään romanttisena ihastumisena jonka vallassa voi "rakkauteen" vedoten tehdä mitä tahansa tai ainakin miltei mitä tahansa, mitähän siitä on seurauksena? Seuraukset näkyvät maailmassa. Rikkinäiset perheet ja tunne-elämältään vaurioituneet lapset eivät ole niinkään vihan seurausta, vaan tunnehuumassa toteutetun rakkauden. Juuri rakkauden tähden hylätään puolisot, petetään, rikotaan avioliittoja jne. Sellaisen rakkauden vallassa ajatellaan että kaikki mikä tuntuu hyvältä on hyvää. Niin ei kuitenkaan ole todellisuudessa.
Rakastaminen perustuu vastuullisuuteen. Se on elämän todellisuuden huomioimista jossa omat tunteet asettuvat paikalleen järjestyksessä. Tunteet ovat tärkeitä mutta ne eivät saa olla todellisuuden mittapuu, ainakaan kristityn elämässä.
> Rakkauteen taas kuuluu, että sen tarkoitus on rakastetun hyvä, ei, että ensisijaisesti toivoisimme hänestä itsellemmme jotakin mielihyvää, seksuaalista tai muuta. <
Kauniisti sanottu. Olen samaa mieltä. Raamattu sanoo että rakkaus ei tee lähimmäiselleen mitään pahaa.
Jos rakastun silloin tahdon myös rakastaa. Se tarkoittaa että en lähde itsekkäästi omistamaan rakkauteni kohdetta vaan rukoilen: Herra, johdata tälle henkilölle juuri se puoliso jonka kanssa hän parhaiten voi olla onnellinen - jos se olen minä niin kiitos siitä, anna tapahtua niin, mutta jos se en ole minä auta minua hyväksymään asia ja varjele tämä henkilö minulta, itsekkyydeltäni ja omistamisenhalultani.
Mielestäni on niin että jos mies "aidosti" rakastuu toiseen mieheen tai nainen toiseen naiseen, niin siinä on vain yksi tie: luovuttaa tämä asia Jumalalle ja kieltäytyä olemasta minkäänlaisessa kontaktissa kyseisen henkilön kanssa. Uskon että homo voi vapautua taipumuksestaan ja eheytyä seksuaaliselta identiteetiltään eli parantua heteroksi, riippuen kuitenkin monista tekijöistä, esimerkiksi onko homous jossain vaiheessa demonisesta vaikutuksesta syntynyt perversio. Asiaan kuitenkin aina liittyvät sekä sielulliset tekijät että myös henkivaltatekijät, joissain tapauksissa enemmän edellinen ja joissain jälkimmäinen. Saattaa olla etteivät kaikki homoseksuaalit uskoontultuaankan eheydy, niin sanotusti, silloin on vain opittava elämään asian kanssa ja uskon että Jumala auttaa, aivan varmasti. Paljon vaikuttaa myös seurakunnan ilmapiiri ja muiden uskovien tuki. Täytyisi olla niin ettei kenenkään tarvitse seurakunnan keskellä hävetä homouttaan. Homojen syrjiminen on vakava synti ja perustuu ylpeyteen ja vääränlaiseen hurskasteluun. Kuitenkin: se että rakastamme jokaista ihmistä sellaisena kuin hän on ei tarkoita että hyväksyisimme kaiken mitä hän tekee.
Siunaan jokaista ihmistä katsomatta hänen taipumuksiinsa, mutta en siunaa kaikkien ihmisten taipumuksia. Kuten sanoin, näkemykseni on että Jumala tahtoo homoudesta eheyttää ja siellä missä täydellinen eheytyminen heteroksi ei ole mahdollista, on mahdollista kokea että Hän auttaa elämään asian kanssa.
Vääränlainen humanistinen idealismi ei ratkaise ongelmaa vaan pahentaa sitä.
" mutta käsitykseni homoseksuaalisuudesta on että se on luonnottomuus ja homoseksuaalisuuden harjoittaminen seksuaalisina tekoina on synti."
"Rakkaus on kuitenkin hyvin monipuolinen asia. Kyse ei ole vain rakastumisesta vaan myöskin rakastamisesta."
Miksi on luonnotonta rakastaa ja kunniottaa samaa sukupuolta olevaa ihmistä? Rakkaus ei ole koskaa tuhova voima vaan rakentava. Miksi tälläisesta rakkaus suhteesta pitää kieltää seksuaalisuus?
Kieltämällä seksuaalisen osan itsestämme (synnin pelosta)emme voi toteuttaa kokonaisvaltaisesti itseämme ja mihin se voisi johtaa? Pahempiin ongelmiin: pelkoihin, itsetunnon alenemiseen jne ja mitä näistä em. mainituista asioista seuraa:ahdistusta, paniikkia, fobioita jne. ja sitten niitä lievitetään viinalla ja lääkkeillä ja kierre on valmis.
Kaikille ihmisille ei ole Jumala ja synnin tuntoon tuleminen ratkaisu. Ihminen on sellainen.
Asian voi kääntää toisin päin. Jos se, mikä on heteroille luonnollista kiellettäisiin: rakkaus vastakkaiseen sukupuoleen. Mitä siitä seuraisi. Jokainen voi sen vain kuvitella.
Ei kukaan halua EHDOIN TAHDOIN olla sitä mitä on.
Ei hetero halua olla hetero. Ei homo halua olla homo. Ei kasvuhäiriöinen halua olla kääpiö jne.
Me kaikki olemme sitä miksi olemme syntyneet.
Tämä on tosiasia ja myös se, että ei Jumala ole kaikille ratkaisu.
..homous on synti ja kauhistus Jumalan silmissä. Sellaiset eivät Raamatun mukaan peri taivasten valtakuntaa. Ne synnit olivat yksi syy Sodoman ja Gomorran tuhoon.
Älkää leikkikö synnillä. Se on kuoleman vakava asia.
onkohan koko sodomat ja gomorat pelkkää fiktiota? Jos kaupungit on tuhotunut niin paikalliset uskovat keksi tollasen selityksen koska syy piti saada vieritettyä joidenkin niskoille.
Maailmassa on valtavasti pahuutta ja rikollisuutta. Miksikähän näitä muita paikkoja ei ole tuhottu?
Muutama mies siis oli ihastunut toisiinsa ja suutelivat tai jotain. Herra siinä siinä sitten KAUHISTELI ja pisti kaupungit sileeks. Just joo.. on taas uskislätinää kaikken tyypillisimmillään.
Sodoman ja todennäköisesti myös Gomorran varsinainen synti oli (siis Raamatun mukaan) "ylpeys, leivän yltäkylläisyys ja huoleton lepo". Oman edun tavoittelu, ahnehtiminen ja nautiskelussa mässäily johti lähimmäisten tarpeiden väheksymiseen: "mutta kurjaa ja köyhää hän ei kädestä ottanut."
Varsinainen ongelma ei siis ollut seksuaalisissa luonnottomuuksissa vaan paljon syvemmällä.
Ongelma oli väärässä asenteellisuudessa. Itsekkyys ja omien tarpeiden palvonta, huoleton elämä piittaamatta totuudesta ja toisista ihmisistä, siitä mikä oikeasti on hyvää ja Jumalan näkökulmasta rakentavaa. Kun tällainen pääsee vallalle ja sitä aletaan ruokkia ja pitää ihailtavana olotilana seuraukset myös ovat sen mukaisia.
Kyseinen elämänmuoto oli maaperänä ja kasvualustana kaikenlaiselle irstailulle ja myös homoseksualismin hyväksymiselle ja todennäköisesti jopa sen ihailemiselle. Lopputuloksena oli Jumalan tuomio luonnonmullistuksen välityksellä. On epäilty että kyseessä olisi valtavan maanalaisen kaasuesiintymän purkautuminen räjähdyksenä ja sitä seuraavat tulipalot. Voi tietysti olla että Jumala antoi tuomionsa suoraan yliluonnollisena tapahtumana, mutta yhtä hyvin on mahdollista että Hän käytti geologisia ja geofysikaalisia olosuhteita tuomion toteuttamisessa.
Hes.16:49 on hyvin opettavainen kohta. Kyseessä on yksi pieni jae, jonka voi helposti ohittaa, mutta jakeeseen sisältyvä ilmoitus menee suoraan ongelman ytimeen.
On hyvä että mietimme asenteitamme. Ainakin minut tuo jae vetää vakavaksi. En voi ryhtyä kivittämään ketään ihmistä tai ihmisryhmää kun joudun itse miettimään mitä Jumalan sana minun elämäni asenteisiin ja arvojärjestyksiin puhuu.
Joka tapauksessa Sodoma ja Gomorra tuhoutui. Loot pelastui oikean asenteensa tähden. Uskon niin kuin Raamattu sen sanoo että kaupungit tuhoutuivat synnillisen elämänmenon vuoksi ja ehkä varoitukseksi muille, jottei irstaileva elämäntapa olisi päässyt leviämään kaupunkien keskeltä ympäristöön ja muihin kaupunkeihin villitsevien henkien vaikutuksesta, jotka olivat saaneet asukkaat valtoihinsa.
Nykyään kaikki kaupungit ei ehkä tuhoudu samalla tavalla eikä ennenkään kaikkia kaupunkeja tuhottu. Jumala on pitkämielinen ja tahtoo että ihmiset tekisivät parannuksen. Näin sanoo Raamattu. Jumala on kyllä pyhä ja synnillä on oma seurauksensa mutta ei Hän silti ole vihan ja tuomion Jumala, ensisijaisesti, kyllä Jumala näkyy Raamatussa rakkauden Jumalana jolla on halu laupeuteen.
Paavalin kirje galatalaisille, 6:7.
Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.
Jesaja 30:18-23.
18. Sentähden Herra odottaa, että hän voisi olla teille armollinen, sentähden hän nousee armahtaaksensa teitä; sillä Herra on oikeuden Jumala. Autuaita kaikki, jotka häntä odottavat!
19. Sinä kansa, joka asut Siionissa, Jerusalemissa, älä itke! Hän on sinulle totisesti armollinen, kun apua huudat; sen kuullessaan hän vastaa sinulle kohta.
20. Vaikka Herra antaa teille hädän leipää ja ahdistuksen vettä, niin ei sinun opettajasi sitten enää kätkeydy, vaan sinun silmäsi saavat nähdä sinun opettajasi.
21. Ja sinun korvasi kuulevat takaasi tämän sanan, milloin poikkeatte oikealle tai vasemmalle: "Tässä on tie, sitä käykää."
22. Silloin sinä havaitset saastaiseksi veistettyjen jumalankuviesi hopeapäällyksen ja valettujen jumalankuviesi kultakuoren; sinä viskaat ne pois kuin inhotuksen, sinä sanot niille: "Ulos!"
23. Niin hän antaa sateen sinun siemenellesi, jonka maahan kylvät, ja maan sadosta leivän, joka on oleva mehevä ja lihava, ja sinun karjasi on sinä päivänä käyvä laajalla laitumella.
Kirjoitamme tällä foorumilla mielipiteistämme, jotka eivät aina tukeudu Jumalan sanaan, raamattuun. Oma kirjoitukseni on vain yksi toisten joukossa ja siksi vajavainen. Se perustuu vuosikymmenien kokemuksiin mm. avioliitosta seksuaalisuudesta ja Jumalan yhteydessä elämisestä.
Meillä on oikeus ilmaista mielipiteemme, jotkut olettavat että velvollisuus. Mitä tai ketä se rakentaa ? Voimme olla eri mieltä seksuaalisuudesta ja sättiä tai puolustaa homoja ja heteroita mielemme mukaan. Meillä on oikeus olla Jumalan tahdon suhteen eri mieltä kuin mitä raamattu ilmoittaa. Ja koska meillä on oikeus, me sitä myös käytämme. Mutta teemme niin tai näin, meidän velvollisuutemme on aina kohdata valintojemme seuraukset omassa sekä läheistemme elämässä. Usein omat näkemyksemme johtavatkin meidät myös tekoihin, jotka poikkeavat Jumalan alkuperäisestä tahdosta. Silloin me joudumme kohtaamaan tekojemme seurausvaikutukset. Niitä emme voi paeta.
Seksuaalisuus on osa Jumalan luomistyötä ja luonnollinen osa ihmisyyttä. Jumala tarkoitus on, että eläisimme yhteydessä Häneen. Siksi myöskään arvokasta lahjaamme, seksuaalisuutta ei tulisi harjoittaa avioliiton ulkopuolella, vaan ainoastaan uskonyhteydessä Häneen.
Ero Jumalasta on synti ja kaikki mitä me teemme uskosta osattomina, myös seksuaalisuutemme ilmentäminen, vaikka kuinka hyvältä ja pyhältä vaikuttavaa, on syntiä.
Seksuaalisista poikkeavuuksista, joista homous on vain yksi, voidaan olla eri mieltä. Ja ollaankin. Meillä on siihen oikeus, jota käyttäessämme me kuitenkin ajaudumme yhä kauemmaksi Jumalan alkuperäisestä suunnitelmasta ja tahdosta. Silloin me raamatun mukaan vedämme yllemme kirouksen muodossa erilaisia sairauksia ja luonnottomuuksia (joista homous on vain yksi).
Ps: Homous ei ole synti, vaan sen seuraus. Mikäli mieltymys johtaa tekoihin, ne ovat syntiä. Meillä on kuitenkin anteeksianto niistäkin Kristuksen veressä. Niin myös vapautuminen, mikäli tahdomme, kaikesta synnin saastutuksesta sekä sen seurauksista (myös homoudesta).
Pidän tällaisesta. Selkeästi muotoiltu näkemys ilman kiivailua. Tai sitten asialliselta näyttävään muotoon puettua kiivailua, sanoisi joku. No, ainakin minun mielestäni oikein asiallinen ja kiihkoton, perusteltu ja Raamatun totuuksiin perustuva kirjoitus.
Yksi asia...
> Ero Jumalasta on synti ja kaikki mitä me teemme uskosta osattomina, myös seksuaalisuutemme ilmentäminen, vaikka kuinka hyvältä ja pyhältä vaikuttavaa, on syntiä. <
Tätä haluaisin vähän täsmentää...
Asia on tavallaan totta, mutta hieman harhaanjohtavasti muotoiltu ja voi johtaa vääriin käsityksiin.
Sanoisin että kaikki mitä uskosta osattomina teemme, vaikuttaa kuinka hyvältä ja pyhältä tahansa, tapahtuu synnillisessä olotilassa, erillisyydessä Jumalasta.
En kuitenkaan sanoisi että jokin hyvä asia on synti. Esimerkiksi jos ei-uskova auttaa lähimmäistään niin ei tämä asia mikään synti ole, kyllä se on Jumalan tahdon mukainen asia. Synnistä on kyse vasta silloin jos ihminen tuollaisiin tekoihin vedoten yrittää ansaita itselleen taivaspaikan ja omalla hyvyydellään ohittaa Jeesuksen sovintotyön, kieltäytyen näkemästä synnillistä luontoaan. Mutta ei siinäkään tapauksessa itse teko, lähimmäisen auttaminen, ole synti, synti on vain se että tätä tekoa käytetään Jumalan edessä synnillisesti, kätkemään ja ohittamaan oma jumalattomuus.
Jumala sanoo jo Vt:n puolella niille jotka yrittävät tällä tavalla pukeutua omiin hyviin tekoihinsa kätkeäkseen synnillisen luontonsa, että heidän vanhurskautensa on Jumalan edessä kuin saastainen vaate, se on omavanhurskautta jossa korvataan Jumala omilla uskomuksilla ja ajatusrakennelmilla, kuvitelmilla Jumalasta ja ihmisen kelvollisuudesta.
Ihminen tarvitsee sovitusta synnin (yksikkömuoto, tarkoittaa synnillistä olemusta, joka ilmenee asenteellisuutena, oman tahdon korostamisena ohi Jumalan) tähden. Jeesuksen Kristuksen sovintoveressä saamme anteeksi tekosynnit (monikossa, ne teot jotka nousevat syntisyydestämme ja joilla rikomme Jumalaa vastaan) mutta tärkeintä on että meidät anteeksiantamuksen kautta sovituksessa liitetään Jumalaan, jolloin Pyhä Henki alkaa tehdä työtä olemuksessamme ja asenteellisuudessamme. Siihen tarvitaan ristiä.
Yksinkertaisesti siis:
Ei-uskova voi tehdä monia hyviä tekoja jotka sinänsä ovat Jumalan mielestä oikein ja miellyttävät Häntä. Nuo teot eivät ole syntiä, mutta ne eivät myöskään pelasta ihmistä. Ne ovat synnillisessä olotilassa, erillään olemuksellisesta yhteydestä eli sovituksesta tapahtuvia tekoja.
Kiitos hyvästä kirjoituksesta, Tepa.
SIUNAUSTA kaikille uskoville veljille ja siskoille. Rukoillaan niiden puolesta jotka eivät vielä tunne Jumalan rakkautta. Jeesus on Herra.
-Kiitos Jumalalle Tepa ja mamabeard hyvistä ja siunaavista kirjoituksista. Veljillä on kyllä jumalalta saatrua viisautta ja sen huomaa -ei tunnu sanat miltään "helisevän vasken tai kilisevän kulkusen" ääneltä, kuten niin monien muiden kirjoitelmissa.