”Oikeutta Eläimille” –yhdistyksen näyttely turkistarhauksesta pakotettiin lopettamaan ennen aikojaan Kallion kirjastossa Helsingissä. Yksi yksityishenkilö ja Suomen Turkiseläinten kasvattajien liitto olivat vedonneet kirjaston johtajaan näyttelyn lopettamiseksi.
”Toivomme, ettei laillista turkistoimintaa vastaan suunnattua näyttelyä vastaisuudessa pystytetä veronmaksajien kustantamissa kiinteistöissä”, liiton tiedottaja Liisa Melin sanoi.
(Uutinen HS 14.3.)
Turkistarhaus Suomessa on laillista elinkeinonharjoittamista? Totta.
Laillisen elinkeinonharjoittamisen arvostelu Suomessa ei ole laillista? Mahtaneeko olla näin?
Lievestuoreen lipeälammet syntyivät tilanteessa, jossa lipeälammen tuottanut tehdas toimi lainmukaisesti, aikansa lainsäädännön sallimana.
Se että lipeälampi myöhemmin saatiin puhdistettua ja vastaavia lipeälampia ei enää tehdä, oli mahdollista vain siksi, että jo toimintakautenaan 1970-luvulla Lievestuoreen sellutehtaan päästöongelmiin kiinnitettiin huomiota, eikä vain piilouduttu sen taakse, että ”tehdas harjoittaa laillista liiketoimintaa”.
Jos lähtökohtana on, että mitään laillista toimintaa ei saa arvostella, tarkoittaa se lähes totaalista mielipiteen ilmauksen kieltoa maassamme. Arvostelun kieltäminen on kehityksen este. Tällainen maailma on meitä lähinnä Valko-Venäjällä.
Mitään, mikä on ”laillista” ei voi täten kehittää eikä parantaa – ei edes arvostella? Tuleepa mieleen Hitler, joka valittiin rehellisillä vaaleilla, mutta joka lopulta piti huolen siitä, ettei laillisesti tehtyä päätöstä arvosteltu. Arvostelusta päätyi vankilaan, kuten myös Suomessa on tapahtumassa turkistarhoja kuvanneen itävaltalaisen professorin tapauksessa.
”Toivomme, ettei laillista turkistoimintaa vastaan suunnattua näyttelyä vastaisuudessa pystytetä veronmaksajien kustantamissa kiinteistöissä”, liiton tiedottaja Liisa Melin sanoi.
(Uutinen HS 14.3.)
Turkistarhaus Suomessa on laillista elinkeinonharjoittamista? Totta.
Laillisen elinkeinonharjoittamisen arvostelu Suomessa ei ole laillista? Mahtaneeko olla näin?
Lievestuoreen lipeälammet syntyivät tilanteessa, jossa lipeälammen tuottanut tehdas toimi lainmukaisesti, aikansa lainsäädännön sallimana.
Se että lipeälampi myöhemmin saatiin puhdistettua ja vastaavia lipeälampia ei enää tehdä, oli mahdollista vain siksi, että jo toimintakautenaan 1970-luvulla Lievestuoreen sellutehtaan päästöongelmiin kiinnitettiin huomiota, eikä vain piilouduttu sen taakse, että ”tehdas harjoittaa laillista liiketoimintaa”.
Jos lähtökohtana on, että mitään laillista toimintaa ei saa arvostella, tarkoittaa se lähes totaalista mielipiteen ilmauksen kieltoa maassamme. Arvostelun kieltäminen on kehityksen este. Tällainen maailma on meitä lähinnä Valko-Venäjällä.
Mitään, mikä on ”laillista” ei voi täten kehittää eikä parantaa – ei edes arvostella? Tuleepa mieleen Hitler, joka valittiin rehellisillä vaaleilla, mutta joka lopulta piti huolen siitä, ettei laillisesti tehtyä päätöstä arvosteltu. Arvostelusta päätyi vankilaan, kuten myös Suomessa on tapahtumassa turkistarhoja kuvanneen itävaltalaisen professorin tapauksessa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Elinkeinon arvostelu ei tietenkään ole laitonta. Kysymyshän on siitä, missä arvostelu tapahtuu. Kirjaston pitää olla puolueeton. Hyväksyisitkö myös sen, että Suomen Turkiseläinten kasvattajien liitto saisi pitää kirjastossa näyttelyn, jossa puolustaisivat elinkeinoaan? Minun mielestäni kummallakin on oikeus ilmaista mielipiteensä, mutta ei kummallakaan kirjastossa.
"Hyväksyisitkö myös sen, että Suomen Turkiseläinten kasvattajien liitto saisi pitää kirjastossa näyttelyn, jossa puolustaisivat elinkeinoaan?"
Kaipa minun se olisi hyväksyttävä. Kyseessähän oli laillinen elinkeino ja laillinen tapa tiedottaa sen harjoittamisesta.
Ei, minulla ei todellakaan olisi valtuuksia sellaista näyttelyä kieltää.
Kirjastoon ei turkistuottajien kuitenkaan TARVITSE ängetä. Heidän tuotteillaan ovat sellaiset markkinointikanavat, etteivät ne kirjastonäyttelyiden kaltaista näpertelyä kaipaa.
Tuleeko tämä siis ymmärtää niin, että se jolla on eniten varaa mainostaa omaa näkemystään, saa sen yhteiskunnassamme vapaasti tehdä? Sen sijaan vähävaraisempien yhteisöjen vähäisetkin mahdollisuudet saada äänensä kuuluville voidaan "toisinajattelevien" määräyksestä vaientaa?