itse olen kasvanut tyypillisessä suomalaisessa "kristityssä" perheessä. Lapsikaste, rippikoulu jne.. ja tietenkin jo lapsena opetettu rukoilemaan, eli toisin sanoen kasvatettu uskomaan Jumalaan.
Nyt kuitenkin kun ikää on vähän tullut ja alkanut miettimään asioita oikeasti itse, niin huomaakin että on lähes mahdotonta että Jumala(ainakin raamatun) olisi olemassa. Olen kyllä kokenut todella paljon(tarkemmin erittelemättä) nuoresta iästäni huolimatta ja yrittänyt rukoilla Jumalalta apua, mutta yllätys yllätys ei ole apua kuulunut.(joku voi taas sanoa jotain tyypillistä esim. tutkimattomat ovat Jumalan tiet tai Jumala antaa jokaisen kärsiä vain mitä hän kestää...) mutta aika oudolta tuntuu, että jos Jumala olisi olemassa, se/hän naureskelee tuolla jossain jonkun kärsimyksille.
Sitten ovat nämä kreationismihörhöt. Ei kukaan täysijärkinen voi uskoa kreationismiin. Evoluutiosta on täysin pitävät todisteet, ja on täysin selvää että olemme vain yksi laji muiden joukossa. Elämä maapallolla on vain lähes mahdottomien(eli kuitenkin mahdollisten) sattumien summa. Meillä ei ole mitään "sielua". Olemme rakentuneet alkuaineista evoluution tämänhetkiselle "huipulle" ja me olemme olemassa vain aivoissamme, eli kun toiminta aivoista lakkaa kuolemassa niin yksinkertaisesti lakkaamme olemasta/tuntemasta. Turhauttavaa/ahdistavaa eikö? Eli uskonnot ovat syntyneet juuri tätä tarkoitusta varten: kuolemanpelkoa, ja toivoa siitä että elämällä olisi joku suurempi tarkoitus.(en tietenkään sano että elämällä ei olisi tarkoitusta; tarkoituksena on kehittyä kohti täydellisempää olentoa(eli taas evoluutio ja vahvimman selviäminen)) Mielestäni tässä ihminen on tehnyt virheen, eli me autamme kaikin keinoin heikoimpia selviämään. Ja tästähän ei ole kuin harmia. Huonommalla geeniperimällä varustetut yksilöt tekevät jälkeläisiä ja näin sairaudet lisääntyvät..(ja kyllä: olen todellakin tätä mieltä, itse olen sairastellut tod. paljon ja olisin kuollut jo ajat sitten ilman nykyaik. lääketiedettä ja en aikonut ikinä hankkia lapsia koska olen vakuuttunut siitä että itselläni on huonot geenit ja luonto ei ole tarkoittanut juuri minua selviämään) Onneksi ihmisiä on niin paljon että geenit sekoittuvat kaiken aikaa, mutta mielestäni ihmiskunta on tuomittu tuhoutumaan tätä menoa pidemmällä aikavälillä(jos geenimanipulointikaan ei onnistu) Verratkaa vaikka "eläin"maailmaan: Siellä vain vahvin selviää ja sairaudet hoitavat heikoimmat yksilöt pois. Ja näin jälkeläiset ovat terveempiä ja laji säilyy.(ellei ihminen tuhoa lajia sukupuuttoon)
Raamatussa on kyllä paljon viisaita ajatuksia mutta paljon todella sairaita elämänohjeita, esim. naisen alistaminen, uhrilahjat(myös ihmis-) jne. Ei tuollaisen kirjan kirjoittamiseen tarvita mitään yliluonnollista. Miettikää nyt kun Jeesusta pidettiin messiaana ja hänet kasvatettiin uskomaan itsekin siihen niin miten muuten hän pystyi elämään kuin pitämään itsekin itseään messiaana. Ja ne ihmeteot taitavat olla vain legendaa, vrt. vampyyrit,noidat jne. Kaikken raamatusta löytyvään löytyy selitys. "Vedenpaisumus": argeologit ovat löytäneet todisteita että on ollut oikeasti olemassa, mutta ei kylläkään ihan niin massiivisena kuin Raamatussa kerrotaan. Vettä ei yksinkertaisesti ole olemassa maapallolla niin paljon että kaikki maa jäisi veden alle. Eli tämä romuttaa Nooan arkin kertomuksen.
Jeesuksen ristiinnaulitseminen: Raamatussa kerrotaan kun Jeesus ristiinnaulittiin niin aurinko pimeni ja maa järisi. Ensinnäkään aurinko ei noin vain voi pimetä(paitsi jos on auringonpimennys jota ei kuitenkaan ole ollut juuri sillä aikavälillä kuin Jeesus ristiinnaulittiin) Ja maanjäristyksethän ovat ihan luonnollisia(joskin aika hyvä sattuma jos sattui juuri samaan aikaan ristiinnaulitsemisen kanssa)
Okei, myönnetään, nämä ovat vain todella pieniä yksityiskohtia eripuolilta raamattua, mutta ymmärrätte varmaankin pointin.
Uskonnoista on kyllä joillekin ihmisille apua ja en näe siinä todellakaan mitään pahaa. Mutta itse en voi uskoa raamatun Jumalaan ja Jeesukseen. Koko tarina on niin mahdoton ja täynnä ristiriitoja että se ei voi olla totta. Ihmisillä vain on tarve uskoa korkeampaan voimaan, ja se korkeampi voima on vain eri uskonnoissa, kulttuureissa ja aikoina erilainen. Olen varma että joku päivä(on se sitten 100:n tai 10000:n vuoden päästä) kaikki myöntävät raamatun todellisuuspohjan murenemisen.
Ja itse elän ns.hyvin vaikka en uskokaan Jumalaan/Jeesukseen. Eli ei se, että on esim.ateisti, tarkoita sitä että varastaa, tavoittelee materiaa,on ahne ja käyttää muita ihmisiä hyväkseen koska ei pelkää Jumalan tuomiota. Uskallan väittää että on paljon ihmisiä jotka eivät usko Jumalaan, ja elävät silti enemmän raamatun ohjeiden mukaan kuin "uskovat" ihmiset.
Sekavaa ja pessimististä tekstiä mutta kirjoitettu keskellä yötä ja on vain minun maailmankuvaani.
Ja jos joku aikoo vastata tähän, niin älä mielellään kirjoita mistään kirjoitusvirheistä tai tyyliin "mene hoitoon"
Nyt kuitenkin kun ikää on vähän tullut ja alkanut miettimään asioita oikeasti itse, niin huomaakin että on lähes mahdotonta että Jumala(ainakin raamatun) olisi olemassa. Olen kyllä kokenut todella paljon(tarkemmin erittelemättä) nuoresta iästäni huolimatta ja yrittänyt rukoilla Jumalalta apua, mutta yllätys yllätys ei ole apua kuulunut.(joku voi taas sanoa jotain tyypillistä esim. tutkimattomat ovat Jumalan tiet tai Jumala antaa jokaisen kärsiä vain mitä hän kestää...) mutta aika oudolta tuntuu, että jos Jumala olisi olemassa, se/hän naureskelee tuolla jossain jonkun kärsimyksille.
Sitten ovat nämä kreationismihörhöt. Ei kukaan täysijärkinen voi uskoa kreationismiin. Evoluutiosta on täysin pitävät todisteet, ja on täysin selvää että olemme vain yksi laji muiden joukossa. Elämä maapallolla on vain lähes mahdottomien(eli kuitenkin mahdollisten) sattumien summa. Meillä ei ole mitään "sielua". Olemme rakentuneet alkuaineista evoluution tämänhetkiselle "huipulle" ja me olemme olemassa vain aivoissamme, eli kun toiminta aivoista lakkaa kuolemassa niin yksinkertaisesti lakkaamme olemasta/tuntemasta. Turhauttavaa/ahdistavaa eikö? Eli uskonnot ovat syntyneet juuri tätä tarkoitusta varten: kuolemanpelkoa, ja toivoa siitä että elämällä olisi joku suurempi tarkoitus.(en tietenkään sano että elämällä ei olisi tarkoitusta; tarkoituksena on kehittyä kohti täydellisempää olentoa(eli taas evoluutio ja vahvimman selviäminen)) Mielestäni tässä ihminen on tehnyt virheen, eli me autamme kaikin keinoin heikoimpia selviämään. Ja tästähän ei ole kuin harmia. Huonommalla geeniperimällä varustetut yksilöt tekevät jälkeläisiä ja näin sairaudet lisääntyvät..(ja kyllä: olen todellakin tätä mieltä, itse olen sairastellut tod. paljon ja olisin kuollut jo ajat sitten ilman nykyaik. lääketiedettä ja en aikonut ikinä hankkia lapsia koska olen vakuuttunut siitä että itselläni on huonot geenit ja luonto ei ole tarkoittanut juuri minua selviämään) Onneksi ihmisiä on niin paljon että geenit sekoittuvat kaiken aikaa, mutta mielestäni ihmiskunta on tuomittu tuhoutumaan tätä menoa pidemmällä aikavälillä(jos geenimanipulointikaan ei onnistu) Verratkaa vaikka "eläin"maailmaan: Siellä vain vahvin selviää ja sairaudet hoitavat heikoimmat yksilöt pois. Ja näin jälkeläiset ovat terveempiä ja laji säilyy.(ellei ihminen tuhoa lajia sukupuuttoon)
Raamatussa on kyllä paljon viisaita ajatuksia mutta paljon todella sairaita elämänohjeita, esim. naisen alistaminen, uhrilahjat(myös ihmis-) jne. Ei tuollaisen kirjan kirjoittamiseen tarvita mitään yliluonnollista. Miettikää nyt kun Jeesusta pidettiin messiaana ja hänet kasvatettiin uskomaan itsekin siihen niin miten muuten hän pystyi elämään kuin pitämään itsekin itseään messiaana. Ja ne ihmeteot taitavat olla vain legendaa, vrt. vampyyrit,noidat jne. Kaikken raamatusta löytyvään löytyy selitys. "Vedenpaisumus": argeologit ovat löytäneet todisteita että on ollut oikeasti olemassa, mutta ei kylläkään ihan niin massiivisena kuin Raamatussa kerrotaan. Vettä ei yksinkertaisesti ole olemassa maapallolla niin paljon että kaikki maa jäisi veden alle. Eli tämä romuttaa Nooan arkin kertomuksen.
Jeesuksen ristiinnaulitseminen: Raamatussa kerrotaan kun Jeesus ristiinnaulittiin niin aurinko pimeni ja maa järisi. Ensinnäkään aurinko ei noin vain voi pimetä(paitsi jos on auringonpimennys jota ei kuitenkaan ole ollut juuri sillä aikavälillä kuin Jeesus ristiinnaulittiin) Ja maanjäristyksethän ovat ihan luonnollisia(joskin aika hyvä sattuma jos sattui juuri samaan aikaan ristiinnaulitsemisen kanssa)
Okei, myönnetään, nämä ovat vain todella pieniä yksityiskohtia eripuolilta raamattua, mutta ymmärrätte varmaankin pointin.
Uskonnoista on kyllä joillekin ihmisille apua ja en näe siinä todellakaan mitään pahaa. Mutta itse en voi uskoa raamatun Jumalaan ja Jeesukseen. Koko tarina on niin mahdoton ja täynnä ristiriitoja että se ei voi olla totta. Ihmisillä vain on tarve uskoa korkeampaan voimaan, ja se korkeampi voima on vain eri uskonnoissa, kulttuureissa ja aikoina erilainen. Olen varma että joku päivä(on se sitten 100:n tai 10000:n vuoden päästä) kaikki myöntävät raamatun todellisuuspohjan murenemisen.
Ja itse elän ns.hyvin vaikka en uskokaan Jumalaan/Jeesukseen. Eli ei se, että on esim.ateisti, tarkoita sitä että varastaa, tavoittelee materiaa,on ahne ja käyttää muita ihmisiä hyväkseen koska ei pelkää Jumalan tuomiota. Uskallan väittää että on paljon ihmisiä jotka eivät usko Jumalaan, ja elävät silti enemmän raamatun ohjeiden mukaan kuin "uskovat" ihmiset.
Sekavaa ja pessimististä tekstiä mutta kirjoitettu keskellä yötä ja on vain minun maailmankuvaani.
Ja jos joku aikoo vastata tähän, niin älä mielellään kirjoita mistään kirjoitusvirheistä tai tyyliin "mene hoitoon"
Vastaukset 5
Vanhimmat
tekstisi oli mielenkiintoista luettavaa ja nyt kerron sinulle oman mielípiteeni. on totta etten voi näyttää sinulle Jumalaa. jos näyttäisin ei olisi enää edes kyse uskosta. autuaat ne jotka uskovat vaikkeivat näe. kokea olen ainakin itse saanut Jumalan läsnäoloa. olen kuullut kun Hän on puhunut sydämelleni ja fyysisille korvilleni. olen nähnyt enkelin ja tuntenut Hänen rakkautensa minua kohtaan. et voi sanoa että evoluutio on täysin todistettu sillä siinä on suuria aukkoja. itsen en olen vain hieman pyöritellyt evoluutiokysymyksiä mutta sen olen todennut ettei se ole täysin kattava. eräs viisas kaverini osaisi kerto evoluution suuret harha askeleet sinulle. ja onhan tuossa se evoluutio palstakin. itse olen sitä mieltä että evoluutiokin on jonkinlainen uskonto. vaikka on kyse osittaisita faktoista silit kaikkein tärkeinä ei olla pysytytty selittämään. mistä se kaiken alkuunpaneva voima on peräisin. tyhjästä ei voi syntyä mitään tieteen mukaan.
no tärkeimpiin asioihin. olet sitä mieltä ettei Jumalaa ole olemassa. tunnut olevan siitä miltei absoluuttisen varma. sitä et kuitenkaan voi olla koska tarvitsisit siihen kaiken tiedon. eräs tyyppi sanoi minulle kerran näin: jos väität että Jumalaa ei ole olemassa tarvitset siihen absoluuttisen tiedon. eli sinun tulee tietää kaiken. kuinka monta hiusta kelläkin on jne. oletetaan että sinulla nyt kaiken kaikkiaan on koko maailmasta huikea 1% tieto 100%:sta. voisiko olla että sillä lopulla 99% voitaisiin todistaa Jumalan läsnäolo?
ei ole helppoa uskoa Jumalaan jos ei ole saanut olla hänen kosketuksessaan. Uskon että olet varmasti todella etsinyt Hänen kasvojaan ja en osaa sanoa miksei Hän ole vastannut sinulle. Kehoitan vielä kuitenkin sinua etsimään lujemmin. testaa Häntä. en tarkoita sitä et jos ny puusta tippuu lehti niin oot olemas vaan sitä että yksinkertaisesti pyydät häntä ilmestymään sinulle sydämmeen.
puheistasi sain selville että olet aika ateisit suuntainen. minä itse olen uskossa ja tuntenut Jumalan läpi elämäni. myönnän etten aina käsitä Häntä ja joskus koko touhu tuntuu iha järjettömältä. minua ei se kuitenkaan haittaa sillä itse olen tajunnut että olen kaikkein onnellisimpana kun olen Hänen lähellä. maailmasta en ole saanut tyydytystä sisimpäni tyhjyyteen mutta kun olen Jumalan lähellä sydämeni itkee hyvästä olosta ja rauhasta. sellaista rauhaa ei saa mistään muusta.se on se voima mikä pitää minut tällä tiellä.tietämys että olen Jumalalle rakas.
arvostan toki mielipidettäsi ja olisi kiva saada kuullu sinun mielipiteesi minun mielipiteestäni( tulipas paljon mielipiteitä:) )
Niin, jos se tuntuu sinusta epäloogiselta, niin enpä sinulle voi siihen mitään sanoa. Toivon vain, että ymmärrät, että yhtälailla kuin sinun maailmankuvasi on sinusta looginen, yhtälailla muittenkin maailmankuvat ovat loogisia.
Tässä minun omastani...
"mutta aika oudolta tuntuu, että jos Jumala olisi olemassa, se/hän naureskelee tuolla jossain jonkun kärsimyksille"
Eipä hän varmaan naureskelekaan. Mutta kyllähän sitä tuntuu ettei hän aina vastaakaan rukouksiin. Joskus hän voi vastata esim. eri tavalla kuin mitä odotat, joskus vähän myöhemmin. Mutta vaikka olet kärsimyksessä, hän on siinä kanssasi. Ja mä ainakin luotan Jumalaan, että tapahtuu niinkuin on parasta, vaikka minä en ymmärräkään sitä.
"Evoluutiosta on täysin pitävät todisteet"
Hahhah (en silti ole mikään kreationisti).
"on täysin selvää että olemme vain yksi laji muiden joukossa"
Enpä sanoisi. Ihminen kumminkin aika ratkaisevasti eroaa eläimistä, esim. eettisen ja hengellisen ja loogisen ajattelun kyky.
"Meillä ei ole mitään "sielua"."
Riippuu mitä tarkoitat sielulla. Minulle esim. se ei ole mikään ihmisen sisällä asuva henki tms. vaan koko ihminen ja hänen olemuksensa.
"kun toiminta aivoista lakkaa kuolemassa niin yksinkertaisesti lakkaamme olemasta/tuntemasta. Turhauttavaa/ahdistavaa eikö?"
Ei se minusta ole yhtään ahdistavaa. No ehkä välillä vähän tietty, mutta oikeastaan, sillä ei ole minulle tuontaivaallista merkitystä vaikka asia olisikin noin. Enhän saisi sitä koskaan tietää :) ja olen muutenkin sitä mieltä, ettei kuolema tunnu miltään, no paitsi tietty jos joutuu kitumaan. Joten en niin pelkää kuolemaa, enemmän juuri sitä jos jää kitumaan. Ja tietty on huolissaan läheisistään ja perheestään.
"Mielestäni tässä ihminen on tehnyt virheen, eli me autamme kaikin keinoin heikoimpia selviämään. Ja tästähän ei ole kuin harmia."
Minusta tämä taas on oleellista inhimillisyydessä, että ihminen pystyy huolehtimaan toisista ihmisistä. Se rakkautta, ja rakkaus on ihmisen elämän rikkaus. Olen pahoillani, että sinulla on noin kylmä maailmankatsomus :( mielestäni ihmisen suurin päämäärä ei ole lajin säilyminen, vaan rakastaminen.
"Raamatussa on kyllä paljon viisaita ajatuksia mutta paljon todella sairaita elämänohjeita, esim. naisen alistaminen, uhrilahjat(myös ihmis-) jne."
En nyt alkaa taas siitä, että nuo eivät ole voimassa enää...
Alkaan siitä, että miksei niitä saisi lukea Raamatussa, kun niitä on kerran ollut? Pitäisikö teeskennellä, ettei huonoja juttuja ollut olemassakaan.
"Uskallan väittää että on paljon ihmisiä jotka eivät usko Jumalaan, ja elävät silti enemmän raamatun ohjeiden mukaan kuin "uskovat" ihmiset."
Se on varmasti yksilöllinen asia. Lutherin mukaan sosiaalietiikka on yleisinhimillinen ominaisuus, ei vain kristityn ominaisuus. Kristityssä on vain se ero, että miksi kristitty on eettinen. Se on Jumalan suuremmaksi kunniaksi. Ja se on pyyteetöntä rakkautta. Koska uskoessaan Jumalaan, Jumala ottaa ihmisen taakan kantaakseen mutta myös kunnian hyvistä teoista.
Mutta mitä itse ajattelen? Ajattelen niin, että jos ei näe ihmisessä mitään arvoa, että ihminen on vain yksi lajeista, niin silloin kyllä on minusta surullisessa asemassa. Minä näen niin paljon kaunista ihmisessä, jopa pahat ja rumat asiat ovat tavallaan kauniita kun osaa niitä arvostaa. Mutta enpä minä muitten uskoille ja näkemyksille mitään voi...
Ja vaikka tässä puhunkin ihmisyydestä, en tarkoita että ihminen on parempi kuin muut lajit. Ihminen vain on erilainen, ja kykyjensä ja ominaisuuksiensa ansiosta hänen ei pitäisi käyttää muuta luontoa ja elämää hyväksi, vaan olla vastuussa siitä.
Olen kai idealisti, mutta uskon inhimillisyyteen, rakkauteen, henkisyyteen, hyvyyteen, tarkoituksenmukaisuuteen ja että ihmisessä on muutakin kuin päälle päin näkyy. Ja elämässä, ja maailmassa muutenkin. Oli se sitten mitä tahansa. En ainakaan häviä mitään, jos olenkin väärässä. Olenpa saanut kokea paljon kauniita hetkiä ja asioita, kun asenteeni elämään ja ihmisiin on positiivinen ja pyrin rakkauteen.
Jos taas pelkästään järjellä ja tiedolla yrittäisin pärjätä, ei siitä tulisi mitään, koska tiedostan ja myönnän sen, että ihminen tietää hyvin vähän mistään johtuen pienuudestaan. Jos joku muuta väittää, hän on sokea ja luulee tietävänsä enemmän kuin tietää.
Viestissänihän oli lopussa että tämä on ainoastaan minun maailmankuvani, ja en väitä että se olisi oikea, mutta se tuntuu vain minulle oikealta. Ja tiedän kyllä sen että kukaan ei voi olla täysin varma että Jumala on/ei ole olemassa. Minulle se vain tuntuu lähes mahdottomalta että hän/se olisi olemassa.
Rakkaus on todellakin elämän rikkaus, ja ymmärrän kyllä sen, että jos ihmisellä on elämässä kaikki edes suunnilleen kohdallaan(oletan että sinulla on) on helppo uskoa rakkauteen ja hyvyyteen. Ihailen juuri tälläisia ihmisiä, jotka jaksavat itsepäisesti uskoa päivästä toiseen parempaan huomiseen. Mutta itseltäni tämä ei onnistu. Elämäni kokemukset ovat tehneet minusta tälläisen.
Ja niistä raamatun ohjeista. Eikö Jeesus itse opettanut esim.uhrilahjat. Ja jos taas Jeesus on Jumalan poika, niin tämähän on silloin myös Jumalan tahto. Itse en näe uhrauksessa mitään järkeä, enkä myöskään sitä mitä Jumala ajaisi tällä takaa. No, jälleen vain yksi pieni esimerkki, mutta raamattu on täynnä tämänkaltaisia järjettömyyksi/ristiriitoja. Ja nämä kaikkihan riippuu tulkinnasta. Jos raamatun ovat kirjoittaneet aivan tavalliset ihmiset omien kokemustensa mukaan omilla sanoillaan, niin silloin ymmärrän raamatun epätäydellisyyden. Mutta kun jotkut väittävät että se on kirjoitettu Pyhän Hengen voimalla, ja että se on sanasta sanaan Jumalan tekstiä.
Siitä olen kanssasi täysin samaa mieltä, että ihminen tietää todella vähän mistään, eikä voi väittää tietävänsä kaikkea.
No enpä sanoisi että kaikki on minullakaan ihan kohdallaan :) mutta paremmaksi on elämäni tehnyt se, että olen tullut sinuiksi itseni kanssa. Ei se, että elämäni olisi jotenkin parantunut. Toki siis jossain vaiheessa asiat oli tosi huonosti, mutta se ei johtunut kuin siitä että olin eksynyt itseni suhteen. Mutta ehkä se on juuri se vaikein asia josta päästä yli...
"Eikö Jeesus itse opettanut esim.uhrilahjat. Ja jos taas Jeesus on Jumalan poika, niin tämähän on silloin myös Jumalan tahto. Itse en näe uhrauksessa mitään järkeä, enkä myöskään sitä mitä Jumala ajaisi tällä takaa. "
Jeesus ei opettanut uhrilahjoja, vaan ne oli Vanhan Testamentin käytäntö. Kristittyjen ei tarvitse enää uhrata, koska Jeesus uhrasi itsensä meidän puolesta. Siis tavallaan Jumala lähestyi meitä ja halusi antaa uhrin meidän puolestamme. Tämä uhri on kumonnut myös monia muita VT:n puhtaussääntöjä, kuten ruokasäännöt ja muita puhtausrituaaleja. Ehkä Jumala ei tosiaan nähnyt näissä mitään järkeä, ja kumosi ne siksi... (Jeesus on esim. sanonut, että lakia ei tarvitse noudattaa lain itsensä vuoksi, vaan rakkauden vuoksi, ts. kannattaa miettiä MIKSI jokin laki on olemassa, ihmisiä vai rakkautta varten) kannattaa ottaa kunnolla selvää tällaisista asioista jotka askarruttavat.
No minun mielestäni ainakin Raamattu on ihmisen kertomusta Jumalasta. Siis erehtymätön sen ei tarvitse olla, mutta se ei myöskään tarkoita sitä, että siellä valehdeltaisiin. Uskon, että se on ihan vilpittömällä mielellä kirjoitettu. Ja tottakai myös Pyhän Hengen voimalla siinä mielessä, että Pyhä Henki on meidän kaikkien kanssa silloin kun me sitä tarvitaan ja halutaan.
Ja minäkin laitoin, että se on ihan ookoo, että se on sinun maailmankuvasi, ja se on tosi hyvä ja arvokas.
Kyllä se Jumala minustakin tuntuu lähes mahdottomalta :D ei sen tarvikaan tuntua aina niin varmalta jutulta, kuin varmaan voi joskus tuntua, että uskovaisille se on niin varmaa. Mutta Jumalan ajatteleminen on minulle myös minun hengellisen puoleni kunnioittamista ja ruokkimista. Jos yrittäisin olla ajattelematta näitä asioita ja yrittäisin työntää hengellisen puoleni syrjään, niin se tuottaisi minulle henkistä pahoinvointia. Samallalailla jos yrittäisin olla ajattelematta tieteellisiä seikkoja, ja yrittäisin työntää järjellisen puoleni syrjään, se aiheuttaisi minulle henkistä pahoinvointia. Siksi kuljetan näitä kahta rinnakkain ja otan uskonnostakin paljon selville tieteelliseltä kannalta. Yhtä epäilystähän se on, mutta aika mukavaakin loppujen lopuksi :)
itse asiassa, aika hyvä kirjoutus, vaikki itse sen tuomitsitkin, nyt kun tähän vastaan, olen väsyksissä ja lisäksi humalassa,...ensimmäiseksi haluaisin takertua tuohon kun sanoit:
"Evoluutiosta on täysin pitävät todisteet"
ja haukuit kreatonisteja hörhöiksi,...tämähän ei nyt todellakaan pidä paikkaansa..evo teorian mukaanhan kauan sitten maapalloon osui meteroriitti jossa oli bakteereja, josta kaikki olisi saanut alkunsa, "omasta" mielestäni on naurettavaa sanoa että ihminen olisi saanut alkunsa näistä bakteereista, kun sinä nyt ajattelet kuinka kehittynyt ihminen lopuksi on, voitko sinä todellakin uskoa että kaikki on saanut todellakin vain alkunsa bakteereista, sattuman varaisesti, täysin mahdoton ajatus, minä en millään halua puolustaa Jumalan olemassa oloa, haluan ainostaan tietää totuuden, pystyn hyväksymään senkin ettei häntä olisi,,mutta paljon loogisempaa minusta on se että meidät on luotu tänne ja tähän minä uskon. mitään todellista todistetta ei ole saatu ettei Jumalaa olisi..