Ylinopeus - monelle turvallisempaa

>>Kaikki eivät tietenkään ole soveltuvia autolla
ajamiseen. Jos ei liikenteessä kykene
keskittymään, niin silloin kannattaa käyttää
yleisiä kulkuneuvoja.

Vastaus: Päinvastoin. Liian alhaisesta nopeudesta
johtuva keskittymisen ouute vaivaa nimenomaan
nittä, joille ajaminen on helppoa. Sellaiset
kuljettajat, jotka vielä eivät osaa ajaa kunnolla
autoa, joutuvat keskittymään siihen täysillä jo
pienelläkin ajonopeudella.

>>Nopeuden nostaminen pidentää aina
jarrutusmatkaa.

Vastaus: ei pidä paikkaansa. Se, ennättääkö
pysäyttämään autonsa ennen estettä riippuu myös
siitä, milloin jarrutuksen aloittaa. On
turvallisempaa nopeammin ja tarkkailla ympäristöä
kuin ajaa hitaasti omissa maailmoissaan.
Tutkimuksissa on todettu, että suomalaisten
keskim. reagointiaika on noin 2 s. Se on aivan
liian pitkä aika ja kertoo sitä, että osa
kuljettajista on ajaessaa täysin "muissa
maailmoissa". Kuvittelepa jotakin peliä, jossa
pelaajilla olisi 2 s reagointiaika!

>>Vaikka illalla muuta liikennettä ei olekaan,
niin silloin taas liikkuu hirviä. Suomessa on
valitettavan huonosti hoidettu tuo hirviaitausten
tekeminen.

Vastaus: pitää paikkansa. Siksi ympäristön
tarkkaileminen ajaessa on äärettömän tärkeää.
Ennakoiva ajo tarkoittaa, että hirvialueilla
katsoo jo valmiiksi kumpaan suuntaan tieltä
kannattaa ulos väistää. Ajonopeus sinällään ei
vaikuta hirvionnettomuuden vakavuuteen -
ratkaisevaa on, mihin kohtaan autoa hirvi osuu.
Valitettavasti.

Jari kirjoitti:

>>Kaikki eivät tietenkään ole soveltuvia autolla
ajamiseen. Jos ei liikenteessä kykene
keskittymään, niin silloin kannattaa käyttää
yleisiä kulkuneuvoja.

Vastaus: Päinvastoin. Liian alhaisesta nopeudesta
johtuva keskittymisen ouute vaivaa nimenomaan
nittä, joille ajaminen on helppoa. Sellaiset
kuljettajat, jotka vielä eivät osaa ajaa kunnolla
autoa, joutuvat keskittymään siihen täysillä jo
pienelläkin ajonopeudella.

>>Nopeuden nostaminen pidentää aina
jarrutusmatkaa.

Vastaus: ei pidä paikkaansa. Se, ennättääkö
pysäyttämään autonsa ennen estettä riippuu myös
siitä, milloin jarrutuksen aloittaa. On
turvallisempaa nopeammin ja tarkkailla ympäristöä
kuin ajaa hitaasti omissa maailmoissaan.
Tutkimuksissa on todettu, että suomalaisten
keskim. reagointiaika on noin 2 s. Se on aivan
liian pitkä aika ja kertoo sitä, että osa
kuljettajista on ajaessaa täysin "muissa
maailmoissa". Kuvittelepa jotakin peliä, jossa
pelaajilla olisi 2 s reagointiaika!

>>Vaikka illalla muuta liikennettä ei olekaan,
niin silloin taas liikkuu hirviä. Suomessa on
valitettavan huonosti hoidettu tuo hirviaitausten
tekeminen.

Vastaus: pitää paikkansa. Siksi ympäristön
tarkkaileminen ajaessa on äärettömän tärkeää.
Ennakoiva ajo tarkoittaa, että hirvialueilla
katsoo jo valmiiksi kumpaan suuntaan tieltä
kannattaa ulos väistää. Ajonopeus sinällään ei
vaikuta hirvionnettomuuden vakavuuteen -
ratkaisevaa on, mihin kohtaan autoa hirvi osuu.
Valitettavasti.

En usko, että nopeuden lisäämisen salliminen mitenkään parantaisi liikenneturvallisuutta.
Toki voi olla yksittäisiä tapauksia, jotka kiinnittävät ajamiseen huomiota paremmin, kun se on nopea tempoista.
Aja toki ylinopeutta, mutta älä jää kiinni. Tulee niin pirun kalliiksi.
Täytyy kyllä myöntää, että itsekin olen joskus ajellut vähän vauhdikkaammin, eikä sinun perustelusi täysin tuulesta temmattu ollut.
Mutta kai keskimäärin sattuisi vähemmän onnettomuuksia, jos jaksaisi kaasun pitää pienellä.

Jari kirjoitti:

>>Kaikki eivät tietenkään ole soveltuvia autolla
ajamiseen. Jos ei liikenteessä kykene
keskittymään, niin silloin kannattaa käyttää
yleisiä kulkuneuvoja.

Vastaus: Päinvastoin. Liian alhaisesta nopeudesta
johtuva keskittymisen ouute vaivaa nimenomaan
nittä, joille ajaminen on helppoa. Sellaiset
kuljettajat, jotka vielä eivät osaa ajaa kunnolla
autoa, joutuvat keskittymään siihen täysillä jo
pienelläkin ajonopeudella.

>>Nopeuden nostaminen pidentää aina
jarrutusmatkaa.

Vastaus: ei pidä paikkaansa. Se, ennättääkö
pysäyttämään autonsa ennen estettä riippuu myös
siitä, milloin jarrutuksen aloittaa. On
turvallisempaa nopeammin ja tarkkailla ympäristöä
kuin ajaa hitaasti omissa maailmoissaan.
Tutkimuksissa on todettu, että suomalaisten
keskim. reagointiaika on noin 2 s. Se on aivan
liian pitkä aika ja kertoo sitä, että osa
kuljettajista on ajaessaa täysin "muissa
maailmoissa". Kuvittelepa jotakin peliä, jossa
pelaajilla olisi 2 s reagointiaika!

>>Vaikka illalla muuta liikennettä ei olekaan,
niin silloin taas liikkuu hirviä. Suomessa on
valitettavan huonosti hoidettu tuo hirviaitausten
tekeminen.

Vastaus: pitää paikkansa. Siksi ympäristön
tarkkaileminen ajaessa on äärettömän tärkeää.
Ennakoiva ajo tarkoittaa, että hirvialueilla
katsoo jo valmiiksi kumpaan suuntaan tieltä
kannattaa ulos väistää. Ajonopeus sinällään ei
vaikuta hirvionnettomuuden vakavuuteen -
ratkaisevaa on, mihin kohtaan autoa hirvi osuu.
Valitettavasti.

maailmassahan on aina ollut ja tulee olemaan
näitä ikiliikkujan keksijöitä, jotka kumoavat
fysiikan lakeja. Rauha heidän muistolleen.

Minusta alkuperäinen kirjoittaja on kyllä
oikeassa. Jos nopeusrajoituksilla pakotetaan
ihmiset ajamaan liian hiljaista ajonopeutta, niin
tottahan se vähentää ajamiseen keskittymistä -
ainakin pitkillä matkoilla kun tie on tyhjä.

Jarrutusmatkan sijasta pitäisi keskustella
pysähtymiseen tarvittavasta matkasta. Sitähän
alkuperäinen kirjoittaja ilmeisesti tarkoittaa.
Se koostuu varsinaisen jarrutusmatkan lisäksi
myös vaaran havaitsemiseen kuluvasta ajasta. Se
on aivan eri juttu, ja siihen pitää ottaa
huomioon, kuinka liaan alhaiset ajonopeudet
vaikuttavat liikenteen seuraamista haittaavasti.

Peiliinvilkaisuvertaus on mielestäni varsin
epäonnistunut. On paljon parempi ajaa kilometri
tarkkaavaisesti ja vilkaista sen jälkeen
taustapeiliin kuin ajaa koko matka hitaammin jos
se tarkoittaa liikenteen huonoa tarkkailemista
koko tuon kilometrin matkan verran. Ja itse
asiassa: jos liikennetä huonosti tarkkailevan
keskimääräinen reakointiaika on tuo 2 sekuntia,
niin turvallisempaahan silloin on vilkaista
välillä nopeasti peiliin, se vie vain ehkä 0.3 s,
jos sen jälkeen tarkkailee ajoympäristöä 0.5 s
reagointiajalla. Siinä voittaa 2 s - (0.3 0.5)s
= 1.2 s lisää reagointiaikaa verrattuna siihen,
että ajaisi koko ajan 2 s reagointiajalla.

paljon ajava kirjoitti:

Minusta alkuperäinen kirjoittaja on kyllä
oikeassa. Jos nopeusrajoituksilla pakotetaan
ihmiset ajamaan liian hiljaista ajonopeutta, niin
tottahan se vähentää ajamiseen keskittymistä -
ainakin pitkillä matkoilla kun tie on tyhjä.

Jarrutusmatkan sijasta pitäisi keskustella
pysähtymiseen tarvittavasta matkasta. Sitähän
alkuperäinen kirjoittaja ilmeisesti tarkoittaa.
Se koostuu varsinaisen jarrutusmatkan lisäksi
myös vaaran havaitsemiseen kuluvasta ajasta. Se
on aivan eri juttu, ja siihen pitää ottaa
huomioon, kuinka liaan alhaiset ajonopeudet
vaikuttavat liikenteen seuraamista haittaavasti.

Peiliinvilkaisuvertaus on mielestäni varsin
epäonnistunut. On paljon parempi ajaa kilometri
tarkkaavaisesti ja vilkaista sen jälkeen
taustapeiliin kuin ajaa koko matka hitaammin jos
se tarkoittaa liikenteen huonoa tarkkailemista
koko tuon kilometrin matkan verran. Ja itse
asiassa: jos liikennetä huonosti tarkkailevan
keskimääräinen reakointiaika on tuo 2 sekuntia,
niin turvallisempaahan silloin on vilkaista
välillä nopeasti peiliin, se vie vain ehkä 0.3 s,
jos sen jälkeen tarkkailee ajoympäristöä 0.5 s
reagointiajalla. Siinä voittaa 2 s - (0.3 0.5)s
= 1.2 s lisää reagointiaikaa verrattuna siihen,
että ajaisi koko ajan 2 s reagointiajalla.

Oikeassa olet, pysähtymismatka on parempi termi.

0,5 sekunnin reaktioaikaan ei monikaan
liikenteessä kykene. Tämä on ikävä kyllä tosiasia.

1 sekunti alkaa olla jo vähän realistisempaa. Ja
siinäkin vaaditaan suurimmalla osalla jo
melkoista tarkkaavaisuutta ja "sormi
liipasimella"-ajoa. Tuon tapaisessa ajossa sitten
säpsähdellään milloin mitäkin.
Kovinkaan moni ei lähde tien päälle täynnä
adrenaliinia ja toimintavalmiutta, kuten esim.
johonkin urheilusuoritukseen.

;-) kirjoitti:

Oikeassa olet, pysähtymismatka on parempi termi.

0,5 sekunnin reaktioaikaan ei monikaan
liikenteessä kykene. Tämä on ikävä kyllä tosiasia.

1 sekunti alkaa olla jo vähän realistisempaa. Ja
siinäkin vaaditaan suurimmalla osalla jo
melkoista tarkkaavaisuutta ja "sormi
liipasimella"-ajoa. Tuon tapaisessa ajossa sitten
säpsähdellään milloin mitäkin.
Kovinkaan moni ei lähde tien päälle täynnä
adrenaliinia ja toimintavalmiutta, kuten esim.
johonkin urheilusuoritukseen.

Olen hieman eri mieltä tuon 0.5 tai 1 s
reaktioajan kanssa. Minusta ihmiset kykenevät 0.5
s reaktioaikaan jo pelkästään leppoisassa
kävelyssä ja polkupyöräilyssä. Ei siihen tarvita
adrenaliinia ja "sormi liipasimella" oloa.

Voisi syntyä aika paljon "kolareita", jos esim.
tavaratalossa alkaisi väistämään muita ihmisiä 1
s viiveellä!

Minun kokemukseni "säpsähtelystä" on myös aivan
päinvastaista. Säpsähtelyä tapahtuu vain jos ei
ole seurannut tilanteiden kehittymistä ja
havahtuu niihin äkisti. Jos pelästytät jonkun
joka ei ole sinua huomannut vaikkapa sanomalla
normaalilla äänellä "terve", hän säpsähtää. Mutta
eipä säpsähdä, jos hän on koko ajan nähnyt sinut
vaan todennäköisesti vain vastaa tervehdykseesi.

paljon ajava kirjoitti:

Minusta alkuperäinen kirjoittaja on kyllä
oikeassa. Jos nopeusrajoituksilla pakotetaan
ihmiset ajamaan liian hiljaista ajonopeutta, niin
tottahan se vähentää ajamiseen keskittymistä -
ainakin pitkillä matkoilla kun tie on tyhjä.

Jarrutusmatkan sijasta pitäisi keskustella
pysähtymiseen tarvittavasta matkasta. Sitähän
alkuperäinen kirjoittaja ilmeisesti tarkoittaa.
Se koostuu varsinaisen jarrutusmatkan lisäksi
myös vaaran havaitsemiseen kuluvasta ajasta. Se
on aivan eri juttu, ja siihen pitää ottaa
huomioon, kuinka liaan alhaiset ajonopeudet
vaikuttavat liikenteen seuraamista haittaavasti.

Peiliinvilkaisuvertaus on mielestäni varsin
epäonnistunut. On paljon parempi ajaa kilometri
tarkkaavaisesti ja vilkaista sen jälkeen
taustapeiliin kuin ajaa koko matka hitaammin jos
se tarkoittaa liikenteen huonoa tarkkailemista
koko tuon kilometrin matkan verran. Ja itse
asiassa: jos liikennetä huonosti tarkkailevan
keskimääräinen reakointiaika on tuo 2 sekuntia,
niin turvallisempaahan silloin on vilkaista
välillä nopeasti peiliin, se vie vain ehkä 0.3 s,
jos sen jälkeen tarkkailee ajoympäristöä 0.5 s
reagointiajalla. Siinä voittaa 2 s - (0.3 0.5)s
= 1.2 s lisää reagointiaikaa verrattuna siihen,
että ajaisi koko ajan 2 s reagointiajalla.

Mihin tutkimukseen perustuu väite, että suuri
ajonopeus lyhentää reaktioaikoja? Mihin
tutkimukseen perustuu väite, että suuri ajonopeus
parantaa kuljettajan vireystilaa? Miten olette
konkreettisesti todenneet suuren ylinopeuden
lisänneen turvallisuutta? Todellisuudessa ihminen
pystyy tekemään ainoastaan seitsemän havaintoa
sekunnissa, maksimissaan. Kyse on enää siitä,
mitä jäi havaitsematta ja mitä ehtii enää tehdä.
Jarrutusmatka kasvaa nopeuden neliössä, tarkan
näön alue supistuu sivuilta voimakkaasti, muun
liikenteen arviointivirheet kasvavat....

tieinsinööri kirjoitti:

Mihin tutkimukseen perustuu väite, että suuri
ajonopeus lyhentää reaktioaikoja? Mihin
tutkimukseen perustuu väite, että suuri ajonopeus
parantaa kuljettajan vireystilaa? Miten olette
konkreettisesti todenneet suuren ylinopeuden
lisänneen turvallisuutta? Todellisuudessa ihminen
pystyy tekemään ainoastaan seitsemän havaintoa
sekunnissa, maksimissaan. Kyse on enää siitä,
mitä jäi havaitsematta ja mitä ehtii enää tehdä.
Jarrutusmatka kasvaa nopeuden neliössä, tarkan
näön alue supistuu sivuilta voimakkaasti, muun
liikenteen arviointivirheet kasvavat....

perustuu ainakin vireystilan paraneminen
ajonopeuden noustessa (yli 20 vuotta autoilua ja
lähes joka vuosi yli 100tkm). Lisäksi tuttavilla
samanlaisia kokemuksia, siinä ei muita
tutkimuksia tarvita ja onhan kumma jos
vireystilalla ei ole vaikutusta reaktioaikaan.
Kovissa nopeuksissa ei aivan sivuille tarvikkaan
kiinnittää huomiota, vaan pitääkin keskittyä
kauemmaksi eteen ja sivuille. Kuinkahan monta
liikenneonnettomuutta on johtunut väsymyksestä?
Minäkin olen nähnyt useita ojaanajoja jotka ovat
johtuneet rattiin nukahtamisesta turruttavassa 80
km/h nopeudessa.

Pitkämatkalainen kirjoitti:

perustuu ainakin vireystilan paraneminen
ajonopeuden noustessa (yli 20 vuotta autoilua ja
lähes joka vuosi yli 100tkm). Lisäksi tuttavilla
samanlaisia kokemuksia, siinä ei muita
tutkimuksia tarvita ja onhan kumma jos
vireystilalla ei ole vaikutusta reaktioaikaan.
Kovissa nopeuksissa ei aivan sivuille tarvikkaan
kiinnittää huomiota, vaan pitääkin keskittyä
kauemmaksi eteen ja sivuille. Kuinkahan monta
liikenneonnettomuutta on johtunut väsymyksestä?
Minäkin olen nähnyt useita ojaanajoja jotka ovat
johtuneet rattiin nukahtamisesta turruttavassa 80
km/h nopeudessa.

Kokemukset voivat olla vääriä tai oikeita.
Reaktioajat todellakin riippuvat vireystilasta,
mutta ainakaan minä en tiedä olevan olemassa
mekanismia jolla kuljettaja pystyisi pitämään
yllä parempaa vireystilaa yllä ajonopeuttansa
lisäämällä. Päinvastoin, äärimäinen
"varpaillaanolo" kuluttaa henkistä suorituskykyä,
ja kuljettaja väsyy nopeammin. Väsymykseen auttaa
ainoastaan lepo.

Ihmisen silmien ja aivojen muodostama kokonaisuus
pystyy tekemään tarkkoja havaintoja käytännössä
hyvin kapealla sektorilla suoraan edestä, joka
vielä kapenee voimakkaasti johtuen kulmanopeuden
kasvusta mitä lähemmäksi kohde tulee.

tieinsinööri kirjoitti:

Kokemukset voivat olla vääriä tai oikeita.
Reaktioajat todellakin riippuvat vireystilasta,
mutta ainakaan minä en tiedä olevan olemassa
mekanismia jolla kuljettaja pystyisi pitämään
yllä parempaa vireystilaa yllä ajonopeuttansa
lisäämällä. Päinvastoin, äärimäinen
"varpaillaanolo" kuluttaa henkistä suorituskykyä,
ja kuljettaja väsyy nopeammin. Väsymykseen auttaa
ainoastaan lepo.

Ihmisen silmien ja aivojen muodostama kokonaisuus
pystyy tekemään tarkkoja havaintoja käytännössä
hyvin kapealla sektorilla suoraan edestä, joka
vielä kapenee voimakkaasti johtuen kulmanopeuden
kasvusta mitä lähemmäksi kohde tulee.

mekanismia. Tuijota tuntitolkulla maisemataulua
ja vertaa sitä vireystilaasi sellaiseen jolloin
liikut ja katselet muutakin. Ei minun ainakaan
tarvitse olla "äärimmäisen varpaillaan" ajaessani
ylinopeudella 500-700 km/pv. Mahdatko itse
autoilla ollenkaan?

Mara kirjoitti:

Olen hieman eri mieltä tuon 0.5 tai 1 s
reaktioajan kanssa. Minusta ihmiset kykenevät 0.5
s reaktioaikaan jo pelkästään leppoisassa
kävelyssä ja polkupyöräilyssä. Ei siihen tarvita
adrenaliinia ja "sormi liipasimella" oloa.

Voisi syntyä aika paljon "kolareita", jos esim.
tavaratalossa alkaisi väistämään muita ihmisiä 1
s viiveellä!

Minun kokemukseni "säpsähtelystä" on myös aivan
päinvastaista. Säpsähtelyä tapahtuu vain jos ei
ole seurannut tilanteiden kehittymistä ja
havahtuu niihin äkisti. Jos pelästytät jonkun
joka ei ole sinua huomannut vaikkapa sanomalla
normaalilla äänellä "terve", hän säpsähtää. Mutta
eipä säpsähdä, jos hän on koko ajan nähnyt sinut
vaan todennäköisesti vain vastaa tervehdykseesi.

Ei suinkaan. Huoltoaseman baarissa
olevalla "Speden Speli"-koneella mitatut
reaktioajat saattavat olla hyvinkin nopeita.
Mittausarvot asettaa kysenalaiseksi se, että
siinä herkeämättä odotat sitä merkkiä, milloin
pitää nappia tökätä. Sama kuin pitäisit koko ajan
jalkaa jarrulla, valmiina lataaman polkimen
pohjaan.

Pitkämatkalainen kirjoitti:

mekanismia. Tuijota tuntitolkulla maisemataulua
ja vertaa sitä vireystilaasi sellaiseen jolloin
liikut ja katselet muutakin. Ei minun ainakaan
tarvitse olla "äärimmäisen varpaillaan" ajaessani
ylinopeudella 500-700 km/pv. Mahdatko itse
autoilla ollenkaan?

ei ole maisemataulun tuijottamisesta. Tosiasiassa
emme pysty edes 80:n nopeudessa havaitsemaan
kaikkea mitä pitäisi. Autoilemme tuurilla.
Vireystila ja tuntemukset ovat eri asia.

Otanpa sinulle toisen esimerkin: Seison tunnin
hievahtamatta ja ääneti kettujahdissa passissa
koiran ajaessa. Kuitenkin on pystyttävä ampumaan
koska tahansa sekunnin sisällä laukaus otuksen
ilmaantuessa näköpiiriin. Voin kertoa että
liiemmin ei ennakkovaroitusta tule. Nukkujalta
menee taatusti ohi.

Seilailet tuurilla.

Vuotuiset ajokilometrit vaihtelee projektien
mukaan 10 000- 50 000.

tieinsinööri kirjoitti:

ei ole maisemataulun tuijottamisesta. Tosiasiassa
emme pysty edes 80:n nopeudessa havaitsemaan
kaikkea mitä pitäisi. Autoilemme tuurilla.
Vireystila ja tuntemukset ovat eri asia.

Otanpa sinulle toisen esimerkin: Seison tunnin
hievahtamatta ja ääneti kettujahdissa passissa
koiran ajaessa. Kuitenkin on pystyttävä ampumaan
koska tahansa sekunnin sisällä laukaus otuksen
ilmaantuessa näköpiiriin. Voin kertoa että
liiemmin ei ennakkovaroitusta tule. Nukkujalta
menee taatusti ohi.

Seilailet tuurilla.

Vuotuiset ajokilometrit vaihtelee projektien
mukaan 10 000- 50 000.

se olikin, hitaalla nopeudella ajettaessa
maisemat ei paljon vaihdu. Tylsistyttävää
tuijottamista tunteja, kumma jos ei rupea
väsyttämään ja ennenkuin väsyttää, niin
vireystila on alentunut jo paljon aikaisemmin.
Näin kerran sirkusrekankin ojaanajon keskellä
päivää, nehän siirtyvät pitkiä matkoja alhaisella
nopeudella (n. 40 km/). Mitähän kaikkea yleensä
jää havaitsematta? Kysyin jo aikaisemminkin, että
kuinkahan moni liikenneonnettomuus on johtunut
väsymyksestä? Kuinkahan monessa
onnettomuusautossa on ollut paikoillaan
toiminnassa oleva tutkanpaljastin (tunnen useita
jotka käyttävät noita vehkeitä koska joutuvat
olemaan paljon tienpäällä)? Olen jutellut minua
sakottaneiden poliisienkin kanssa nopeuksista ja
ovatpa myönnelleet ajavansa ylinopeuksia vapaa-
ajalla omilla autoillaan. Poliisitkin ovat
kritisoineet joidenkin tieosuuksien alhaisia
nopeuksia, mutta tuloksetta. Autoilevatko
ruotsalaiset paremmalla tuurilla, kun ajavat
talvella 110 km/h täysin vastaavalla tiellä missä
Suomessa on rajoitus 80? Kettujahtiis en sentään
ota kantaa. Mulla tulee nykyään n.180tkm/v, kuten
jo kuutena edellisenäkin vuonna.

;-) kirjoitti:

Ei suinkaan. Huoltoaseman baarissa
olevalla "Speden Speli"-koneella mitatut
reaktioajat saattavat olla hyvinkin nopeita.
Mittausarvot asettaa kysenalaiseksi se, että
siinä herkeämättä odotat sitä merkkiä, milloin
pitää nappia tökätä. Sama kuin pitäisit koko ajan
jalkaa jarrulla, valmiina lataaman polkimen
pohjaan.

Taidat nyt näemmä tehdä sen klassisen virheen,
että jos sinulla on 1 s reakointiaika, niin
oletat että kaikilla muillakin olisi yhtä pitkä
reagointiaika. Ihmiset ovat erilaisia, ja
tottumus ja harjaantuminen lisäävät eroja. Toiset
ajattelevat nopeammin, toiset reagoivat
nopeammin.

Tottuneen kuljettajan ei tarvitse herkeämättä
odotella milloin jostain tulee merkki jarruttaa,
vaan reaktio syntyy automaattisesti nopeana
refleksinä. Mitä tottumattomampi kuljettaja, sitä
enemmän hän joutuu paneutumaan siihen mitä pitää
tehdä jotta jalka siirtyy kaasulta jarrulle.

Mara kirjoitti:

Taidat nyt näemmä tehdä sen klassisen virheen,
että jos sinulla on 1 s reakointiaika, niin
oletat että kaikilla muillakin olisi yhtä pitkä
reagointiaika. Ihmiset ovat erilaisia, ja
tottumus ja harjaantuminen lisäävät eroja. Toiset
ajattelevat nopeammin, toiset reagoivat
nopeammin.

Tottuneen kuljettajan ei tarvitse herkeämättä
odotella milloin jostain tulee merkki jarruttaa,
vaan reaktio syntyy automaattisesti nopeana
refleksinä. Mitä tottumattomampi kuljettaja, sitä
enemmän hän joutuu paneutumaan siihen mitä pitää
tehdä jotta jalka siirtyy kaasulta jarrulle.

olet oikeassa, mutta jos tuo tieinsinööri lukee
nämä, niin saapa nähdä mitä mieltä hän on.

tieinsinööri kirjoitti:

ei ole maisemataulun tuijottamisesta. Tosiasiassa
emme pysty edes 80:n nopeudessa havaitsemaan
kaikkea mitä pitäisi. Autoilemme tuurilla.
Vireystila ja tuntemukset ovat eri asia.

Otanpa sinulle toisen esimerkin: Seison tunnin
hievahtamatta ja ääneti kettujahdissa passissa
koiran ajaessa. Kuitenkin on pystyttävä ampumaan
koska tahansa sekunnin sisällä laukaus otuksen
ilmaantuessa näköpiiriin. Voin kertoa että
liiemmin ei ennakkovaroitusta tule. Nukkujalta
menee taatusti ohi.

Seilailet tuurilla.

Vuotuiset ajokilometrit vaihtelee projektien
mukaan 10 000- 50 000.

Esimerkkisi on varsin huono. Jos olet haulikon
kanssa passissa, odotat koko ajan valppaana
milloin jotain tapahtuu. Tiellä liikkuja taas on
aivan päinvastaisessa tilanteessa. Koska ajaminen
on hänelle liian alhaisella nopeudesta liian
helppoa, hän odottaa että mitään erikoista ei
tapahtu. Siksi hänen aivonsa alkavat yhä enemmään
ajatella liikenteen seuraamisen sijasta muita
asioita. Etkö koskaan ole kävellyt ajatuksissasi?
Se on samanlainen ilmiö.

Kysyit edellä, mihin tutkimuksiin tms perustin
väitteeni että suurempi nopeus parantaa
reaktioaikaa (vireystilaa). Vastauksena on
ensinnäkin oma kokemukseni. Minulla on kokemusta
siitä, miten ylinopeutta ajaessani olen äkisti
joutunut vaaratilanteeseen ja valppauteni
(refleksien salamannopean toiminnan) ansiosta
pystynyt välttämään kolarin. Vastaavasti minulla
on kokemusta siitä, kuinka nopeusrajoitusten
mukaista nopeutta ajaessani olen siirtynyt
ajamaan täysin ajatuksissani ja joutunut
sellaisiin tilanteisiin, joista selviytyminen
ilman hengen vievää törmäystä on ollut vain
satumaista tuuria.

Asiasta on myös roppakaupalla tutkimustietoa.
Aikanaan mietittiin, millä tavalla vähentää
puuduttavassa liukuhihnatyössä tapahtuvia
tapaturmia (henkilövahinkoja). Havaittiin, ettei
liukuhihnan pyörimisnopeutta hiljentämällä saada
onnettomuuksia vähenemään vaan käy päin vastoin:
tapaturmat lisääntyvät jos nopeutta alennetaan
liikaa (työntekijöiden tarkkaavaisuus väheni).

Myös 70-luvulla, kun vapat nopeudet lopetettiin
Suomessa, havaittiin nnopeusrajoitusten
vaihtelemisen seurantatutkimuksissa, että
liikennekuolemat lisääntyivät jos nopeuksia
alennettiin hyvillä teillä liikaa.
Liikennekuolemat vähenivät, kun nopeusrajoitksia
nostetiin.

Paljon ajava kirjoitti:

Esimerkkisi on varsin huono. Jos olet haulikon
kanssa passissa, odotat koko ajan valppaana
milloin jotain tapahtuu. Tiellä liikkuja taas on
aivan päinvastaisessa tilanteessa. Koska ajaminen
on hänelle liian alhaisella nopeudesta liian
helppoa, hän odottaa että mitään erikoista ei
tapahtu. Siksi hänen aivonsa alkavat yhä enemmään
ajatella liikenteen seuraamisen sijasta muita
asioita. Etkö koskaan ole kävellyt ajatuksissasi?
Se on samanlainen ilmiö.

Kysyit edellä, mihin tutkimuksiin tms perustin
väitteeni että suurempi nopeus parantaa
reaktioaikaa (vireystilaa). Vastauksena on
ensinnäkin oma kokemukseni. Minulla on kokemusta
siitä, miten ylinopeutta ajaessani olen äkisti
joutunut vaaratilanteeseen ja valppauteni
(refleksien salamannopean toiminnan) ansiosta
pystynyt välttämään kolarin. Vastaavasti minulla
on kokemusta siitä, kuinka nopeusrajoitusten
mukaista nopeutta ajaessani olen siirtynyt
ajamaan täysin ajatuksissani ja joutunut
sellaisiin tilanteisiin, joista selviytyminen
ilman hengen vievää törmäystä on ollut vain
satumaista tuuria.

Asiasta on myös roppakaupalla tutkimustietoa.
Aikanaan mietittiin, millä tavalla vähentää
puuduttavassa liukuhihnatyössä tapahtuvia
tapaturmia (henkilövahinkoja). Havaittiin, ettei
liukuhihnan pyörimisnopeutta hiljentämällä saada
onnettomuuksia vähenemään vaan käy päin vastoin:
tapaturmat lisääntyvät jos nopeutta alennetaan
liikaa (työntekijöiden tarkkaavaisuus väheni).

Myös 70-luvulla, kun vapat nopeudet lopetettiin
Suomessa, havaittiin nnopeusrajoitusten
vaihtelemisen seurantatutkimuksissa, että
liikennekuolemat lisääntyivät jos nopeuksia
alennettiin hyvillä teillä liikaa.
Liikennekuolemat vähenivät, kun nopeusrajoitksia
nostetiin.

Todellakin vaihtelee eri yksilöillä, Hämeessä
taitaa olla pisimmät piuhat...On totta että ajat
lyhenevät harjoittelun myötä, vrt kilpa-ajajat,
maalivahdit ym. Mutta me emme ole huippu-
urheilijoita, ja heilläkin väsymys ym vaikuttaa.
Enpä usko että kukaan voi sanoa että Henri
Toivonen Korsika-rallissa vuonna -86 olisi liian
hitaan nopeuden takia joutunut kaarteen
yllättämäksi ja ajautunut hartialukossa rotkoon.
Väsymys teki tehtävänsä tarkkaavaisuudelle. Rauha
hänen muistolleen.

Kerroit että olet ylinopeutta ajaen joutunut
äkisti vaaratilanteeseen, näinhän siinä juuri
käy. Silloin kuitenkin selviät "salamannopeilla
reflekseilläsi", mutta normaalinopeudella vain
tuurilla??? Haloo! Nyt tiedät, että silloikin on
syytä seurata mitä ympärillä tapahtuu. Nuorempana
tietyömailla havaitsin kuinka 50km/h oli monelle
ammattiautoilijallekin liikaa, että olisi ehtinyt
havaita kaiken tarpeellisen, niin uskomattomia
tarinoita olisi kerrottavaksi.

Mainitsemistasi liukuhihna ym, tutkimuksista en
ole koskaan kuullutkaan.

Paljon ajava kirjoitti:

Esimerkkisi on varsin huono. Jos olet haulikon
kanssa passissa, odotat koko ajan valppaana
milloin jotain tapahtuu. Tiellä liikkuja taas on
aivan päinvastaisessa tilanteessa. Koska ajaminen
on hänelle liian alhaisella nopeudesta liian
helppoa, hän odottaa että mitään erikoista ei
tapahtu. Siksi hänen aivonsa alkavat yhä enemmään
ajatella liikenteen seuraamisen sijasta muita
asioita. Etkö koskaan ole kävellyt ajatuksissasi?
Se on samanlainen ilmiö.

Kysyit edellä, mihin tutkimuksiin tms perustin
väitteeni että suurempi nopeus parantaa
reaktioaikaa (vireystilaa). Vastauksena on
ensinnäkin oma kokemukseni. Minulla on kokemusta
siitä, miten ylinopeutta ajaessani olen äkisti
joutunut vaaratilanteeseen ja valppauteni
(refleksien salamannopean toiminnan) ansiosta
pystynyt välttämään kolarin. Vastaavasti minulla
on kokemusta siitä, kuinka nopeusrajoitusten
mukaista nopeutta ajaessani olen siirtynyt
ajamaan täysin ajatuksissani ja joutunut
sellaisiin tilanteisiin, joista selviytyminen
ilman hengen vievää törmäystä on ollut vain
satumaista tuuria.

Asiasta on myös roppakaupalla tutkimustietoa.
Aikanaan mietittiin, millä tavalla vähentää
puuduttavassa liukuhihnatyössä tapahtuvia
tapaturmia (henkilövahinkoja). Havaittiin, ettei
liukuhihnan pyörimisnopeutta hiljentämällä saada
onnettomuuksia vähenemään vaan käy päin vastoin:
tapaturmat lisääntyvät jos nopeutta alennetaan
liikaa (työntekijöiden tarkkaavaisuus väheni).

Myös 70-luvulla, kun vapat nopeudet lopetettiin
Suomessa, havaittiin nnopeusrajoitusten
vaihtelemisen seurantatutkimuksissa, että
liikennekuolemat lisääntyivät jos nopeuksia
alennettiin hyvillä teillä liikaa.
Liikennekuolemat vähenivät, kun nopeusrajoitksia
nostetiin.

"Esimerkkisi on varsin huono. Jos olet haulikon
kanssa passissa, odotat koko ajan valppaana milloin
jotain tapahtuu."

Juuri tällä asenteella pitäisi olla mukana myös
autoilussa: Jos olet auton kanssa liikentessä, koko
ajan pitää valppaana odottaa milloin jotain
tapahtuu. Eikä tuudittautua siihen (uneen), että
kun viimeiset 400km on mennyt ilman mitään
merkittävää, niin eihän tässä nytkään voi mitään
erityistä tulla eteen.

Mara kirjoitti:

Taidat nyt näemmä tehdä sen klassisen virheen,
että jos sinulla on 1 s reakointiaika, niin
oletat että kaikilla muillakin olisi yhtä pitkä
reagointiaika. Ihmiset ovat erilaisia, ja
tottumus ja harjaantuminen lisäävät eroja. Toiset
ajattelevat nopeammin, toiset reagoivat
nopeammin.

Tottuneen kuljettajan ei tarvitse herkeämättä
odotella milloin jostain tulee merkki jarruttaa,
vaan reaktio syntyy automaattisesti nopeana
refleksinä. Mitä tottumattomampi kuljettaja, sitä
enemmän hän joutuu paneutumaan siihen mitä pitää
tehdä jotta jalka siirtyy kaasulta jarrulle.

Omasta reaktioajasta en tiedä, en sitä ole
millään missään mitannut.

Onko nyt käsitettävä niin, että mitä tottuneempi
kuljettaja, sen oikeutetumpi on ajamaan
ylinopeutta? Milläs tämä saataisiin
lainvoimaiseksi?

Asennevamma näyttää vaivaavan
muutamia "kokeneita".

;-) kirjoitti:

Omasta reaktioajasta en tiedä, en sitä ole
millään missään mitannut.

Onko nyt käsitettävä niin, että mitä tottuneempi
kuljettaja, sen oikeutetumpi on ajamaan
ylinopeutta? Milläs tämä saataisiin
lainvoimaiseksi?

Asennevamma näyttää vaivaavan
muutamia "kokeneita".

Kysit "Olisiko nyt käsitettävä niin, että mitä
tottuneempi kuljettaja, sen oikeutetumpi on
ajamaan ylinopeutta?"

- Ei suinkaan. Olisi varsin kyseenalasita sallia
ylinopeusvapauksia joillekin henkilöille
sellaisissa paikoissa joissa se olisi
vaarallista. Toimintamahdollisuuksia on kaksi:
Joko nostaa nopeusrajoituksia järkevälle tasolle
tai olla puuttumatta nopeusrajoitusten ylityksiin
silloin kun ne eivät vaaranna
liikenneturvallisuutta. Lainvoimaisuus saadaan
asetusmuutoksella.

tieinsinööri kirjoitti:

Todellakin vaihtelee eri yksilöillä, Hämeessä
taitaa olla pisimmät piuhat...On totta että ajat
lyhenevät harjoittelun myötä, vrt kilpa-ajajat,
maalivahdit ym. Mutta me emme ole huippu-
urheilijoita, ja heilläkin väsymys ym vaikuttaa.
Enpä usko että kukaan voi sanoa että Henri
Toivonen Korsika-rallissa vuonna -86 olisi liian
hitaan nopeuden takia joutunut kaarteen
yllättämäksi ja ajautunut hartialukossa rotkoon.
Väsymys teki tehtävänsä tarkkaavaisuudelle. Rauha
hänen muistolleen.

Kerroit että olet ylinopeutta ajaen joutunut
äkisti vaaratilanteeseen, näinhän siinä juuri
käy. Silloin kuitenkin selviät "salamannopeilla
reflekseilläsi", mutta normaalinopeudella vain
tuurilla??? Haloo! Nyt tiedät, että silloikin on
syytä seurata mitä ympärillä tapahtuu. Nuorempana
tietyömailla havaitsin kuinka 50km/h oli monelle
ammattiautoilijallekin liikaa, että olisi ehtinyt
havaita kaiken tarpeellisen, niin uskomattomia
tarinoita olisi kerrottavaksi.

Mainitsemistasi liukuhihna ym, tutkimuksista en
ole koskaan kuullutkaan.

Luepa ole hyvä viestini uudelleen. Kun
ylinopeutta ajaessani jouduin äkkiä
vaaratilanteeseen, ei se johtunut
ylinopeudestani. Vaaratilanne syntyi, kun
sivutieltä tullut pyöräilijä ei saanutkaan talven
liukkaassa alamäessä pyöräänsä pysähtymään.
Valppaanaoloni ansiosta pystyin salamannopeasti
siirtämään autoni suuntaa ohjauspyörän ja
käsijarrun avulla.

Edellä oleva ei ole ainoa eteeni tulllut tilanne,
jossa olen tilannenopeutta ajamalla, siis
ylinopeutta ajamalla, hyötynyt normaalia
tahokkaamasta valppaanaolosta. Yhtenä
lisäesimerkkinä mainitsen tilanteen, jossa heti
mutkan jälkeen tiellä olikin poikittain linja-
auto - ilmeisesti täysin harhaan ajanut
tilausbussi, joka teki sahasi tiellä edestakaisin
uukkariaan. Lumivalli pölisi kun nykäisin ulos.

Haluan lisäksi erityisesti painottaa, että
valppaana oleva ns. ennakoiva kuljetttaja pystyy
aloittamaan jo hyvissä ajoin nopeuden
hiljentämisen havaitessaan turvallisuden kannalta
epäilyttäviä paikkoja tai tilanteita.

Normaalia nopeutta ajamisesta ja sen takia
vaivihkaa ajatuksiini uppoamisesta minulla on
vaarallisia kokemuksia, joista pahin oli kun
äkkiä huomasin sujahtavani traktorin vetämän
kuorma-auton peräkärryn ohitse. Tapahtui
päiväsaikaan kuivalla ja tyhjällä 2 2
kaistaisella mottoritietasoisella tiellä, jolla
oli 80 km/h talvirajoitus. Kyseisellä tiellä
suurimmalle osalle kuljettajista olisi
asiallisinta 120 - 150 km/h nopeus. Ajan tuota
tietä myöten työmatkoillani. Henkeni säästyi,
sillä onneksi olin kolmisen klilometriä aiemmin
ohittanut erään auton, ja olin sen jälkeen
unohtunut ajamaan pitkin ulompaa kaistaa
työasioitani mietiskellen. Jos olisin ajanut
normaalia kaistaa pitkin, olisin törmännyt
jarruttamatta perälavaan. Samaan tapaan kuin
kuljettaja, joka eräällä tiellä pari viikkoa
myöhemmin kuoli ajettuaan sallitulla 80 km/h
nopeudella liikennevaloihin pysähtyneen
pikkukuorma-auton perään. Myös tämä tie on 2 2
kaistainen mottoritiemäinen väylä, jossa pienen
kaarteen jälkeen oleva liikennevaloristeys tulee
ilman mitään ennakkovaroitusta täytenä
yllätyksenä.

Ei ole mikään ihme, jos et ole kuullut
liukuhihnatyöskentelyn vaarallisuutta koskevista
tutkimuksista. Harvemmin yksityinen teollisuus
alkaa tutkimuksistaan lehdistölle raportoimaan.
Toisaalta sellaisen henkilön, joka ymmärtää miten
ja mistä syystä onnettomuuksia tapahtuu, ei
sellaisia tutkimuksia tarvitse edes lukea. Niiden
tulokset ovat itsestään selvyyksiä, jos ymmärtää,
miten ihmiset eri tilanteissa reagoivat ja
käyttäytyvät.

valpas kirjoitti:

"Esimerkkisi on varsin huono. Jos olet haulikon
kanssa passissa, odotat koko ajan valppaana milloin
jotain tapahtuu."

Juuri tällä asenteella pitäisi olla mukana myös
autoilussa: Jos olet auton kanssa liikentessä, koko
ajan pitää valppaana odottaa milloin jotain
tapahtuu. Eikä tuudittautua siihen (uneen), että
kun viimeiset 400km on mennyt ilman mitään
merkittävää, niin eihän tässä nytkään voi mitään
erityistä tulla eteen.

Varmuuden vuoksi: oleellista ajatuksiinsa
vaipumisesta kesken ajon on nimenomaan se, että
se tapahtuu ajajan huomaamatta pikku hiljaa.
Salakavalinta asiassa on se, että se tapahtuu
muutoin virkeänä (valveilla) olon aikana.
Väsymystilan sen sijaan pystyy havaitsemaan.

Vinkiksi mainitsen tässä pari keinoa, joilla
pystyy pakottamaan aivonsa seuraaman ajoaan
silloin kun huomaa ajamisen olevan alhaisten
nopeusrajoitusten takia erittäin puuduttavaa ja
jos poliisitutkan mahdollisuus on enemmän kuin
todennäköistä - esimerkiksi hyvällä kelillä
päivällä tyhjän liikenteen aikaan sellaisella
tiellä.
1) Irroita kädet irti ratista (pidä kädet
sylissä, sormet koko ajan ratin ympärillä mutta
ote kuitnkin pari millimetriä irti ratista
jolloin rattiin voi tarttua uudelleen
välittömästi kun siihen tulee tarvetta): tällä
tavoin voi kokeilla, kuinka pitkään auto kulkee
suorilla ilman että sen ajolinjaan pitää puuttua
rattiin tarttumalla. Kaasua nostamalla ja
laskemalla voi vaikuttaa auotn ajosuuntaan jos
tie ei ole aivan tasaisen. Voin vakuuttaa, että
pitkillä suorilla auto kulkee tällä tavoin
useammankin kilometrin ilman rattiin koskemista.
Jos jonkun mielestä kikka on vaarallista, niin
vielä vaarallisempaa olisi vaipua ajatuksiinsa.
Ilman käsiä ajaessa sentään joutuu seuraamaan
tien tapahtumia herkeämättä ja ennakoimaan tien
kaltevuuksien muutoksia ja edessä olevia
kaarteita. Jo jonkun mielestä on älytyöntä, että
tällä tavoin joutuu ajamaan välttääkseen
sakkkoja, niin olen samaa mieltä. Mutta paljon
ajava keskiluokkainen "suuribruttotuloinen"
säästää helposti vuodessa monen Mallorcan matkan
hinnan - välttyneinä sakkoina.

Toinen keino on "pujottelu" eli vasemman
eturenkaan kuljettaminen vuoroin oikealla vuoroin
vasemmalla puolen reunaviivaa. Jotta tämä keino
ei olisi liian yksitoikkoinen, pitää aloittaa
pujottaminen tehdä laskemalla viivojen määrää:
ensin pujottella kahden viivan verran, sitten
kolemen, neljän jne. Variaatioita voi kuin
kehittää lisää.

Voi myös laskea, kuinka monta sähkötolppaa,
tietynlaista liikennemerkkiä tms. on jollakin
ajovälillä.

Meilatkaa, jos olette keksineet muita näppäriä
keinoja.

Paljon ajava kirjoitti:

Luepa ole hyvä viestini uudelleen. Kun
ylinopeutta ajaessani jouduin äkkiä
vaaratilanteeseen, ei se johtunut
ylinopeudestani. Vaaratilanne syntyi, kun
sivutieltä tullut pyöräilijä ei saanutkaan talven
liukkaassa alamäessä pyöräänsä pysähtymään.
Valppaanaoloni ansiosta pystyin salamannopeasti
siirtämään autoni suuntaa ohjauspyörän ja
käsijarrun avulla.

Edellä oleva ei ole ainoa eteeni tulllut tilanne,
jossa olen tilannenopeutta ajamalla, siis
ylinopeutta ajamalla, hyötynyt normaalia
tahokkaamasta valppaanaolosta. Yhtenä
lisäesimerkkinä mainitsen tilanteen, jossa heti
mutkan jälkeen tiellä olikin poikittain linja-
auto - ilmeisesti täysin harhaan ajanut
tilausbussi, joka teki sahasi tiellä edestakaisin
uukkariaan. Lumivalli pölisi kun nykäisin ulos.

Haluan lisäksi erityisesti painottaa, että
valppaana oleva ns. ennakoiva kuljetttaja pystyy
aloittamaan jo hyvissä ajoin nopeuden
hiljentämisen havaitessaan turvallisuden kannalta
epäilyttäviä paikkoja tai tilanteita.

Normaalia nopeutta ajamisesta ja sen takia
vaivihkaa ajatuksiini uppoamisesta minulla on
vaarallisia kokemuksia, joista pahin oli kun
äkkiä huomasin sujahtavani traktorin vetämän
kuorma-auton peräkärryn ohitse. Tapahtui
päiväsaikaan kuivalla ja tyhjällä 2 2
kaistaisella mottoritietasoisella tiellä, jolla
oli 80 km/h talvirajoitus. Kyseisellä tiellä
suurimmalle osalle kuljettajista olisi
asiallisinta 120 - 150 km/h nopeus. Ajan tuota
tietä myöten työmatkoillani. Henkeni säästyi,
sillä onneksi olin kolmisen klilometriä aiemmin
ohittanut erään auton, ja olin sen jälkeen
unohtunut ajamaan pitkin ulompaa kaistaa
työasioitani mietiskellen. Jos olisin ajanut
normaalia kaistaa pitkin, olisin törmännyt
jarruttamatta perälavaan. Samaan tapaan kuin
kuljettaja, joka eräällä tiellä pari viikkoa
myöhemmin kuoli ajettuaan sallitulla 80 km/h
nopeudella liikennevaloihin pysähtyneen
pikkukuorma-auton perään. Myös tämä tie on 2 2
kaistainen mottoritiemäinen väylä, jossa pienen
kaarteen jälkeen oleva liikennevaloristeys tulee
ilman mitään ennakkovaroitusta täytenä
yllätyksenä.

Ei ole mikään ihme, jos et ole kuullut
liukuhihnatyöskentelyn vaarallisuutta koskevista
tutkimuksista. Harvemmin yksityinen teollisuus
alkaa tutkimuksistaan lehdistölle raportoimaan.
Toisaalta sellaisen henkilön, joka ymmärtää miten
ja mistä syystä onnettomuuksia tapahtuu, ei
sellaisia tutkimuksia tarvitse edes lukea. Niiden
tulokset ovat itsestään selvyyksiä, jos ymmärtää,
miten ihmiset eri tilanteissa reagoivat ja
käyttäytyvät.

Tule sinäkin pois sieltä valppaiden ja pirteiden
joukosta pois. Kyllä se olisi viisainta jättää
ajaminen niille joilla on siihen täydet
edellytykset. Tollaisilla asenteilla voi olla
vuosien päässä tai jo ihan lähiaikoina tilanne
jossa joudut kuolonkolariin. Silloin vasta huomaa
että olisi kannattanut ajatella ajoissa.

Muuten... liikennevaloja ei ole 80km tunnissa
rajoitusalueilla. Kuolonkolariin joutunut ajoi
siis ylinopeudella.

kortiton kirjoitti:

Tule sinäkin pois sieltä valppaiden ja pirteiden
joukosta pois. Kyllä se olisi viisainta jättää
ajaminen niille joilla on siihen täydet
edellytykset. Tollaisilla asenteilla voi olla
vuosien päässä tai jo ihan lähiaikoina tilanne
jossa joudut kuolonkolariin. Silloin vasta huomaa
että olisi kannattanut ajatella ajoissa.

Muuten... liikennevaloja ei ole 80km tunnissa
rajoitusalueilla. Kuolonkolariin joutunut ajoi
siis ylinopeudella.

Kehoitat siirtymään pois valppaiden ja pirteiden
joukosta? Miksi? Minähän ajan valpaasti ja
pirteästi - tilannenopeutta, nopeusrajoituksista
välittämättä. Se on turvallisempaa, kuten edellä
esittämissäni kokemuksiin perustuvista
tilanteista olen oppinut.

Väitteesi, etteikö 80 km/h rajoitusalueella olisi
liikennevaloja, ei taisa pidä paikkaansa.
Kyseinen kohta sijaitsee Vantaalla Kehä III:lla.
Saattaa tietenkin olla. että kohdalla olisi esim.
70 km/h rajoitus, en tarkalleen muista koska ajan
siellä harvoin, mutta sen muistan ettei siinä
kohdassa ole esim. 60 km/h rajoitusta tai muuta
varoistusmerkkiä, sen verran usein siitä
kuitenkin ajan. Niin tai näin, joka tapauksessa
lehtiartikkelin mukaan tilanteessa ei ollut kyse
ylinopeudesta.

paljon ajava kirjoitti:

Kehoitat siirtymään pois valppaiden ja pirteiden
joukosta? Miksi? Minähän ajan valpaasti ja
pirteästi - tilannenopeutta, nopeusrajoituksista
välittämättä. Se on turvallisempaa, kuten edellä
esittämissäni kokemuksiin perustuvista
tilanteista olen oppinut.

Väitteesi, etteikö 80 km/h rajoitusalueella olisi
liikennevaloja, ei taisa pidä paikkaansa.
Kyseinen kohta sijaitsee Vantaalla Kehä III:lla.
Saattaa tietenkin olla. että kohdalla olisi esim.
70 km/h rajoitus, en tarkalleen muista koska ajan
siellä harvoin, mutta sen muistan ettei siinä
kohdassa ole esim. 60 km/h rajoitusta tai muuta
varoistusmerkkiä, sen verran usein siitä
kuitenkin ajan. Niin tai näin, joka tapauksessa
lehtiartikkelin mukaan tilanteessa ei ollut kyse
ylinopeudesta.

Ensinnäkään liikkennevaloja ei ole 80km tunnissa
rajoitusalueilla. Jos olet ajanut paljon ja
valppaana tiedät sen.

Pientä ristiriitaa on sanomisissasi kun sanot
ettet muista. Missä on valppautesi ollut sanothan
kuitenkin että '...sen verran usein siitä
kuitenkin ajan'?

Paljon ajava kirjoitti:

Luepa ole hyvä viestini uudelleen. Kun
ylinopeutta ajaessani jouduin äkkiä
vaaratilanteeseen, ei se johtunut
ylinopeudestani. Vaaratilanne syntyi, kun
sivutieltä tullut pyöräilijä ei saanutkaan talven
liukkaassa alamäessä pyöräänsä pysähtymään.
Valppaanaoloni ansiosta pystyin salamannopeasti
siirtämään autoni suuntaa ohjauspyörän ja
käsijarrun avulla.

Edellä oleva ei ole ainoa eteeni tulllut tilanne,
jossa olen tilannenopeutta ajamalla, siis
ylinopeutta ajamalla, hyötynyt normaalia
tahokkaamasta valppaanaolosta. Yhtenä
lisäesimerkkinä mainitsen tilanteen, jossa heti
mutkan jälkeen tiellä olikin poikittain linja-
auto - ilmeisesti täysin harhaan ajanut
tilausbussi, joka teki sahasi tiellä edestakaisin
uukkariaan. Lumivalli pölisi kun nykäisin ulos.

Haluan lisäksi erityisesti painottaa, että
valppaana oleva ns. ennakoiva kuljetttaja pystyy
aloittamaan jo hyvissä ajoin nopeuden
hiljentämisen havaitessaan turvallisuden kannalta
epäilyttäviä paikkoja tai tilanteita.

Normaalia nopeutta ajamisesta ja sen takia
vaivihkaa ajatuksiini uppoamisesta minulla on
vaarallisia kokemuksia, joista pahin oli kun
äkkiä huomasin sujahtavani traktorin vetämän
kuorma-auton peräkärryn ohitse. Tapahtui
päiväsaikaan kuivalla ja tyhjällä 2 2
kaistaisella mottoritietasoisella tiellä, jolla
oli 80 km/h talvirajoitus. Kyseisellä tiellä
suurimmalle osalle kuljettajista olisi
asiallisinta 120 - 150 km/h nopeus. Ajan tuota
tietä myöten työmatkoillani. Henkeni säästyi,
sillä onneksi olin kolmisen klilometriä aiemmin
ohittanut erään auton, ja olin sen jälkeen
unohtunut ajamaan pitkin ulompaa kaistaa
työasioitani mietiskellen. Jos olisin ajanut
normaalia kaistaa pitkin, olisin törmännyt
jarruttamatta perälavaan. Samaan tapaan kuin
kuljettaja, joka eräällä tiellä pari viikkoa
myöhemmin kuoli ajettuaan sallitulla 80 km/h
nopeudella liikennevaloihin pysähtyneen
pikkukuorma-auton perään. Myös tämä tie on 2 2
kaistainen mottoritiemäinen väylä, jossa pienen
kaarteen jälkeen oleva liikennevaloristeys tulee
ilman mitään ennakkovaroitusta täytenä
yllätyksenä.

Ei ole mikään ihme, jos et ole kuullut
liukuhihnatyöskentelyn vaarallisuutta koskevista
tutkimuksista. Harvemmin yksityinen teollisuus
alkaa tutkimuksistaan lehdistölle raportoimaan.
Toisaalta sellaisen henkilön, joka ymmärtää miten
ja mistä syystä onnettomuuksia tapahtuu, ei
sellaisia tutkimuksia tarvitse edes lukea. Niiden
tulokset ovat itsestään selvyyksiä, jos ymmärtää,
miten ihmiset eri tilanteissa reagoivat ja
käyttäytyvät.

on jo vähän liian paksua...Traktori vetää kuorma-
auton peräkärryä..vetäsit käppärillä fillarin ohi
120 lasissa...toistakymmentä vuotta on tullut
jäärataa ajettua mutta myönnettävä on että ei
multa onnistuisi.

Normaalinopeudella olisit varmaankin voinut
pysähtyä ennen linja-autoa. Se on kuule
sillälailla että rautapyörillä ajetaan sokkona
kaarteisiin mutta autolla pitää pystyä
pysäyttämään tien näkyvällä osalla. Myös
liikennevaloihin, joita ei todellakaan ole 80:n
alueella.

Muuta asenteitasi, ennenkuin tapat jonkun!

Paljon ajava kirjoitti:

Varmuuden vuoksi: oleellista ajatuksiinsa
vaipumisesta kesken ajon on nimenomaan se, että
se tapahtuu ajajan huomaamatta pikku hiljaa.
Salakavalinta asiassa on se, että se tapahtuu
muutoin virkeänä (valveilla) olon aikana.
Väsymystilan sen sijaan pystyy havaitsemaan.

Vinkiksi mainitsen tässä pari keinoa, joilla
pystyy pakottamaan aivonsa seuraaman ajoaan
silloin kun huomaa ajamisen olevan alhaisten
nopeusrajoitusten takia erittäin puuduttavaa ja
jos poliisitutkan mahdollisuus on enemmän kuin
todennäköistä - esimerkiksi hyvällä kelillä
päivällä tyhjän liikenteen aikaan sellaisella
tiellä.
1) Irroita kädet irti ratista (pidä kädet
sylissä, sormet koko ajan ratin ympärillä mutta
ote kuitnkin pari millimetriä irti ratista
jolloin rattiin voi tarttua uudelleen
välittömästi kun siihen tulee tarvetta): tällä
tavoin voi kokeilla, kuinka pitkään auto kulkee
suorilla ilman että sen ajolinjaan pitää puuttua
rattiin tarttumalla. Kaasua nostamalla ja
laskemalla voi vaikuttaa auotn ajosuuntaan jos
tie ei ole aivan tasaisen. Voin vakuuttaa, että
pitkillä suorilla auto kulkee tällä tavoin
useammankin kilometrin ilman rattiin koskemista.
Jos jonkun mielestä kikka on vaarallista, niin
vielä vaarallisempaa olisi vaipua ajatuksiinsa.
Ilman käsiä ajaessa sentään joutuu seuraamaan
tien tapahtumia herkeämättä ja ennakoimaan tien
kaltevuuksien muutoksia ja edessä olevia
kaarteita. Jo jonkun mielestä on älytyöntä, että
tällä tavoin joutuu ajamaan välttääkseen
sakkkoja, niin olen samaa mieltä. Mutta paljon
ajava keskiluokkainen "suuribruttotuloinen"
säästää helposti vuodessa monen Mallorcan matkan
hinnan - välttyneinä sakkoina.

Toinen keino on "pujottelu" eli vasemman
eturenkaan kuljettaminen vuoroin oikealla vuoroin
vasemmalla puolen reunaviivaa. Jotta tämä keino
ei olisi liian yksitoikkoinen, pitää aloittaa
pujottaminen tehdä laskemalla viivojen määrää:
ensin pujottella kahden viivan verran, sitten
kolemen, neljän jne. Variaatioita voi kuin
kehittää lisää.

Voi myös laskea, kuinka monta sähkötolppaa,
tietynlaista liikennemerkkiä tms. on jollakin
ajovälillä.

Meilatkaa, jos olette keksineet muita näppäriä
keinoja.

sälli olet kun kuljettelet vasenta etupyörää
reunaviivan vasemmalla puolella siis vasemmalla
pientareella! Kerro missäpäin leikit ja mihin
aikaan että osataan pysytellä pois?

kortiton kirjoitti:

Ensinnäkään liikkennevaloja ei ole 80km tunnissa
rajoitusalueilla. Jos olet ajanut paljon ja
valppaana tiedät sen.

Pientä ristiriitaa on sanomisissasi kun sanot
ettet muista. Missä on valppautesi ollut sanothan
kuitenkin että '...sen verran usein siitä
kuitenkin ajan'?

Tarkemmin kun muistelen, niin itse asiassa
kyseisellä kehä III:lla on Vantaan alueella
peräjälkeen noin viisi risteystä, joissa on
liikennevalot vaikka nopeusrajoitus on 80 km/h.

Varmuuden vuoksi, vastauksena kysymykseesi:
valppana ajamisella olen tarkoittanut liikenteen
valpasta seurantaa - en sitä, että painaisi
mieleensä mitä nopeusrajoitusmerkkejä jollakin
tieosuudella on siten että ne pystyisi vielä
jälkeenpäinkin muistamaan. Oletko tosiaan
ymmärtänyt asian toisin päin?

tieinsinööri kirjoitti:

on jo vähän liian paksua...Traktori vetää kuorma-
auton peräkärryä..vetäsit käppärillä fillarin ohi
120 lasissa...toistakymmentä vuotta on tullut
jäärataa ajettua mutta myönnettävä on että ei
multa onnistuisi.

Normaalinopeudella olisit varmaankin voinut
pysähtyä ennen linja-autoa. Se on kuule
sillälailla että rautapyörillä ajetaan sokkona
kaarteisiin mutta autolla pitää pystyä
pysäyttämään tien näkyvällä osalla. Myös
liikennevaloihin, joita ei todellakaan ole 80:n
alueella.

Muuta asenteitasi, ennenkuin tapat jonkun!

Mielikuvituksesi sai siivet - luit mitä halusit
lukea, et mitä viestissäni luki.
1) traktorin vetämällä vehkeellä tarkoitin
sellaista pyörien päällä olevaa peräkärryä, joka
taaksepäin näytti kuorma-auton lavalta.
Parikymmentä vuotta sitten ne näyttivät varsin
samannäköisiltä varsinkin jos traktorin
peräkärryssä on suurikokoiset pyörät. Sellaisia
näkee joskus maaseudulla vieläkin, itsekin on
tullut sellaista Valmetilla vedettyä. Näin
tarkkaa ja pitkää selostusta en viitsinyt
alkuperäiseen viestiini laittaa, oletin että
lukijat pääsisivät kärryille pääasiasta
muutoinkin.

Ei millään pahalla mutta en kirjoittanut että
olisin ajanut käppärillä fillarin ohi 120
lasissa.

Mistä päättelet etten ajanut niin sanottua
normaalinopeutta eli nopeusrajoituksen mukaista
nopeutta kun mutkan jälkeen kohtasin tiellä
poikittain olleen linjaa-auton? Valppaan olosta
on nimenomaan juuri se hyöty, että pystyy jo
etukäteen alentamaan nopeuttaan ennen vaarallisia
paikkoja - kuten minäkin tein, alenisn nopeuteni
noin noepusrajoitukseen (50 km/h) asti ennen
tuohon mutkaan tuloa. Jos en olisi ajanut tuolla
tutulla tiellä ennen mutkaa ylinopeutta, en olisi
ollut niin valppaana että olisin pystynyt
mutkassa reagoimaan niin nopeasti ja muuttamaan
auton suunnan penkkaan heti bussin nähtyäni.
Normaalin nopeuden mukaisella "normaalinhitaalla"
reagointiajalla olisin todennäköisesti ensin
hämmästynyt koko bussia sen monesti
puhutun "kauhusekunnin" ajan, joka jo olisikin
ollut riittävän pitkä aika bussiin törmäämiseksi.
Kyseisessä paikassa oli mutkan lisäksi vielä
alamäki ja liukas talvinen tie. Vältin bussin
nippa nappa.

Ei myöskään millään pahalla mutta ajonopeudet
ovat Suomessa ja kaiikiallöa muuallakin
sellaiset, etteivät kuljettajat pysty
pysäyttämään tien näkyvällä osalla. Sen takia
pysäköiminen ja pysäyttäminen näköesteen taakse -
esim. heti mäen taakse - on ehdottomasti
kiellettyä ja sakotettavaa.

Ei myöskään millään pahalla mutta viesteistäsi
välittyy sellainen tuntu että luet viestejä
hieman fanaattisella tavalla "värillisten lasien
läpi". Suosittelen että yrittäisit päästä jyvälle
mitä muut tarkoittavat. Ymmärryksen myötä kasvaa
todennäköisyys, että oppii tai hoksaa jotain
uutta.

tieinsinööri kirjoitti:

sälli olet kun kuljettelet vasenta etupyörää
reunaviivan vasemmalla puolella siis vasemmalla
pientareella! Kerro missäpäin leikit ja mihin
aikaan että osataan pysytellä pois?

Sorry, painovirhe: tarkoitin pujottelua
keskiviivan kanssa - en reunaviivan kanssa.

paljon ajava kirjoitti:

Mielikuvituksesi sai siivet - luit mitä halusit
lukea, et mitä viestissäni luki.
1) traktorin vetämällä vehkeellä tarkoitin
sellaista pyörien päällä olevaa peräkärryä, joka
taaksepäin näytti kuorma-auton lavalta.
Parikymmentä vuotta sitten ne näyttivät varsin
samannäköisiltä varsinkin jos traktorin
peräkärryssä on suurikokoiset pyörät. Sellaisia
näkee joskus maaseudulla vieläkin, itsekin on
tullut sellaista Valmetilla vedettyä. Näin
tarkkaa ja pitkää selostusta en viitsinyt
alkuperäiseen viestiini laittaa, oletin että
lukijat pääsisivät kärryille pääasiasta
muutoinkin.

Ei millään pahalla mutta en kirjoittanut että
olisin ajanut käppärillä fillarin ohi 120
lasissa.

Mistä päättelet etten ajanut niin sanottua
normaalinopeutta eli nopeusrajoituksen mukaista
nopeutta kun mutkan jälkeen kohtasin tiellä
poikittain olleen linjaa-auton? Valppaan olosta
on nimenomaan juuri se hyöty, että pystyy jo
etukäteen alentamaan nopeuttaan ennen vaarallisia
paikkoja - kuten minäkin tein, alenisn nopeuteni
noin noepusrajoitukseen (50 km/h) asti ennen
tuohon mutkaan tuloa. Jos en olisi ajanut tuolla
tutulla tiellä ennen mutkaa ylinopeutta, en olisi
ollut niin valppaana että olisin pystynyt
mutkassa reagoimaan niin nopeasti ja muuttamaan
auton suunnan penkkaan heti bussin nähtyäni.
Normaalin nopeuden mukaisella "normaalinhitaalla"
reagointiajalla olisin todennäköisesti ensin
hämmästynyt koko bussia sen monesti
puhutun "kauhusekunnin" ajan, joka jo olisikin
ollut riittävän pitkä aika bussiin törmäämiseksi.
Kyseisessä paikassa oli mutkan lisäksi vielä
alamäki ja liukas talvinen tie. Vältin bussin
nippa nappa.

Ei myöskään millään pahalla mutta ajonopeudet
ovat Suomessa ja kaiikiallöa muuallakin
sellaiset, etteivät kuljettajat pysty
pysäyttämään tien näkyvällä osalla. Sen takia
pysäköiminen ja pysäyttäminen näköesteen taakse -
esim. heti mäen taakse - on ehdottomasti
kiellettyä ja sakotettavaa.

Ei myöskään millään pahalla mutta viesteistäsi
välittyy sellainen tuntu että luet viestejä
hieman fanaattisella tavalla "värillisten lasien
läpi". Suosittelen että yrittäisit päästä jyvälle
mitä muut tarkoittavat. Ymmärryksen myötä kasvaa
todennäköisyys, että oppii tai hoksaa jotain
uutta.

hommissa on pakko pitäytyä siinä mitä lukee, eikä
arvailla. Ammatin kirojako? Ei millään pahalla
mutta parikymmentä vuotta sitten talvirajoitus?

paljon ajava kirjoitti:

Tarkemmin kun muistelen, niin itse asiassa
kyseisellä kehä III:lla on Vantaan alueella
peräjälkeen noin viisi risteystä, joissa on
liikennevalot vaikka nopeusrajoitus on 80 km/h.

Varmuuden vuoksi, vastauksena kysymykseesi:
valppana ajamisella olen tarkoittanut liikenteen
valpasta seurantaa - en sitä, että painaisi
mieleensä mitä nopeusrajoitusmerkkejä jollakin
tieosuudella on siten että ne pystyisi vielä
jälkeenpäinkin muistamaan. Oletko tosiaan
ymmärtänyt asian toisin päin?

Varmana tietona kerron että liikennevaloja ei ole
80km tunnissa alueilla. Koskee myös muita teitä
kuin kehä kolmea. Muistisi petti sinut.
Nopeusrajoitus on kehä kolmella pääsääntöisesti
80 ja 100km tunnissa mutta niillä osuuksilla
joilla on valoristeyksiä on rajoitus 70km
tunnissa.

Eihän niitä nopeusrajoituksia tarvitse muistaa
ulkoa mutta kun tarpeeksi paljon liikkuu huomaa
sen ettei liikennevaloja ole jos rajoitus on yli
70km tunnissa. Ja jos liikennevalot rakennetaan
niin rajoitusta muutetaan.

tieinsinööri kirjoitti:

hommissa on pakko pitäytyä siinä mitä lukee, eikä
arvailla. Ammatin kirojako? Ei millään pahalla
mutta parikymmentä vuotta sitten talvirajoitus?

Kysymyksesi: ... on pakko pitäytyä siinä mitä
lukee, eikä arvailla. Ammatin kirojako? Ei
millään pahalla mutta parikymmentä vuotta sitten
talvirajoitus?

Vastaus: mainitsemani tapaus sattui 2 - 3 v
sitten. (En kirjoittanut aiemmassa viestissäni,
että tuo tapahtuma olisi sattunut parikymmentä
vuotta sitten.)

paljon ajava kirjoitti:

Minusta alkuperäinen kirjoittaja on kyllä
oikeassa. Jos nopeusrajoituksilla pakotetaan
ihmiset ajamaan liian hiljaista ajonopeutta, niin
tottahan se vähentää ajamiseen keskittymistä -
ainakin pitkillä matkoilla kun tie on tyhjä.

Jarrutusmatkan sijasta pitäisi keskustella
pysähtymiseen tarvittavasta matkasta. Sitähän
alkuperäinen kirjoittaja ilmeisesti tarkoittaa.
Se koostuu varsinaisen jarrutusmatkan lisäksi
myös vaaran havaitsemiseen kuluvasta ajasta. Se
on aivan eri juttu, ja siihen pitää ottaa
huomioon, kuinka liaan alhaiset ajonopeudet
vaikuttavat liikenteen seuraamista haittaavasti.

Peiliinvilkaisuvertaus on mielestäni varsin
epäonnistunut. On paljon parempi ajaa kilometri
tarkkaavaisesti ja vilkaista sen jälkeen
taustapeiliin kuin ajaa koko matka hitaammin jos
se tarkoittaa liikenteen huonoa tarkkailemista
koko tuon kilometrin matkan verran. Ja itse
asiassa: jos liikennetä huonosti tarkkailevan
keskimääräinen reakointiaika on tuo 2 sekuntia,
niin turvallisempaahan silloin on vilkaista
välillä nopeasti peiliin, se vie vain ehkä 0.3 s,
jos sen jälkeen tarkkailee ajoympäristöä 0.5 s
reagointiajalla. Siinä voittaa 2 s - (0.3 0.5)s
= 1.2 s lisää reagointiaikaa verrattuna siihen,
että ajaisi koko ajan 2 s reagointiajalla.

Että muka kovempi ajonopeus olisi
turvallisempi... Huomaatko itsekään miltä toi
kuulostaa?

Miten valpas ajaessa on ON mielestäni itsestä
kiinni eikä ajonopeudesta!

En näe välttämättä yhteyttä ajonopeuden ja
valppauden välillä!

Eli, väänetään rautalangasta:

Voi olla hyvin valpas vaikka ajaa 30km/t, se on
nimittäin itsestä kiinni, valppauteen voi NÄÄS
itse vaikuttaa tahdonvoimalla, oliko uutta????

Jeesus, minkälaista aivojenkäyttöä vuonna 2001
sulla on.....

Ei ääliö, uskoisin... kirjoitti:

Että muka kovempi ajonopeus olisi
turvallisempi... Huomaatko itsekään miltä toi
kuulostaa?

Miten valpas ajaessa on ON mielestäni itsestä
kiinni eikä ajonopeudesta!

En näe välttämättä yhteyttä ajonopeuden ja
valppauden välillä!

Eli, väänetään rautalangasta:

Voi olla hyvin valpas vaikka ajaa 30km/t, se on
nimittäin itsestä kiinni, valppauteen voi NÄÄS
itse vaikuttaa tahdonvoimalla, oliko uutta????

Jeesus, minkälaista aivojenkäyttöä vuonna 2001
sulla on.....

Sekä oma koekmukseni että tutkimukset puhuvat sen
puolesta, ettei valppaus ole suinkaan kiinni
tahdonvoimasta - paitsi tietenkin lyhytaikaisissa
tilanteissa. Esimerkiksi aurinkoinen lämmin sää
vaikuttaa samalla tapaa valppautta vähentävästi.
Sen tietää mm. jokainen toimistossa töitä tehnyt.
Kun liian lämmintä huonetilaa tuulettaa, paranee
virkeys ja valppaus. Tuuletus olisi tarpeetonta
jos valppaus tosiaankin riippuisi vain ja
ainoastaan tahdonvoimasta.

Myös liikenteessä ajavien reagointiaikojen
tutkimuksissa on havaittu sama asia: hyvin lämmin
keli vaikuttaa maanteillä ajavien valppaus ja
vireystilaa heikentävästi heikentävästi.

Jokainen voi toki terästäytyä lyhyeksi aikaa jos
niin haluaa, mutta terästäytyminen ei enää
onnistukaan koko matkalla jos ajaa pitkää
taipaletta.

Jos pystyt pelkällä tahdonvoimalla olemaan
pitkiäkin ajomatkoja pirteänä, niin olet
onnenpekka. Minä ja tutkimusten mukaan moni
muukaan siihen ei pysty jos ajo-olosuhteet ovat
hyvin puuduttavia. Ihmiset ovat erilaisia. Olen
kyllä aiemminkin tavannut sinun kaltaisiasi
harvinaisuuksia - kuljettajia, jotka pystyvät
ajamaan esim. tilausbussia läpi koko yön Etelä-
Suomesta Lappiin asti: koko ajan puuduttavia
nopeusrajoituksia noudattamalla ja mitenkään
ihmeemmin väsymättä.

Nim.merkki "Turvallisuus?" väitteesi pitää hyvin
pitkälti paikkansa!
Aina kun itsekin yritän ajella rajoitusten mukaan
motarilla esim tuon 120km/h, niin ajo on todella
nykivää. Millon edessä on joku 80km/h ajava, ja
millon mitäkin. Oikealla kaistalla on myös
käytännöllisesti katsoen aina joku edessä, eli
tuo mainitsemasi turvaväli ei pääse toteutumaan.

Olenkin monta kertaa miettinyt, että olisi paljon
tuvallisempaa nostaa nopeus tonne 135-140km/h
tuntumaan ohituskaistalla, jolloin useimmiten
edessä ei olisi ketään, ja näin ollen turvaväli
ja tarkkavaaisuus pysyisi kunnossa!

Niin! kirjoitti:

Nim.merkki "Turvallisuus?" väitteesi pitää hyvin
pitkälti paikkansa!
Aina kun itsekin yritän ajella rajoitusten mukaan
motarilla esim tuon 120km/h, niin ajo on todella
nykivää. Millon edessä on joku 80km/h ajava, ja
millon mitäkin. Oikealla kaistalla on myös
käytännöllisesti katsoen aina joku edessä, eli
tuo mainitsemasi turvaväli ei pääse toteutumaan.

Olenkin monta kertaa miettinyt, että olisi paljon
tuvallisempaa nostaa nopeus tonne 135-140km/h
tuntumaan ohituskaistalla, jolloin useimmiten
edessä ei olisi ketään, ja näin ollen turvaväli
ja tarkkavaaisuus pysyisi kunnossa!

Totta puhut, olen huomannut saman asian. Olen
siirtynyt moottoriteillä vasemman kaistan
ajajaksi. Kokemukseni sanoo, että kannattaa ajaa
vasemmalla kaistalla muun liikenteen mukaista
ylinopeutta - matka sujuu paljon rauhallisemmin
ja vähemmän väsyttävästi. Ihminen tekee vähiten
tarkkaavaisuusvirheitä ollessan pirteä ja
levollinen.

Niin! kirjoitti:

Nim.merkki "Turvallisuus?" väitteesi pitää hyvin
pitkälti paikkansa!
Aina kun itsekin yritän ajella rajoitusten mukaan
motarilla esim tuon 120km/h, niin ajo on todella
nykivää. Millon edessä on joku 80km/h ajava, ja
millon mitäkin. Oikealla kaistalla on myös
käytännöllisesti katsoen aina joku edessä, eli
tuo mainitsemasi turvaväli ei pääse toteutumaan.

Olenkin monta kertaa miettinyt, että olisi paljon
tuvallisempaa nostaa nopeus tonne 135-140km/h
tuntumaan ohituskaistalla, jolloin useimmiten
edessä ei olisi ketään, ja näin ollen turvaväli
ja tarkkavaaisuus pysyisi kunnossa!

Asiaa puhut tuosta moottoritieajosta. Paitsi:

"Oikealla kaistalla on myös
käytännöllisesti katsoen aina joku edessä, eli
tuo mainitsemasi turvaväli ei pääse toteutumaan."

Turvavälihän toteutuu, kun jättää sitä väliä
edellä ajavaan. Ei siihen takapuskuriin pitäisi
olla kenelläkään tarvetta liimautua.

Ainut ongelma tuosta 140 vauhdista moottoritiellä
tulee, kun joku hitaampi lähtee ohittamaan sitä
80 km/h ajavaa ja sattuu sopivasti siihen eteen.
Ajoittain saa jarrutella kiivaastikin.

Moottoritiet ja niiden nopeudet ovat kuitenkin
eri asia, kuin tämän keskustelun aloitus, missä
puhuttiin nopeuksista yleensä.

120 km/h normaali suomalaisella maantiellä on
ehdottomasti liian kova nopeus.

;-) kirjoitti:

Asiaa puhut tuosta moottoritieajosta. Paitsi:

"Oikealla kaistalla on myös
käytännöllisesti katsoen aina joku edessä, eli
tuo mainitsemasi turvaväli ei pääse toteutumaan."

Turvavälihän toteutuu, kun jättää sitä väliä
edellä ajavaan. Ei siihen takapuskuriin pitäisi
olla kenelläkään tarvetta liimautua.

Ainut ongelma tuosta 140 vauhdista moottoritiellä
tulee, kun joku hitaampi lähtee ohittamaan sitä
80 km/h ajavaa ja sattuu sopivasti siihen eteen.
Ajoittain saa jarrutella kiivaastikin.

Moottoritiet ja niiden nopeudet ovat kuitenkin
eri asia, kuin tämän keskustelun aloitus, missä
puhuttiin nopeuksista yleensä.

120 km/h normaali suomalaisella maantiellä on
ehdottomasti liian kova nopeus.

80 on normaali suomalaisella maantiellä liian
vähän. Ruotsissakin saa ajaa talvellakin 110 km/h
muuallakin kuin moottoriteillä, eikä ne tiet aina
niin hyviä ole kuin Suomessa. Noista
pysähtymismatkoista vielä senverran, että
kyllähän työpöydän ääressä istuessa nuo matkat
tuntuvat pitkiltä, mutta jos auton eteen käy
mittaamassa noita matkoja ja laittaa merkit ja
menee autoon istumaan, niin ei ne enää niin
hirveän pitkiä matkoja ole. Kyllä pitää jotain
todella yllättävää sattua että onnettomuuteen
joutuu. 140 on sopiva nopeus silloin kun
liikennettä on hyvin vähän, pysyy virkeänä.

Pitkämatkalainen kirjoitti:

80 on normaali suomalaisella maantiellä liian
vähän. Ruotsissakin saa ajaa talvellakin 110 km/h
muuallakin kuin moottoriteillä, eikä ne tiet aina
niin hyviä ole kuin Suomessa. Noista
pysähtymismatkoista vielä senverran, että
kyllähän työpöydän ääressä istuessa nuo matkat
tuntuvat pitkiltä, mutta jos auton eteen käy
mittaamassa noita matkoja ja laittaa merkit ja
menee autoon istumaan, niin ei ne enää niin
hirveän pitkiä matkoja ole. Kyllä pitää jotain
todella yllättävää sattua että onnettomuuteen
joutuu. 140 on sopiva nopeus silloin kun
liikennettä on hyvin vähän, pysyy virkeänä.

..."jos auton eteen käy
mittaamassa noita matkoja ja laittaa merkit ja
menee autoon istumaan, niin ei ne enää niin
hirveän pitkiä matkoja ole. "

Nimenomaan, ja ne matkat livahtaa vähän äkkiä!

;-) kirjoitti:

..."jos auton eteen käy
mittaamassa noita matkoja ja laittaa merkit ja
menee autoon istumaan, niin ei ne enää niin
hirveän pitkiä matkoja ole. "

Nimenomaan, ja ne matkat livahtaa vähän äkkiä!

>>Ainut ongelma tuosta 140 vauhdista
moottoritiellä tulee, kun joku hitaampi lähtee
ohittamaan sitä 80 km/h ajavaa ja sattuu
sopivasti siihen eteen. Ajoittain saa jarrutella
kiivaastikin.

Re: sinulla ei taida olla vielä kovin paljon
ajokokemusta kun tuollaista esität. Vai
perustuiko tuo vain arveluusi?. Minulla on aivan
päinvastainen kokemus.

>>120 km/h normaali suomalaisella maantiellä on
ehdottomasti liian kova nopeus.

Re: Höpsis. Olin 70-luvulla lomamatkoillamme
äitini kyydissä paljon tien päällä, ja mutsi ajoi
muun nopeamman liikenteen kanssa
kaksikaistaisilla maanteillä paljon 140 - 160
km/h lasissa. Ei se mikään kummoinen nopeus
ollut, ihan turvallista kuten itsekin ajokortin
saatua huomasin.

Kaikkia kaksikaistaisia teitä ei tietenkään voi
verrata toisiinsa, mutta laakeilla pelloilla voi
huoletta täräyttää kaksisataa lasiin, ei sekään
kummoisempaa ole. Auto kulkee siinä nopeudessa
kuin juna etiäpäin. Käy jossain kokeilemassa
jollet usko, vaikkapa sakuissa jos suomalaisia
polliiseja pelkäät.

Jari kirjoitti:

>>Ainut ongelma tuosta 140 vauhdista
moottoritiellä tulee, kun joku hitaampi lähtee
ohittamaan sitä 80 km/h ajavaa ja sattuu
sopivasti siihen eteen. Ajoittain saa jarrutella
kiivaastikin.

Re: sinulla ei taida olla vielä kovin paljon
ajokokemusta kun tuollaista esität. Vai
perustuiko tuo vain arveluusi?. Minulla on aivan
päinvastainen kokemus.

>>120 km/h normaali suomalaisella maantiellä on
ehdottomasti liian kova nopeus.

Re: Höpsis. Olin 70-luvulla lomamatkoillamme
äitini kyydissä paljon tien päällä, ja mutsi ajoi
muun nopeamman liikenteen kanssa
kaksikaistaisilla maanteillä paljon 140 - 160
km/h lasissa. Ei se mikään kummoinen nopeus
ollut, ihan turvallista kuten itsekin ajokortin
saatua huomasin.

Kaikkia kaksikaistaisia teitä ei tietenkään voi
verrata toisiinsa, mutta laakeilla pelloilla voi
huoletta täräyttää kaksisataa lasiin, ei sekään
kummoisempaa ole. Auto kulkee siinä nopeudessa
kuin juna etiäpäin. Käy jossain kokeilemassa
jollet usko, vaikkapa sakuissa jos suomalaisia
polliiseja pelkäät.

Kyllä mä ainakin ajelen maanteillä ihan
rajoitusten mukaan, ja hämärässä ja pimeässä
selvästi alle rajoitusten! Sen verran meinaan
kunnioitan niitä 500 kilosia ruskeita paisteja,
jotka rynnistävät metsästä tielle.

Kunnon moottoritiellä(esim. Hämeenlinnan
moot.tiellä) ajelen kyllä päiväsaikaan tollaset
140km/h. Näkyvyys sivuille on tarpeeksi hyvä,
niin mitään yllätyksiä ei pääse sattumaan.

Tie numero 25 (hyvinkää-lohja?)on erittäin hyvä
esimerkki siitä, että maantielle ei todellakaan
sovi yli 80km/h! Sitä kun ajelee keskiyön
tunteina säkkipimeällä, niin kyllä ainakin mulla
on todella kevyt kaasujalka!

Jari kirjoitti:

>>Ainut ongelma tuosta 140 vauhdista
moottoritiellä tulee, kun joku hitaampi lähtee
ohittamaan sitä 80 km/h ajavaa ja sattuu
sopivasti siihen eteen. Ajoittain saa jarrutella
kiivaastikin.

Re: sinulla ei taida olla vielä kovin paljon
ajokokemusta kun tuollaista esität. Vai
perustuiko tuo vain arveluusi?. Minulla on aivan
päinvastainen kokemus.

>>120 km/h normaali suomalaisella maantiellä on
ehdottomasti liian kova nopeus.

Re: Höpsis. Olin 70-luvulla lomamatkoillamme
äitini kyydissä paljon tien päällä, ja mutsi ajoi
muun nopeamman liikenteen kanssa
kaksikaistaisilla maanteillä paljon 140 - 160
km/h lasissa. Ei se mikään kummoinen nopeus
ollut, ihan turvallista kuten itsekin ajokortin
saatua huomasin.

Kaikkia kaksikaistaisia teitä ei tietenkään voi
verrata toisiinsa, mutta laakeilla pelloilla voi
huoletta täräyttää kaksisataa lasiin, ei sekään
kummoisempaa ole. Auto kulkee siinä nopeudessa
kuin juna etiäpäin. Käy jossain kokeilemassa
jollet usko, vaikkapa sakuissa jos suomalaisia
polliiseja pelkäät.

Kyllä mä ainakin ajelen maanteillä ihan
rajoitusten mukaan, ja hämärässä ja pimeässä
selvästi alle rajoitusten! Sen verran meinaan
kunnioitan niitä 500 kilosia ruskeita paisteja,
jotka rynnistävät metsästä tielle.

Kunnon moottoritiellä(esim. Hämeenlinnan
moot.tiellä) ajelen kyllä päiväsaikaan tollaset
140km/h. Näkyvyys sivuille on tarpeeksi hyvä,
niin mitään yllätyksiä ei pääse sattumaan.

Tie numero 25 (hyvinkää-lohja?)on erittäin hyvä
esimerkki siitä, että maantielle ei todellakaan
sovi yli 80km/h! Sitä kun ajelee keskiyön
tunteina säkkipimeällä, niin kyllä ainakin mulla
on todella kevyt kaasujalka!

Tk kirjoitti:

Kyllä mä ainakin ajelen maanteillä ihan
rajoitusten mukaan, ja hämärässä ja pimeässä
selvästi alle rajoitusten! Sen verran meinaan
kunnioitan niitä 500 kilosia ruskeita paisteja,
jotka rynnistävät metsästä tielle.

Kunnon moottoritiellä(esim. Hämeenlinnan
moot.tiellä) ajelen kyllä päiväsaikaan tollaset
140km/h. Näkyvyys sivuille on tarpeeksi hyvä,
niin mitään yllätyksiä ei pääse sattumaan.

Tie numero 25 (hyvinkää-lohja?)on erittäin hyvä
esimerkki siitä, että maantielle ei todellakaan
sovi yli 80km/h! Sitä kun ajelee keskiyön
tunteina säkkipimeällä, niin kyllä ainakin mulla
on todella kevyt kaasujalka!

Tk Oletko sä Tapani Kansa?

Tk kirjoitti:

Kyllä mä ainakin ajelen maanteillä ihan
rajoitusten mukaan, ja hämärässä ja pimeässä
selvästi alle rajoitusten! Sen verran meinaan
kunnioitan niitä 500 kilosia ruskeita paisteja,
jotka rynnistävät metsästä tielle.

Kunnon moottoritiellä(esim. Hämeenlinnan
moot.tiellä) ajelen kyllä päiväsaikaan tollaset
140km/h. Näkyvyys sivuille on tarpeeksi hyvä,
niin mitään yllätyksiä ei pääse sattumaan.

Tie numero 25 (hyvinkää-lohja?)on erittäin hyvä
esimerkki siitä, että maantielle ei todellakaan
sovi yli 80km/h! Sitä kun ajelee keskiyön
tunteina säkkipimeällä, niin kyllä ainakin mulla
on todella kevyt kaasujalka!

En ole Tapani Kansa, vaan tavallinen autoilija,
joka ajaa työmatkaa n. 200km/päivä!

Jari kirjoitti:

>>Ainut ongelma tuosta 140 vauhdista
moottoritiellä tulee, kun joku hitaampi lähtee
ohittamaan sitä 80 km/h ajavaa ja sattuu
sopivasti siihen eteen. Ajoittain saa jarrutella
kiivaastikin.

Re: sinulla ei taida olla vielä kovin paljon
ajokokemusta kun tuollaista esität. Vai
perustuiko tuo vain arveluusi?. Minulla on aivan
päinvastainen kokemus.

>>120 km/h normaali suomalaisella maantiellä on
ehdottomasti liian kova nopeus.

Re: Höpsis. Olin 70-luvulla lomamatkoillamme
äitini kyydissä paljon tien päällä, ja mutsi ajoi
muun nopeamman liikenteen kanssa
kaksikaistaisilla maanteillä paljon 140 - 160
km/h lasissa. Ei se mikään kummoinen nopeus
ollut, ihan turvallista kuten itsekin ajokortin
saatua huomasin.

Kaikkia kaksikaistaisia teitä ei tietenkään voi
verrata toisiinsa, mutta laakeilla pelloilla voi
huoletta täräyttää kaksisataa lasiin, ei sekään
kummoisempaa ole. Auto kulkee siinä nopeudessa
kuin juna etiäpäin. Käy jossain kokeilemassa
jollet usko, vaikkapa sakuissa jos suomalaisia
polliiseja pelkäät.

22 vuotta sitten saatu ajokortti ja muutama vuosi
ammattikuskina tietysti on jonkun mielestä pieni
ajokokemus, itse en ota siihen kantaa. Parempi
lienee puhua liikennekokemuksesta.

Hmm... -70 luvulla muun nopeamman liikenteen
seassa 140 - 160 km/h? Mitä se nopeampi liikenne
silloin oli? Lentokoneet? Turvallisuudesta ei
voine enää puhua, hyvästä tuurista kylläkin!

;-) kirjoitti:

22 vuotta sitten saatu ajokortti ja muutama vuosi
ammattikuskina tietysti on jonkun mielestä pieni
ajokokemus, itse en ota siihen kantaa. Parempi
lienee puhua liikennekokemuksesta.

Hmm... -70 luvulla muun nopeamman liikenteen
seassa 140 - 160 km/h? Mitä se nopeampi liikenne
silloin oli? Lentokoneet? Turvallisuudesta ei
voine enää puhua, hyvästä tuurista kylläkin!

>>Hmm... -70 luvulla muun nopeamman liikenteen
seassa 140 - 160 km/h? Mitä se nopeampi liikenne
silloin oli? Lentokoneet? Turvallisuudesta ei
voine enää puhua, hyvästä tuurista kylläkin!

Vastaukset: Ei lentokoneita vaan tavallisia
Volvoja, opeleita jne. Kahden litran koneilla
varustettujen perheautojen huippunoepudet olivat
tuohon aikaan 170 - 190 km/h (ja pienempien . 1.1
litran koneilla varustettujen 140 km/h).

Kyseiset 140 - 160 km/h nopeudet olivat varsin
turvallisia mm. keski-pohjanmaan pitkillä
suorilla, pohjanmaan ja lapin lakeuksista
puhumattakaan. Kuten ovat tänäänkin (hiljaisella
liikenteellä).

Minusta olisi järkevää nostaa nopeusrajoituksia,
jolloin vaarallisten "nukkujien" määrä vähenisi.

Suomessa 70-luvun nopeusrajoituskokeiluissa
huomattiin, että nopeusrajoitusten nostaminen
vähensi liikennekuolemia sellaisilla teillä,
joilla nopeusrajoitukset oli välillä laskettu
liian pieniksi.

Jari kirjoitti:

Minusta olisi järkevää nostaa nopeusrajoituksia,
jolloin vaarallisten "nukkujien" määrä vähenisi.

Suomessa 70-luvun nopeusrajoituskokeiluissa
huomattiin, että nopeusrajoitusten nostaminen
vähensi liikennekuolemia sellaisilla teillä,
joilla nopeusrajoitukset oli välillä laskettu
liian pieniksi.

Minusta olisi järkevää että jokainen liian
"alhaisesta" nopeusrajoituksesta nukkuva tai
herpaantuva (joka sen itse vielä ymmärtää) veisi
vapaaehtoisesti ajokorttinsa takaisin poliisille.

kortiton kirjoitti:

Minusta olisi järkevää että jokainen liian
"alhaisesta" nopeusrajoituksesta nukkuva tai
herpaantuva (joka sen itse vielä ymmärtää) veisi
vapaaehtoisesti ajokorttinsa takaisin poliisille.

Pitäisikö tuo ymmärtää siten, että autoilijoilta
pitäisi kerätä kortit pois sitä mukaa kun
ajotaito paranee? Pitäisikö teille päästää vain
sellaisia kuljettajia, joilla on mahdollisimman
vähän ajokokemusta?

Pitäisikö samaa logiikkaa noudattaa myös
esimerkiksi sähköasentajien tai kirurgien osalta?
Mitä kokemattomampi työntekijä, sen enemmän hän
kiinnittää huomiota vähäpätöisiin asioihin
välttääkseen alkeellisia virheitä.

Kyllä meidän perheessä ajaa varsinkin huonolla
kelillä se, jolla on eniten ajokokemusta.
Turvallisuus ei riipu ajonopeudesta vaan siitä,
miten ajaa (ja miten tarkkailee ympäristöä).
Älysin sen jo noin 6-vuotiaana opetellassani
ajamaan polkupyörää.

Jari kirjoitti:

Pitäisikö tuo ymmärtää siten, että autoilijoilta
pitäisi kerätä kortit pois sitä mukaa kun
ajotaito paranee? Pitäisikö teille päästää vain
sellaisia kuljettajia, joilla on mahdollisimman
vähän ajokokemusta?

Pitäisikö samaa logiikkaa noudattaa myös
esimerkiksi sähköasentajien tai kirurgien osalta?
Mitä kokemattomampi työntekijä, sen enemmän hän
kiinnittää huomiota vähäpätöisiin asioihin
välttääkseen alkeellisia virheitä.

Kyllä meidän perheessä ajaa varsinkin huonolla
kelillä se, jolla on eniten ajokokemusta.
Turvallisuus ei riipu ajonopeudesta vaan siitä,
miten ajaa (ja miten tarkkailee ympäristöä).
Älysin sen jo noin 6-vuotiaana opetellassani
ajamaan polkupyörää.

Käsitit täysin väärin.

Onko kirjoitustahti liian hidas ja vaivuit
ajatuksiisi ja vastasit ihan väärään viestiin?

Vaikka kertomasi mm ajokokemuksesta pitääkin
paikkansa ei viestissäsi ollut mitään loogista
asiayhteyttä aiempaan viestiini.

kortiton kirjoitti:

Käsitit täysin väärin.

Onko kirjoitustahti liian hidas ja vaivuit
ajatuksiisi ja vastasit ihan väärään viestiin?

Vaikka kertomasi mm ajokokemuksesta pitääkin
paikkansa ei viestissäsi ollut mitään loogista
asiayhteyttä aiempaan viestiini.

Kyllä sinun viestissä (logiikkaa2?) lukee näin:
- Minusta olisi järkevää että jokainen liian
"alhaisesta" nopeusrajoituksesta nukkuva tai
herpaantuva (joka sen itse vielä ymmärtää) veisi
vapaaehtoisesti ajokorttinsa takaisin poliisille.

Olleelistahan tässä on juuri aiempien
kirjoitusten mukaisesti ollut se, että liian
alhaiset ajonopeudet (liian alhaisten
nopeusrajoitusten pakottamana) aiheuttavat
tarkkaavaisuuden herpaantumista mikä vaarantaa
turvallisuutta. Eli ???

Jari kirjoitti:

Pitäisikö tuo ymmärtää siten, että autoilijoilta
pitäisi kerätä kortit pois sitä mukaa kun
ajotaito paranee? Pitäisikö teille päästää vain
sellaisia kuljettajia, joilla on mahdollisimman
vähän ajokokemusta?

Pitäisikö samaa logiikkaa noudattaa myös
esimerkiksi sähköasentajien tai kirurgien osalta?
Mitä kokemattomampi työntekijä, sen enemmän hän
kiinnittää huomiota vähäpätöisiin asioihin
välttääkseen alkeellisia virheitä.

Kyllä meidän perheessä ajaa varsinkin huonolla
kelillä se, jolla on eniten ajokokemusta.
Turvallisuus ei riipu ajonopeudesta vaan siitä,
miten ajaa (ja miten tarkkailee ympäristöä).
Älysin sen jo noin 6-vuotiaana opetellassani
ajamaan polkupyörää.

Mielestäni "Kortiton" ei suinkaan tarkoita
kokeneita, vaan keskitymiskyvyltään puutteellisia
kuljettajia. Näitä löytynee niin kokeneista, kuin
kokemattomista.

Jari kirjoitti:

Kyllä sinun viestissä (logiikkaa2?) lukee näin:
- Minusta olisi järkevää että jokainen liian
"alhaisesta" nopeusrajoituksesta nukkuva tai
herpaantuva (joka sen itse vielä ymmärtää) veisi
vapaaehtoisesti ajokorttinsa takaisin poliisille.

Olleelistahan tässä on juuri aiempien
kirjoitusten mukaisesti ollut se, että liian
alhaiset ajonopeudet (liian alhaisten
nopeusrajoitusten pakottamana) aiheuttavat
tarkkaavaisuuden herpaantumista mikä vaarantaa
turvallisuutta. Eli ???

Niinhän siinä lukee. Ja nimimerkki ';-)'
kirjoitti viestissään 'Kommentti' mitä se
tarkoittaa.

Olenko jokin vähemmistöön kuuluva Ihmemies kun
olen aikoinaan pystynyt ajamaan satoja
kilometrejä yhtäsoittoon hyvillä teillä 50-70km
tunnissa otteen herpaantumatta?

Olin samaa mieltä: oli erittäin hätkähdyttävää
havaita että ihminen voi ajaessaankin olla
ajatuksissaan - samalla tapaa kun esim. koulussa
kun opettaja puhuu monotonisella äänellä aiheesta
joka ei kiinnosta tippaakaan. Sitä voi
mietiskellä ihan omia asioitaan vaikka silmät
seuraavat opettajan liikkeitä jotta ope ei huomaa
mitään...

Vastaukseni kysymykseen, kumpi on turvallisempi,
nopeampi moottoritie tai hitaampi rinnakkaistie,
on seuraava: se riippuu tilanteesta. Teiden
turvallisuustaso ei määräydy pelkästäään tien
rakenteellisesta turvallisuustasosta plus
ajonopeuksista, vaan myös mm. kelistä, ajettavan
matkan pituudesta ja ruuhkien määrästä. Toisin
sanoen ajon väsyttävyydestä. Väsymys ja
liikenteen seuraamattomuus lisää kuljettajan
tekemien virheiden lukumäärää. Tien
rakenteellinen turvallisuustso puolestaan
vaikuttaa siihen, kehittyvät töppäystilanteet
onnettomuuksiksi asti ja jos niin käy niin
onnettomuuden vakavuusasteen. Esimerkiksi
keskikaiteet estävät yleensä töppäystilanteen
kehittymisen törmäämisen vastaantulijaan.
nokkakolariasteelle.

Valintani moottoritien ja nopeusrajoitukseltaan
hitaamman rinnakkaistien välillä määräytyy siitä,
kumpi on leppoisampi ajaa, muttta toki myös
kokonaisajoaika vaikuttaa valintaan.

Sen sijaan jos päätie on kaksikaistainen,
kallistuu valintani monesti nopeusrajoituksiltaan
hitaammalle rinnakkaistielle jos päätiellä on
hyvin paljon liikennettä, koska pienemmät
rinnakkaistiet ovat yleensä lähes kokonaan
tyhjiä. Tietenkin edellyttäen että tuo
rinnakkaistie ei ole liiian kapea tai mutkainen.
Leppoisan ajon lisäksi ajo niillä on yleensä
yllättävän joutuisaa kun voi vapaasti ajaa
järkevällä nopeudella ja vaihdella nopeuttaan
tien mukaisesti tarvittaessa - eikä jonon
ajonopeuden muutosten mukaan siten kuin
ruuhkautumassa olevalla päätiellä. Lisäksi
pimeällä voi ajaa lähes koko ajan mukavasti
kaukovaloilla kun ei ole vastaantulijoita. Myös
poliisit puuttuvat yleensä pienemmiltä
rinnakkaisteiltä kokonaan joten ylimääräistä
energiaa ei tarvitse laittaa tienpuskien
jatkuvaan tarkkailuun.

Jari kirjoitti:

Olin samaa mieltä: oli erittäin hätkähdyttävää
havaita että ihminen voi ajaessaankin olla
ajatuksissaan - samalla tapaa kun esim. koulussa
kun opettaja puhuu monotonisella äänellä aiheesta
joka ei kiinnosta tippaakaan. Sitä voi
mietiskellä ihan omia asioitaan vaikka silmät
seuraavat opettajan liikkeitä jotta ope ei huomaa
mitään...

Vastaukseni kysymykseen, kumpi on turvallisempi,
nopeampi moottoritie tai hitaampi rinnakkaistie,
on seuraava: se riippuu tilanteesta. Teiden
turvallisuustaso ei määräydy pelkästäään tien
rakenteellisesta turvallisuustasosta plus
ajonopeuksista, vaan myös mm. kelistä, ajettavan
matkan pituudesta ja ruuhkien määrästä. Toisin
sanoen ajon väsyttävyydestä. Väsymys ja
liikenteen seuraamattomuus lisää kuljettajan
tekemien virheiden lukumäärää. Tien
rakenteellinen turvallisuustso puolestaan
vaikuttaa siihen, kehittyvät töppäystilanteet
onnettomuuksiksi asti ja jos niin käy niin
onnettomuuden vakavuusasteen. Esimerkiksi
keskikaiteet estävät yleensä töppäystilanteen
kehittymisen törmäämisen vastaantulijaan.
nokkakolariasteelle.

Valintani moottoritien ja nopeusrajoitukseltaan
hitaamman rinnakkaistien välillä määräytyy siitä,
kumpi on leppoisampi ajaa, muttta toki myös
kokonaisajoaika vaikuttaa valintaan.

Sen sijaan jos päätie on kaksikaistainen,
kallistuu valintani monesti nopeusrajoituksiltaan
hitaammalle rinnakkaistielle jos päätiellä on
hyvin paljon liikennettä, koska pienemmät
rinnakkaistiet ovat yleensä lähes kokonaan
tyhjiä. Tietenkin edellyttäen että tuo
rinnakkaistie ei ole liiian kapea tai mutkainen.
Leppoisan ajon lisäksi ajo niillä on yleensä
yllättävän joutuisaa kun voi vapaasti ajaa
järkevällä nopeudella ja vaihdella nopeuttaan
tien mukaisesti tarvittaessa - eikä jonon
ajonopeuden muutosten mukaan siten kuin
ruuhkautumassa olevalla päätiellä. Lisäksi
pimeällä voi ajaa lähes koko ajan mukavasti
kaukovaloilla kun ei ole vastaantulijoita. Myös
poliisit puuttuvat yleensä pienemmiltä
rinnakkaisteiltä kokonaan joten ylimääräistä
energiaa ei tarvitse laittaa tienpuskien
jatkuvaan tarkkailuun.

olet aivan oikeassa, mutta nuo kortittomat tai
vähän ajokokemusta omaavat eivät sitä tajua. On
mulla ehtinyt olla useita kuskejakin vuosien
varrella ja ollaan juteltu tuosta aiheesta.
Kaikilla samansuuntainen mielipide, ei me voida
olla väärässä. Minä ajelen myös paljon noita
rinnakkaisteitä ja onhan hauska kuunnella
skannerista kun päätiellä poliisit samalla
kohdalla pysäyttelevät pienistä ylinopeuksista,
itsellä mittarissa 140-180 tyhjällä tiellä. Hyvän
aiheen aloitit, paljon kommentteja. Jatkoja.

Jari kirjoitti:

Olin samaa mieltä: oli erittäin hätkähdyttävää
havaita että ihminen voi ajaessaankin olla
ajatuksissaan - samalla tapaa kun esim. koulussa
kun opettaja puhuu monotonisella äänellä aiheesta
joka ei kiinnosta tippaakaan. Sitä voi
mietiskellä ihan omia asioitaan vaikka silmät
seuraavat opettajan liikkeitä jotta ope ei huomaa
mitään...

Vastaukseni kysymykseen, kumpi on turvallisempi,
nopeampi moottoritie tai hitaampi rinnakkaistie,
on seuraava: se riippuu tilanteesta. Teiden
turvallisuustaso ei määräydy pelkästäään tien
rakenteellisesta turvallisuustasosta plus
ajonopeuksista, vaan myös mm. kelistä, ajettavan
matkan pituudesta ja ruuhkien määrästä. Toisin
sanoen ajon väsyttävyydestä. Väsymys ja
liikenteen seuraamattomuus lisää kuljettajan
tekemien virheiden lukumäärää. Tien
rakenteellinen turvallisuustso puolestaan
vaikuttaa siihen, kehittyvät töppäystilanteet
onnettomuuksiksi asti ja jos niin käy niin
onnettomuuden vakavuusasteen. Esimerkiksi
keskikaiteet estävät yleensä töppäystilanteen
kehittymisen törmäämisen vastaantulijaan.
nokkakolariasteelle.

Valintani moottoritien ja nopeusrajoitukseltaan
hitaamman rinnakkaistien välillä määräytyy siitä,
kumpi on leppoisampi ajaa, muttta toki myös
kokonaisajoaika vaikuttaa valintaan.

Sen sijaan jos päätie on kaksikaistainen,
kallistuu valintani monesti nopeusrajoituksiltaan
hitaammalle rinnakkaistielle jos päätiellä on
hyvin paljon liikennettä, koska pienemmät
rinnakkaistiet ovat yleensä lähes kokonaan
tyhjiä. Tietenkin edellyttäen että tuo
rinnakkaistie ei ole liiian kapea tai mutkainen.
Leppoisan ajon lisäksi ajo niillä on yleensä
yllättävän joutuisaa kun voi vapaasti ajaa
järkevällä nopeudella ja vaihdella nopeuttaan
tien mukaisesti tarvittaessa - eikä jonon
ajonopeuden muutosten mukaan siten kuin
ruuhkautumassa olevalla päätiellä. Lisäksi
pimeällä voi ajaa lähes koko ajan mukavasti
kaukovaloilla kun ei ole vastaantulijoita. Myös
poliisit puuttuvat yleensä pienemmiltä
rinnakkaisteiltä kokonaan joten ylimääräistä
energiaa ei tarvitse laittaa tienpuskien
jatkuvaan tarkkailuun.

Koska alkuperäinen otsikko lähti liikkeelle
ylinopeuden vaatimuksesta monille
turvallisempana, haluaisin vastauksen
kysymykseeni, jossa otat kantaa nimenomaan
esittämilläni nopeuksilla.

Pitääkö mielestäsi venäläisten ajotyyli ymmärtää
turvallisena, koska he ilmeisesti pirteyden
säilyttääkseen ajavat koko ajan ylinopeutta,
keskiviivan tuntumassa, miltei kiinni edellä
ajavassa, ohittavat vastaantulijoista
välittämättä, ym. sykettä ylläpitävällä
ajokäyttäytymisellä?

Tietysti tässä voisi keskustella myös siitä
tarvitaanko valppautta siinä mielessä kuin ehkä
tarkoitat? Eikö tietty perusvalppaus kuulu koko
ajan ajamiseen, ja se että osaa poimia
refleksinomaisesti, sen kummemmin ajattelematta,
vain ne havainnot, jotka vaativat toimenpiteitä.
Tarkoitatko, että sinulta putoaa tämä
perusvalppaus pois tietyssä vaiheessa ajamista
(tai liian paljon energiaa kuluu tienpuskien
tarkkailuun)? Eihän esimerkiksi kokeneelta
kuljettajalta vaadita tietoisia toimia kun
vaihdetta vaihdetaan. Se tapahtuu
automatisoituneena. Näinhän ihmisen pitäisi
suodattaa tarpeetonta ajattelua, kuten esim onko
tien varressa poliisi vai ei, ellei sillä esim.
ylinopeuden takia ole merkitystä kuljettajalle.
(No tietty perusuteliaisuushan on tyypillistä
ihmiselle, joten kyllähän se kiinnostaa, mitä se
poliisi siellä puskassa tekee, vaikkei ajaisikaan
ylinopeutta.)

Kallonkutistaja kirjoitti:

Koska alkuperäinen otsikko lähti liikkeelle
ylinopeuden vaatimuksesta monille
turvallisempana, haluaisin vastauksen
kysymykseeni, jossa otat kantaa nimenomaan
esittämilläni nopeuksilla.

Pitääkö mielestäsi venäläisten ajotyyli ymmärtää
turvallisena, koska he ilmeisesti pirteyden
säilyttääkseen ajavat koko ajan ylinopeutta,
keskiviivan tuntumassa, miltei kiinni edellä
ajavassa, ohittavat vastaantulijoista
välittämättä, ym. sykettä ylläpitävällä
ajokäyttäytymisellä?

Tietysti tässä voisi keskustella myös siitä
tarvitaanko valppautta siinä mielessä kuin ehkä
tarkoitat? Eikö tietty perusvalppaus kuulu koko
ajan ajamiseen, ja se että osaa poimia
refleksinomaisesti, sen kummemmin ajattelematta,
vain ne havainnot, jotka vaativat toimenpiteitä.
Tarkoitatko, että sinulta putoaa tämä
perusvalppaus pois tietyssä vaiheessa ajamista
(tai liian paljon energiaa kuluu tienpuskien
tarkkailuun)? Eihän esimerkiksi kokeneelta
kuljettajalta vaadita tietoisia toimia kun
vaihdetta vaihdetaan. Se tapahtuu
automatisoituneena. Näinhän ihmisen pitäisi
suodattaa tarpeetonta ajattelua, kuten esim onko
tien varressa poliisi vai ei, ellei sillä esim.
ylinopeuden takia ole merkitystä kuljettajalle.
(No tietty perusuteliaisuushan on tyypillistä
ihmiselle, joten kyllähän se kiinnostaa, mitä se
poliisi siellä puskassa tekee, vaikkei ajaisikaan
ylinopeutta.)

Kysymyksesi, voidaanko "venäläistä" ajotyyliä
pitää turvallisena, on aika outo. Ei se, että
ylinopeus lisää valppauta verrattuna puuduttavan
hitaaseen ajonopeuteen, tarkoita sitä että
riskipitoinen ajotyyli muuttuisi turvallisemmaksi
nopeutta nostamalla.

Kannattanee ottaa tähän uudelleen vertailuksi
liukuhihnatyö. Jos liukuhihna etenee työntekijän
kohdalla liian hitaasti, kasvaa työntekijän
tekemien virheiden lkm tarkkaavaisuuden
herpaantuessa. Liukuhihnan nopeuden nosto
palauttaa valppauden ja virheiden lkm pienenee.
Mutta jos liukuhihnan nopeus nostetaan liian
suureksi, ei työntekijä enää ehdi reagoida
riittävän nopeasti ja virheiden lukumäärä kasvaa.

Jos työntekijä on kuitenkin täysin piittaamaton
työtehtävänsä laadusta, ei liukuhihnan nopeuden
vaihteleminen juurikaan vaikuta virheiden
lukumäärään. Hän ei tarkkaile tekemisiään vaan
tekee yhtä hutiloiden työtä ja siten runsaasti
virheitä oli liukuhihnan nopeus mikä hyvänsä.
Sama pätee liikenteessä.

Liikenteessä kannattaa huomata myös se, että jos
yrittää välttää jonossa puuduttavan hitaan
ajamisen aiheuttaman liikenteen seuraamattomuuden
ryhtymällä runsaisiin ohituksiin, tulee siitä
hyötyä turvallisuudelle vain jos ohituksia joutuu
tekemään riittävän vähän verrattuna jäljellä
olevaan matkaan. Monesti autojonon edessä on
pitkälti tietä täysin vapaana. Jos ei ole, kasvaa
riski jatkuvista (koko matkan kestävistä)
ohituksista johtuen. Asiassa joutuu siis
käyttämään harkintaa.

Kysyit myös, eikö autolla ajamiseen liity tietty
automatisoitunut perusvalppaus ja esitit
esimerkkinä vaihteen vaihtamisen. Se pitää
paikkansa ja siitä se pihvi nimenomaan löytyykin.
Nimittäin kun ajamisesta tulee riittävän
automatisoitunutta, siirtyy kuljettaja helposti
tuohon "automaattiajamiseen" jos hänen ei
tarvitse jatkuvasti seurata muuta liikennettä tai
tien vaarallisia
kohtia. "Autommaattiajovaiheessa" aivot seuraavat
ajamista siten, että auto pysyy tiellä. Mutta
aivot eivät pysty seuraamaan mitä mahdollisia
vaaratekojöitä liikkuu muualla kuin aivan siinä
esimerkiksi noin sadan metrin päässä auton edessä
tiellä, johon silmät ovat lukittuneet. Ilmiö on
sama kuin ajatuksissaan kävely: silmät ja aivot
huolehtivat yhteispelillä siitä, että eteenpäin
kävely onnistuu vaikka kävelijä (osa aivoista)
onkin uppoutunut miettimään jotakin
keskittyneesti jotakin probleemaa. Kävely
oinnistuu, mutta kävelijä ei huomaa esimerkiksi
sivulta tulevaa autoa ja liikennevaloja vaan
kävelee ajatuksissaan punaista päin ja jää auton
alle.

Jari kirjoitti:

Kysymyksesi, voidaanko "venäläistä" ajotyyliä
pitää turvallisena, on aika outo. Ei se, että
ylinopeus lisää valppauta verrattuna puuduttavan
hitaaseen ajonopeuteen, tarkoita sitä että
riskipitoinen ajotyyli muuttuisi turvallisemmaksi
nopeutta nostamalla.

Kannattanee ottaa tähän uudelleen vertailuksi
liukuhihnatyö. Jos liukuhihna etenee työntekijän
kohdalla liian hitaasti, kasvaa työntekijän
tekemien virheiden lkm tarkkaavaisuuden
herpaantuessa. Liukuhihnan nopeuden nosto
palauttaa valppauden ja virheiden lkm pienenee.
Mutta jos liukuhihnan nopeus nostetaan liian
suureksi, ei työntekijä enää ehdi reagoida
riittävän nopeasti ja virheiden lukumäärä kasvaa.

Jos työntekijä on kuitenkin täysin piittaamaton
työtehtävänsä laadusta, ei liukuhihnan nopeuden
vaihteleminen juurikaan vaikuta virheiden
lukumäärään. Hän ei tarkkaile tekemisiään vaan
tekee yhtä hutiloiden työtä ja siten runsaasti
virheitä oli liukuhihnan nopeus mikä hyvänsä.
Sama pätee liikenteessä.

Liikenteessä kannattaa huomata myös se, että jos
yrittää välttää jonossa puuduttavan hitaan
ajamisen aiheuttaman liikenteen seuraamattomuuden
ryhtymällä runsaisiin ohituksiin, tulee siitä
hyötyä turvallisuudelle vain jos ohituksia joutuu
tekemään riittävän vähän verrattuna jäljellä
olevaan matkaan. Monesti autojonon edessä on
pitkälti tietä täysin vapaana. Jos ei ole, kasvaa
riski jatkuvista (koko matkan kestävistä)
ohituksista johtuen. Asiassa joutuu siis
käyttämään harkintaa.

Kysyit myös, eikö autolla ajamiseen liity tietty
automatisoitunut perusvalppaus ja esitit
esimerkkinä vaihteen vaihtamisen. Se pitää
paikkansa ja siitä se pihvi nimenomaan löytyykin.
Nimittäin kun ajamisesta tulee riittävän
automatisoitunutta, siirtyy kuljettaja helposti
tuohon "automaattiajamiseen" jos hänen ei
tarvitse jatkuvasti seurata muuta liikennettä tai
tien vaarallisia
kohtia. "Autommaattiajovaiheessa" aivot seuraavat
ajamista siten, että auto pysyy tiellä. Mutta
aivot eivät pysty seuraamaan mitä mahdollisia
vaaratekojöitä liikkuu muualla kuin aivan siinä
esimerkiksi noin sadan metrin päässä auton edessä
tiellä, johon silmät ovat lukittuneet. Ilmiö on
sama kuin ajatuksissaan kävely: silmät ja aivot
huolehtivat yhteispelillä siitä, että eteenpäin
kävely onnistuu vaikka kävelijä (osa aivoista)
onkin uppoutunut miettimään jotakin
keskittyneesti jotakin probleemaa. Kävely
oinnistuu, mutta kävelijä ei huomaa esimerkiksi
sivulta tulevaa autoa ja liikennevaloja vaan
kävelee ajatuksissaan punaista päin ja jää auton
alle.

"Venäläisen ajotyylin" mukaanottamisella halusin
osoittaa, että virikkeiden ja rikkomusten
valppautta lisäävää vaikutusta ei kukaan ole
koskaan tutkinut. Eli väitteesi ylinopeuden
turvallisuudesta on yhtä outo kuin
kysymykseni "venäläisen ajotyylin" vaikutuksista
todelliseen turvallisuuteen.

Kukaan ei ole määritellyt tarkkoja kaikkia
koskevia "oikeita nopeuksia". Todisteena esim.
se, että vaikka minä pysyn valppaana nykyisillä
rajoituksilla, niin sama ei päde sinuun. Ja
toiseksi, kyllä luultavasti sinäkin tottuisit
siihen korkeampaankin nopeuteen siinä mielessä,
että vähän ajan päästä sinun pitäisi vaatia taas
lisää nopeutta Suomen teille, jotta pysyisit
valppaana. Vai onko sinulla ehdottaa kulkemillesi
reiteille ne "oikeat rajoitukset", joilla
pysyisit valppaana loppuelämäsi?

Kertomuksesi liukuhihnatyöstä pitää kyllä
paikkansa, mutta siinä on liikaa eroja
autoliikenteeseen. Liukuhihnalla tapahtuva virhe
koituu yleensä vain valmistetun tuotteen tai
työnantajan haitaksi, mutta liikenteessä on kyse
kuljettajan omasta turvallisuudesta jopa hengissä
pysymisestä. Siksi perusvalppaus ei välttämättä
tarkoita samaa. Liikenteen perusvalppaus tulee
itsesuojelun vaatimuksista.

Esimerkkinä voi ottaa vaikka kokeneen ja siten
autolla liikkumisen monista vaaroista tietoisen
autoilijan ja verrata häntä aloittelevaan
autoilijaan. Kokeneella kuljettajalla pulssi
nousee heti liikkeelle lähtiessä alkuarvosta 60
arvoon 90. Ja pulssi pysyy suhteellisen vakiona
koko ajan tilanteista riippumatta. Mutta
aloittelevalla kuljettajalla pulssi pysyykin
lähes alkuarvossa 60, kunnes se esim. isossa
risteyksessä, ohituksen odottelussa,
liikennevaloista ylämäkeen lähdettessä jne
nouseekin arvoon 120. Toivottavasti tämä valaisee
hieman käsitettä autoilijan perusvalppaus. Sen
voi saavuttaa vain tarpeeksi kokeneena ja/tai
vaaroista ymmärtävänä ja se on aina ajamisessa
mukana (tai ainakin kaikilla, joilla on
ajokortti, pitäisi olla) tilanteista ja
nopeudesta riipumatta.

"Automaattiajamisen" pitää aina koskea aluksi
vain auton teknistä hallintaa. Sen jälkeen sitä
voi laajentaa koskemaan muutakin tarpeetonta
tietoa suodattamaaan. Sitä ei saa eikä tarvitse
laajentaa koskemaan kaikkea autolla liikkumista.
Ei ainakaan siten, että valppaus jäisi koskemaan
hitaammilla osuuksilla vain tiellä pysymistä.
Päinvastoin, koska juuri tiellä pysyminenhän
pitäisi olla automatisoitunutta, ja muu
havaintokapasiteetti jää mm. toimintoja vaativien
vaarojen rekisteröimiseen.

Kävelijän kohdalla on ikavää, että jää auton alle
ajatuksissaan. Mutta kun liikkeellä on paljon
sellaisia, jotka liikkuvat ajatuksissaan vaikka
juoksisivat. Ja todennäköisyys jäädä auton alle
onkin kasvanut silloin jo ihan toiselle tasolle.