kesä 2001

rakastellaan missä vaan kirjoitti:

Rakas päiväkirja, kirjoitan sinulle sydämmeni tuskasta. Olen nähnyt unia miehestä jonka kanssa raksteltiin tuona kesänä useasti kun ko. biisi soi. Näen outoja unia, vaikka haluaisin vaihtaa uneni hiljaisuuteen ja rauhaan. Välillä luulen päässeeni hänestä eroon, mutta vain huomatakseni ettei näin ole. En pysty rakastumaan, vaikka olen tavannut upean miehen joka haluaa olla kanssani ja pitää minusta "huolta", mitä voisi enempää toivoa. Kun laitan tulen takkaan ja katselen liekkejä niin silloin ajattelen häntä. Toinen ihminen näkee suruni, kertoo minun näyttävän joskus tosi surulliselta, koska tämä tunne häviää. Miksi kuitenkin haluaisin huutaa maailmalle: rakastan häntä ja vain häntä. Miksi hänen numeronsa on vieläkin kännykässä, siksi tietenkin että epätoivoisena toivon hänen soittavan, vaikka tiedän ettei hän soita enään koskaan. En kuulu hänen elämäänsä, en hänen sydämmeensä ja se tuntuu loppuelämän pituiselta rangaistukselta. En nauti seksitä muuten kuin hänen kanssaan, elämästä lähti suuri ilo ja odottamisen kiihkeä kutina. Koskaan en ole odottanut ja kaivannut ketään niin paljon kuin häntä. Sydämmestäni lähti myös suuri palanen ja siksi olo on niin ontto. Mielessäni kummittelee se poikamainen hymy, kauniit jalat ja hyvä olo hänen vierellään. Koskaan en ole tuntenut oloani niin hyväksi, siinä on ollut jotakin taikaa...sellaista rauhallista ja kaunista. Haluaisin niin sanoa kaiken kauniin hänelle jota tunsin, mutta hän ei halua kuulla sitä. Ehkä siksi kaikki on jäännyt minulle kaivertamaan syvälle sieluuni ja rakas päiväkirja en silti luovu toiveistani....ehkä sitten seuraavassa elämässä jos tämä pitää uhrata jollekkin muulle.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä