Se on niin että; kenen leipää syöt, sen virsiä laulelet.
Eli kenen palkkalistoilla on Suomen Kirkon johto ja esimerkiksi vaikkapa Arkkipiispa?
Ettei vaan olisi Suomen vasemmistojohtoisen valtion palkkalistoilla: marxilaisen materialismin mukaan "uskonto on ooppiumia Kansalle.
Kirkko lähes kuoli Neuvostoliiton sosialismin aikana, mutta nyt se voi Venäjällä hienosti.
Odotamme täydellistä USKONPUHDISTUSTA Suomen Kirkossa.
(Joh.15:5-10)
”Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään. Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi."
PS: Missä on Suomen Kirkon ilosanoma?
The Orginal Gospel Message?
PSS: Miksi Suomen Kirkko muistuttaa nykyään enemmänkin hautauskonttoria, kuin Hyvän sanoman kehtoa?
Eli kenen palkkalistoilla on Suomen Kirkon johto ja esimerkiksi vaikkapa Arkkipiispa?
Ettei vaan olisi Suomen vasemmistojohtoisen valtion palkkalistoilla: marxilaisen materialismin mukaan "uskonto on ooppiumia Kansalle.
Kirkko lähes kuoli Neuvostoliiton sosialismin aikana, mutta nyt se voi Venäjällä hienosti.
Odotamme täydellistä USKONPUHDISTUSTA Suomen Kirkossa.
(Joh.15:5-10)
”Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään. Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi."
PS: Missä on Suomen Kirkon ilosanoma?
The Orginal Gospel Message?
PSS: Miksi Suomen Kirkko muistuttaa nykyään enemmänkin hautauskonttoria, kuin Hyvän sanoman kehtoa?
Vastaukset 30
Vanhimmat
Ole vaiti eksytyksen henki!!!
-----
Alkuperäinen evankeliumi kaikuu tänäkin päivänä
Suomen EvLut kirkossa monien ja taas monien
sanaan sitoutuneiden työntekijöiden ja kristittyjen suulla.
Jokainen Herrassa elävä kristitty tukee tätä työtä.
"Vielä on Herralla 7000 miestä, jotka eivät ole Baalille polveansa notkistaneet".
joka seurakunnassa.
Alkuperäisen viestin lähettäjä on oikeassa.
Ja sitten vielä sekin, että niin kauan kuin kirkossa luetaan uskontunnustusta ja isämeitää, niin kauan siellä on P. Henki mukana?
Sinäkin siis hurmahenkiä. Repimässä kommunistien kanssa kirkkoa maan tasalle?
Onko siitä joku ilo Kristukselle?
Olisit iloinen siitä, että monessa seurakunnassa
Jumalan sana on edelleen valona ja lohtuna.
Todellinen kristitty rukoilee pitääkseen
oikeaa työtä tekevien käsiä ylhäällä, jotta
Jumalan asia pysyisi voitolla.
Amen, sanoit totuuden.
Herra tuntee omansa. Sana ja sakramentit ovat monen kristityn lohtuna. Taas huomenna klo 10
Lahkolaishenkiset haluaisivat viedä heiltä senkin.
Onko sellainen Jumalasta: Ei!!!!!
Monet sanovat, etteivät lue Vanhaa Testamenttia lainkaan, kun se on niin sotainen kirja. Niin sanovatne, jotka eivät ymmärrä myöskään sielunvihollisen valtaa ja voimaa sekä sen alati valveilla oloa. Se näet tekee yhtä päätä hyökkäyksiä Herran seurakuntaa vastaan. Se saakin taivutettua tahtoonsa niitä, jotka eivät ole Jumalan sanaan sitoutuneita. Kun seurakunnassa esiintyy tunnustusta, että rauha, rauha, niin jo siitä on aistittavissa, että käärmeen henki on saanut saastuttaa mielet. "Onko Jumala sanonut", on ajassamme tuttu kysymys ja voidaan todeta, että nyt ollaankin luopumassa Raamatusta Jumalan ilmoituksena. Raamattua pidetään juutalaisten eepoksena tai sellaisena, että siinä on ihmisten pyhäksi kokemia kirjoituksia Jumalasta, mutta se ei ole Jumalan ilmoitus meille.
Nyt on siis aika unesta Herran seurakunnan herätä vartiopaikalleen, ettei saarrettu seurakunta tulisi vyörytetyksi kokonaan pois Jumalan sanasta. Seurakunnan ei tule laskea aseitaan kun vastapuolen hyökkäys on koko ajan käynnissä. Jos harhoja ei kukisteta, niin hetken kuluttua ei ole mitään jälellä Jumalan sanasta, on vaan harhoja.
Siis uskonpuhdistuksen ja raamattuun sitoutumisen on oltava jatkuvaa, että pysyisimme totuudessa. Ilmottaudun siihen ryhmään, joka jatkuvalla uskonpuhdistusasenteellaan pitää kirkon todellisesti pystyssä, eikä anna sen kaatua sielunvihollisen syliin. Lahkolaiset ovat niitä, jotka ovat sanasta irroittautuneet. Totuuden julistajat eivät ole lahkolaisia, vaikka he joskus sanovat ääneen "so so pojat ei nyt sentään kaikki meno ole raamatun mukaista". Uskovat ovat kuninkaita ja pappeja ja heidän on hallittava sanalla seurakunnassa, ettei harhoihin jouduttaisi ja jos harhoihin on jouduttu, niin kukistetaan ilmenneet harhat - siis eläköön uskonpuhdistus.
Vääryys vallan saapi.
Kun tuntee Raamattua, niin on seuraa, että onko käärme Paratiisissa. Tänä aikana ollaan romuttamassa Raamatun totuudet. Yksi hurjin lankeemus kuuluu: Raamattu ei aikanamme ole sitova Jumalan sana. Valitettavasti tuota linjaa johdetaan kirkon korkeimmilta istuimilta käsin. Siis kaikkea mitä kuulemme hymistelevän ei tule ottaa muuta kuin käärmeen kuiskutteluna, että eihän Jumala nyt niin ole sanonut. Luopiokirkon ääni on pettävän katala, jossa ei julisteta lakia synnintunnon heräämiseksi ja siellä ei saa Kristus olla ainoana vanhurskautena Jumalan edessä. Luopiokirkko tuntee myös uskovien vainot. Sitä kohti vääjäämättä olemme menossa. Olen kuullut Sanan uskoville lausuttavan huudon: lähtekää pois, mitä siinä vielä takkuatte !!! Sen sanoi luterilaisen kirkkomme piispa. Lustetta, ohrakkeita, kuivia oksia ja farisealaisia on tavattoman paljon kristikansan keskellä. Kannatan uskonpuhdistusta, siis takaisin Raamattuun.
Toivoisin, että piispamme havahtuisivat parannukseen Raamatun vastaisten päätöstensä ja maailman mielipiteitä syleilevien mielipiteidensä suhteen. Piispamme ovat käyneet Raamatulle kovakorvaiseksi. Sanon tämän kaiken piispojen kanssa käymieni keskustelujen ja piispoille lähettämieni kirjelmieni perustella.
Raamatun Jumalan Sanaksi ja Kristuksen Jumalan edessä kelpaavan vanhurskauden tunnustavien vainoaminen saa yhä julkeampia muotoja ja tulemme näkemään uudenlaiset ”polttoroviot”. Kun he luulevat tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle, niin silloin he surmaavat Kristuksen verellään pesemiä ja sanallaan laiduntamia karitsoita. Väärät paimenet ovat lammasten vaatteisiin pukeutuneita raatelevia susia.
Maailmallisuuteen langenneiden kirkkojen yhä syvenevät lankeemukset eivät tule jäämään mihinkään lihallisten syntien hyväksyntään, kuten homoseksuaalisuuteen. Uskontojen ja kirkkojen mahdollisimman laaja yhteensulautus johtaa yhä laajenevaan naispappeuteen, jokapäiväisen uhrin poistamiseen ja hävityksen kauhistukseen pyhässä paikassa (hengellisiä syntejä ei tunnisteta).
Tämä kaikki siis ennen, kun Kristus tulee takaisin hakemaan omansa. Synnin mitta ulottuu taivaaseen asti. Tässä on Raamatun ilmoittama profetia viimeisen ajan viimeisille päiville. Sen ajan kynnyksellä nyt olemme. Niitä suuria herätyksiä ei ole enää luvassa, joita 1970-1980 luvuilla monet tekivät omina ennustuksinaan Raamatusta poiketen ja joista on nyt taas hiljattain saaneet kuulla. Raamattu sanoo, että kun Kristus tulee, niin löytäneekö hän uskoa maan päältä. Paha saa siis vallan ja pyhien leiri saarretaan uskonnollisten, farisealaisten ja hyvien töiden tekijöiden toimesta.
Sakramenteista on tullut muodollisia kauniita tapoja. Syvällisempi merkitys on hämärtynyt. Paljon on kyse muodollisesta hengellisestä toiminnasta. Aina vain vähenevä joukko ymmärtää, mitä on kasteessa uudestisyntymä tai Herran ruumis ja veri leivässä ja viinissä. Perisyntioppikin on paljolta unohdettu lahkolaisten tapaan. Tietysti lain opetus synnintunnon heräämiseksi on kiellettyjen asioiden listalla. Puhutaan nättiä ja kevyttä, ettei kukaan loukkaantuisi. Augsburgin tunnustus sanoo: "Aadamin lankeemuksen jälkeen kaikki ihmiset, jotka lisääntyvät luonnollisella tavalla, syntyvät synnissä, so. ilman jumalanpelkoa, ilman luottamusta Jumalaan, sekä pahan himon hallitsemina. Tämä alkusairaus ja perisynti on todella synti." Lain sanan pitäisi koko ajan kaikua kirkossa ja totta sitten etsitään anteeksiantamusta Kristuksen työssä kun synti tunnetaan. Nyt ei ole syntisiä ihmisiä, kun kaikki ovat sivistyneet ja omaavat kaikessa suhteessa kehityksen. Luojaakaan ei enää tarvitse. On siis mukauduttu väärän kanssa.
VIRSI 440 (vanha virsikirja) pohjana Psalmi 58. Haqvin Spegel (ruotsalainen) 1645-1714. Virttä kirkolliskokous ylimääräisessä istunnossa 13. helmikuuta 1986 ei hyväksynyt uuteen virsikirjaan.
1. Jo vääryys vallan saapi,
Se huutaa taivaseen.
Se turmaa ennustaapi,
Vie kansat kurjuuteen.
Ken Herran oikeutta
Nyt täällä julistaa,
Ja ken vanhurskautta
Nyt tahtois puolustaa?
2. Nyt viekas vilppi täällä
On noussut kunniaan,
On valhe vallan päällä
Ja vääryys voimassaan.
Ei kuulla kurjan ääntä,
Ja köyhää sorretaan,
Ja lainkin rikkaat vääntää
Vääryyttä puoltamaan.
3. Kas, köyhän leivän syövät
Nuo jumalattomat.
He viatonta lyövät
Ja häntä vainoovat
He kurjaa ahdistaapi
Kuin käärme kiukussa,
Korvansa tukkeaapi
Tuon raukan huudoilta
4. He armotonna veivät
Osuudet orpojen.
He söivät lesken leivät,
On Herra nähnyt sen.
Hän vanhurskaasti kostaa
Vääryydentekijät,
Rankaisee ansiosta
Nuo viekkaat ryöstäjät.
5. Vaan voitonpäivän kerran
Vaivaiset näkevät,
-Vanhurskaus kun Herran
Lyö väärät väkevät.
Oi Herra, voimas näytä,
Kanssasi armahda
Ja hurskaan pyynnöt täytä
Ja päästä vaivasta.
Lahkolainen.
Sanahan merkitsee erottautumista kirkon yhteydestä.
On syytä tukea kirkkoa puhumalla hyvää siitä, mikä siellä on hyvää ja oikeaa.
Anteeksi AlpoAhola, mutta näissä ylipitkissä julistuksissasi on melko paljon omahyväisyyttä ja omaa vanhurskautta.
Aivan kuin sinä olisit se, joka pitää totuutta pystyssä EvLutKirkossa. Kehut tekemisiäsi, kirjelmiäsi ja puheitasi. Joku siinä mättää.
On synti puhua luopiokirkosta.
Käsky on myös torjua harhat. Asia tulee varsin selväksi Vanhassa Testamentissa, Jeesuksen opetuksessa ja apostolisen ajan opetuksessa.
Lahkolaisuudesta sinulla voi olla sellainen käsitys, että se merkitsee vain kirkon ulkopuolista ryhmää, mutta minun käsitykseni lahkolaisuudesta on sellainen, että se on ennen muuta opillista poikkeamaa Jumalan sanasta. Lahkolaisuutta voi siis olla kirkon sisälläkin, eikä ainoastaan kirkon ulkopuolella.
On siis tarkistettava kaikkea, että ollaanko yhtä Jumalan sanassa. Ulkonainen yhteys voi olla pelkästään inhimillistä ja sillä ei ole varsinaisesti tekemistä sen kanssa, että ollaanko sanan alaisuudessa. Harhojen torjunta kuuluu kaikille kirkon jäsenille. Se on kirkon rakentamista ja koossa pitämistä. Mitä seurasi Baabelin tornin rakentamisesta, kun siellä esiintyi erilaisia rakennuspiirrustuksia. Jos heresiat (omavalintaiset harhat) ja erilaiset pseudot (valheet) sallitaan, niin minkälainen kirkko se on.
Omavanhuskaus on sitä, että luulee täytäneensä Jumalan lain. Minä ole Jumalan lain peilissä kadotustuomion alainen. Siis olen pois pantavaa ja kelvottomaksi käynyttä. En siis omaa mitään sellaista, jota voisi nimittää saavutetusi omaksi vanhurskaudeksi.
Luterilaisessa kirkossa saarnataan kyllä evankeliumia, mutta lain saarna on usein kadonnut jonnekin. Eli ns. antinomismi nostaa päätään. Ihmisille tulisi saarnata lakia ja evankeliumia.
Jos laki ymmärretään ihmisen luonnollisiksi vastoinkäymisiksi elämässä ja niin edelleen (kuten nykyään saa paljon kuulla), niin se ei ole oikeaa lakia raamatullisessa mielessä. Laki on Jumalan vaatimusten saarnaamista: olkaa täydelliset kuten teidän Jumalanne on täydellinen (jne.)
Silloin kun lakia aletaan saarnaamaan kaikessa ankaruudessaan ja sen perään evankeliumia, niin vasta silloin usko Jeesuksen Kristuksen sovitustyöhön voi syntyä terveellä tavalla. Ihminen havaitsee oman pahuudensa ja Jumalan vastaisen toimintansa ja ajautuu epätoivoon. Evankeliumissa Kristus tulee ihmisen avuksi ja tarjoaa täydellisen lain täyttymyksen ja uskon.
Meillä on Raamattu ja sen ilmoitus, joka on siis perustus, joka määrää kirkon opin ja muodon. Kirkon oppia ei siis määrittele viimekädessä kikolliskokoukset ja muut institutiot. Lutherhan osoitti, että myös kirkolliskokoukset erehtyvät ja kirkko voi olla väärien huoneenhaltijoiden käsissä.
Kirkolliskokousten pitäisi valvoa sitä, että pysyttäisiin alkuperäisessä Raamatun opissa. Jos kirkolliskokoukset tekevät Raamatun vastaisia päätöksiä, niin silloin kirkosta siinä suhteessa on tullut LUOPIOKORKKO, vaikka siellä on vielä jäljellä sana ja sakramentit. On hyvä huomioida ilmestyskirjan alkupuolella muistiin kirjoitetut Jeesuksen Vähän-Aasian seurakuntien piispantarkastuskertomukset.
Kirkossa voi siis olla Jumalan sanan herättämiä paimenia, vaikka olisikin luovuttu osin totuudesta. Nyt on sellainen tilanne. Nyt on jokaisen hengellisessä mielessä kuninkaan ja papin (Uskova kristitty) katsottava mitä meille opetetaan, ettei mentäisi lankeemusten mukana maailmallisuuteen ja raamatun vastaisuuteen. Kuetä tulee kuunnella Jumalaa vai ihmistä.
Joku ei siis täsmää ja se jotuu siitä, että niin laajasti on Raamatusta opin sisältönä ja ohjeena luovuttu humanismiin ja liberaaliteoligiaan, jossa tunnustetaan, ettei Raamattu olekaan ajassamme sitova Jumalan sana.
Kannatan viestisi asiasisätöä ja sanavalintaa.
Hyvääkin työtä on. rukoilkaamme sen puolesta.
Totuutta on ja sitä ei kukaan varmaan kiellä ja sitä vastaan ei tällä palstalla ole hyökättykään. Kuitenkin on niin, että jos harhat saavat vapaasti kirkon sisällä kasvaa, niin totuus tulee yhä enemmän saareeretuksi ja piiritetyksi ja lopuksi se vääryyden ja harhojen voimalla tukahdutetaan. Vakava on Jeesuksen sana: kun hän tulee, niin löytyneekö uskoa maanpäältä Luuk.18:8.
Siis rukoilemme ja teemme työtä totuuden puolesta, ettei vääryys valtaa saisi, ettei luste tukahduttaisi nisua.
Ei se tapahdu repimisellä ja mollaamisella ja jatkuvalla haukkumisella.
Tuo on jotain muuta. Ei ole PH:stä.
Se tapahtuu julistamalla evankeliumin sanaa.
Missä on viallisia ihmisiä, puhutaan heidän kanssaan, eikä siitä toreilla kuuluteta.
Julkisesti puhutaan: tämä on oikeaa.
Mitä sinä täällä piispoja haukut työksesi?
Lukevatko he näitä kirjoituksia?
Tutki sydäntäsi, sinulla on hyvää asiaa monasti.
Tuntuu siltä että vihasta on tullut ruoka, vaikka sen pitäisi olla Jumalan sana.
On eroteltava vastuut. Piispalle on paljon uskottu. Piispalta paljon vaaditaan. Jos piispa ei julkisessa ja hengellisessä paimenvirassa pysy totuudessa, sekä moraalissa tai opissa, niin suoraan vaan on sanottava, että tulisi parannukseen ja tulisi totuuden todistajaksi. >Lukevatko he näitä kirjoituksia?> Piispat ei näitä lue, eikä piispat yleensä kommentoi kuin harvoin kirjeitä, joita heille lähetetään. Piispat eivät myöskään välitä yhteisöjen julkilausumista. Se mitä mykyiset piispat seuraavat on julkisuuskuva mediassa ja se että ovat mahdollisimman suvaitsevia eri suuntiin, mutta suvaitsemattomia niille, jotka pitävät Raamattua ehdottomana Jumalan sanana. "Lähtekää ulos, mitä siinä vielä takkuatte".
Sitten erikseen on ajateltava niitä, joita hoidetaan. Heidän lankeemuksistaan keskustellaan kahden kesken sielunhoidollisesti. Lain sana tietysti opettaa tuntemaaan synnin ja evankeliumi antaa voiman omistamaan syntien anteeksisaamisen ja voiman uuteen kuuliaisuuteen.
Sielunhoito on erityisen tärkeä asia, mutta jos on ylpeyttä, niin ei auta muu kuin lain sanalla osoittaa miten Jumala tuomioistuimeltaan käsittelee Kristuksen veden tallaajia. Jumalan rakkaus on tullut ilmi Kristuksessa. Kristuksen ulkopuolella on Jumalan laki kuluttavana tulena.
Olen tutkinut sydäntäni. Raamatun todistuksen mukaan sydämestä lähtevät pahat ajatus sanat ja teot. Sieltä ei löydy kuin saastaa.
Että antinomilaisuus tulisi käsitteenä selväksi, niin lisään siitä edellä sanottuun jotain huomioita. Anti (kreik.) tarkoitaa sanaa "vastaan, sijasta" ja nomi "laki". Antinomilaisuus on lain hylkäystä. Antinomismi väheksyy erityisesti siveyslakeja ja pitää lain opetuskäyttöä (lain kolmas käyttö) tarpeettomana. Seurakunnassahan tulee saarnata sekä lakia ja evankeliumia. Vanhurskauttamisessa laki ja evankeliumi on erotettava toisistaa.
"Lain ja evankeliumin erottaminen vanhurskauttamisessa ei tarkoita lain kokonaisvaltaista hylkäämistä niin kuin monet valitettavasti luulevat (antinomilaisuus). Kun Paavali oli opettanut vanhurskautumisen armosta uskon kautta ilman lain tekoja, hän kysyi: ”Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain.” (Room.3:31). Hän opetti juuri samoin kuin Jeesus vuorisaarnassa (Matt.5:17ss). Kristuksessa toteutuu profeetan ennustus uudesta liitosta (Jer.31:31 ss). Pyhä Henki kutsuu kristikunnan evankeliumilla ja varustaa sen lahjavanhurskaudella uskon kautta sekä kirjoittaa Jumalan lain ihmisten sydämiin. Lain paikka on siinä kuuliaisuudessa, joka seuraa uskoa ( pyhitys, vrt. Room.6). Voimme tiivistäen lausua edellä olevan niin, että lain alta armon alle päässyt alistuu Jumalan lakiin uudessa kuuliaisuudessa." Lähde: Matti Roininen
Ei piispa hoida vastuutaan täällä netissä.
Huomasin, että vanhoillislestadiolaiset (SRK)ovatkin antinomisteja. Se oli kyllä yllätys. Sen tiesin, että he ovat ns. sakramentin villitsijöitä ja pelagiolaisia.
Olenko minä SRK:lainen?
Olet aikoinaan vastannut siihen kyssäriin EI.
Etkö enää itse tiedä?
Ei oo eppäilystäkään siitä että olisin lestadiolainen, muttä olen kuitenkin tietyllä tavalla tunnustuksellinen jasellaisia on joskus kutsuttu vanhoillisiksi. Siksi kysyin ettei tule väärää kuvaa, että olenko SRK:lainen, kun viestini jälkeen tuli sellainen viesti, jossa viitattiin SRK:hon.
Piispa on tehnyt valan, siitä että hän myös pysyy Jumalan sanassa.
17. Lupaukset
Avustajat lukevat raamatuntekstejä.
L Tahdotko Jumalan avulla pysyä lujana tässä kirkon uskossa ja vahvistaa siinä seurakuntalaisia?
Vastaus:
Tahdon.
– 1. Kor. 4:1–2
L Olet ottanut vastaan kutsun X:n hiippakunnan piispan virkaan. Tahdotko hoitaa tätä virkaa oikein ja uskollisesti Jumalan sanan ja kirkkomme tunnustuksen mukaisesti?
Vastaus:
Tahdon.
– Matt. 28:18–20
L Tahdotko valvoa, että evankeliumia saarnataan puhtaasti, sakramentteja jaetaan Kristuksen asetuksen mukaisesti ja seurakuntia hoidetaan kirkkomme järjestyksen mukaan?
Vastaus:
Tahdon.
– Ap. t. 20:28
L Tahdotko edistää kaikkea, mikä rakentaa Kristuksen kirkkoa, ja elää niin, että olet esikuvana seurakunnalle?
Vastaus:
Tahdon.
L Kaikkivaltias Jumala auttakoon sinua pitämään sen, minkä olet luvannut. Vieköön hän itse päätökseen sinussa alkamansa hyvän työn.
18. Virkaan vihkiminen
Vihkiminen
L Sillä valtuutuksella, jonka Kristuksen kirkko on Jumalan tahdon mukaisesti minulle antanut, vihin sinut piispan virkaan X:n hiippakunnassa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Sävelmäsarjat 1–3:
Sävelmäsarja 4:
Seurakunta laulaa virren 111. Jos se on laulettu alkuvirtenä, käytetään jotakin seuraavista: 113, 114, 416, 418, 420, 446. Avustajat pukevat vihittävän kuorikaapuun. Arkkipiispa luovuttaa piispan viran tunnukset ja valtakirjan. Vihittävä polvistuu. Arkkipiispa ja avustajat panevat kätensä hänen päänsä päälle.
L Siunatkoon sinua kolmiyhteinen Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki, ja pyhittäköön sinut palvelemaan Kristuksen kirkkoa aina ja kaikkialla.
SIIS JOS LUTERILAISEN KIRKON JÄSEN SITTEN NÄKEE, ETTEI PIISPA TAI PIISPAT OLE PYSYNEET TOTUUDESSA, NIIN HÄN (jäsen) VOI MILLÄ TAVALLA HALUAA JA MILLÄ MEDIALLA TAHANSA ESITTÄÄ TYYTYMÄTTÖMYYTENSÄ KYSEISESTÄ TOTUUDESTA VÄRYYTEEN MENENISESTÄ. Ei kenenkään tarvitse menettelyylleen hake toisen lupaa. Ei myöskään tarvitse ajatella sitä missä piispa vastuuta kantaa, sillä pispan vika on kokonaisvaltainen sanan palvelian virka ja hän on vastuussa palvelustaan Kristuksen kirkossa aina ja kaikkialla.
"Anteeksi AlpoAhola, mutta näissä ylipitkissä julistuksissasi on melko paljon omahyväisyyttä ja omaa vanhurskautta."
Minua erityisesti kiinnostaa selvityksesi yllä olevan lauseesi viiden viimeisen sanan sisällöstä.
asioita. Tunnut pitävän Suomen ev.lut. kirkkoa jonain Pyhänä Kristuksen Kirkkona riippumatta siitä mitä se tekee ja opettaa...
Ei se niin kuules ole. Jos joku kirkko opettaa omiaan eikä pysy Jumalan sanassa, se on väärä kirkko.
Etpä taida Lutheria kovinkaan hyvin tuntea...
Kyllä:
1) Kirkko on pyhä SIKSI, että siellä opetetaan
Jumalan sanaa, siellä on syntien anteeksisaaminen, pyhät sakramentit, pyhien joukko, rukoukset, uskontunnustus, joka opettaa meitä uskomaan oikein. Jumalan armolahjoja.
2) Onhan siellä paljon väärää, ei se kuitenkaan
poista kohtaa 1
3) Kristitty rukoilee ja tekee työtä, että kohta 1 pysyisi vallalla, ei hän sylje Jumalan armolahjojen päälle.
En jaksa kanssasi. Tuo henkilökohtainen ambitio sekoittuu asiaan.
Puhdasta seurakuntaa ei ole missään.
Mitä Kristus käski? Perustamaan aina uuden, niinkö? Jumalan sana se on, joka kaiken tekee.
Pidä siis sitä esillä, kanna ristiäsi ja rukoile.
Minä en pidä sitä ristinkantamisena, että aina heitetään huonot porukasta pellolle.
Oletko ryhtynyt toimenpiteisiin uskonpuhdistuksen toteuttamiseksi. Jokainen, joka on henhellinen kuningas ja pappi tulee hoitaa velvollisuutensa myös siinä, ettei ole vain valmis toisilta vaatimaaan, vaan ottaa ja itse vetäisee hihat kyynärpäihin. Oletko siis vaatija, vaan myös tekijä?