Nyt korjataan yksi myytti, joka liian usein putkahtaa esiin siellä sun täällä. Lukekaa nyt ja ottakaa opiksi, ettei teitä tartte aina hävetä. Mitä naapuriksin ajatteloo?
Maanryöstö saamelaisilta on nimittäin paikkansa pitämätön myytti. Ennen kuin "suomalaiset" olivat kansana edes muodostuneet vähitellen maahan tulevista aineksista, oli maassa jako varsinaisten pohjoisemmassa asuvien saamelaisten, ns. "lappalaisten" eli etelässäkin pyyntikulttuuria edustavien sekä maata rannikolla viljelevien ihmisten välillä.
Historiankirjat tietävät kertoa, että se mikä lopulta väistyi, oli pyyntikulttuuri maanviljelyskulttuurin tieltä. Aikaan kuului hierarkia, jonka mukaan pyyntikulttuurin edustajat olivat ikään kuin alempaa kastia. Kuitenkin geneettista ja kaupallista vaihdantaa oli tapahtunut jo aiemmin kulttuurin edustajien välillä, ja pyyntikulttuurin ihmisiä "kääntyi" maanviljelijöiksi vähitellen.
Ns. "villi länsi"-teoria sai alkunsa 1800-luvun tapahtumista, jolloin USA hankkiutui eroon intiaaneista ja laajeni länteen. Ajan tiedemiehet pyrkivät soveltamaan samaa ideaa Suomeen, ja syntyi tämä sitkeä myytti suomalaisten lappiin työntämistä saamelaisista.
Maanryöstö saamelaisilta on nimittäin paikkansa pitämätön myytti. Ennen kuin "suomalaiset" olivat kansana edes muodostuneet vähitellen maahan tulevista aineksista, oli maassa jako varsinaisten pohjoisemmassa asuvien saamelaisten, ns. "lappalaisten" eli etelässäkin pyyntikulttuuria edustavien sekä maata rannikolla viljelevien ihmisten välillä.
Historiankirjat tietävät kertoa, että se mikä lopulta väistyi, oli pyyntikulttuuri maanviljelyskulttuurin tieltä. Aikaan kuului hierarkia, jonka mukaan pyyntikulttuurin edustajat olivat ikään kuin alempaa kastia. Kuitenkin geneettista ja kaupallista vaihdantaa oli tapahtunut jo aiemmin kulttuurin edustajien välillä, ja pyyntikulttuurin ihmisiä "kääntyi" maanviljelijöiksi vähitellen.
Ns. "villi länsi"-teoria sai alkunsa 1800-luvun tapahtumista, jolloin USA hankkiutui eroon intiaaneista ja laajeni länteen. Ajan tiedemiehet pyrkivät soveltamaan samaa ideaa Suomeen, ja syntyi tämä sitkeä myytti suomalaisten lappiin työntämistä saamelaisista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
lappajärvellä näy.mutta uhripaikat näkyy vielä.
onneksi jeesuksen uskovaiset ei kaikkea uhripaikkoja tuhonneet.
Se mitä tapahtui Lapissa 1600-luvulta lähtien lienee tapahtunut etelämpänä aiemmin.
Lappi on historioitsijalle kiitollinen alue, sillä alueelta on säilynyt kirjallista historiallista todistusaineistoa Ruotsin vallan ja suomalaisten työntymisestä alueelle.
Etelämpänähän suomalaiset tulivat paljon aiemmin saamelaisten alueille.
Lapin metsälappalaiset lienevät olleet samaa kansaa kuin aiemmin eteläisessä Suomessa asuneet lappalaiset. Siirtymistä pohjoiseen on voinut tapahtua esihistoriallisina aikoina. He erottuivat geneettisesti ja kielellisesti Inarin ja Pohjois-Lapin saamelaisista.
Tultaessa 1600-luvulle Itä-Lapissa ja Koillismaalla asui pelkästään metsälappalaisia, jotka puhuivat jo kadonnutta Kemin saamea.
Heitä ei ollut kovin paljoa, vain muutama kymmenen perhettä Kuusamon ja Inarin välissä. Luonnollisesti puolisot jouduttiin hakemaan etelän mittapuussa erittäin kaukaa, satojenkin kilometrien päästä.
Alueelle alkoi tulla suomalaisia uudisasukkaita 1620-luvulla, ensin Kemijärvelle, muutama vuosikymmen myöhemmin Kuusamoon. Lappalaisten asuttama Lapinmaa oli erotettu jo 1500-luvulla erilleen muusta valtakunnasta.
Uudisasukkailla ei ollut mitään asiaa Lapinmaan puolelle 1670-luvulle asti, jolloin kruunu antoi luvan uudisasukkaiden asettumiselle sinne.
Tällöin alkoi varsinainen ryntäys lappalaisten maille, joka johti lyhyessä ajassa Kuusamossa lappalaiskulttuurin täydelliseen häviämiseen. Lappalaisia ei tapettu, vaan he muuttuivat talonpojiksi.
Suur-Sodankylässä ja Kuolajärvellä suomalaiset uudisasukkaat pikemminkin lappalaistuivat. Seka-avioliitot johtivat suomalaisten lappalaistumiseen.
1800-luvulle tultaessa Koillis-Lapin väestö ja kulttuuri oli muodostunut omalaatuiseksi lappalaissuomalaiseksi sekakulttuuriksi.
1800-luvun loppupuolella Norjan vastaisen rajan sulku toi tunturisaamelaisia Sodankylään. He puhuivat aivan eri kieltä kuin Kemin saamelaiset ja heidän kulttuurinsakin oli erilaista porotokkineen.
Samoihin aikoihin viimeinen Kemin saamea taitanut metsälappalainen kuoli.
Ainakaan 1600-luvulta lähtien ei tiettävästi ainakaan Koillis-Lappiin tullut etelämpää lappalaisia pakoon uudisasukkaita, vaan sieltä tuli pelkästään uudisasukkaita.
Vaikea tietysti sanoa tapahtuiko samanlainen sulautuminen ja väestöjen sekoittuminen myös Etelä-Suomessa paljon aiemmin. Ainakin se olisi ollut ihan luonnollista.
ovat Etelä-Suomen lappalaisten jälkeläisiä. Näkyyhän ja naamastakin ja kuuluu hoastistakin.
Onko aasiasta vai Espanjasta kotoisin, ihmettelen sitä.