MIKSI KÄÄNNYTTÄÄ TOISTA USKOVAISTA?

Et tajua näitä asioita.
Opetuslapset on asetettu tuomarin istuimelle tuomitsemaan Israelin kahtatoista sukukuntaa.

On vaarallista olla lahkossa joka sanoo uskovansa Kristukseen mutta tekee jäsenilleen ihmiskäskyjä noudatettaviksi. Siinä vaiheessa kääntää selkänsä Jumalalle, kahta kun ei voi palvoa. Kristun on vain nimeksi mukana.

Kristus opettaa rakkautta ja tekoja rakkauden ja uskon kautta. On monia kirkkoja (huom.! En nyt puhu lestadiolaisista!) jotka hylkäävät Jumalan ja Kristuksen opetukset esim. siinä jos opetetaan että teot vanhurskauttavat. Tai että on muita pyhiä kirjoja Raamatun lisäksi. Tai uskotaan jonkun hengellisen johtajan sanaan yli Raamatun sanan.

En itse yritä käännyttää, vaan rukoilen heidän puolestaan. Toisaalta on huoli eksyneistä.

-Älkää hermostuko...Rauhaa...

ole niin vain otettavissa sydämelle, kuin monet luulevat. Ei Hän ole sellainen kauppatavara, joka myydään eniten tarjoavalle. Tie Kristuksen luo ja Hänen todelliseen tuntemiseensa on kaita ja portti tuolle tielle on ahdas, kuten Jeesus itse sanoo. Omille opetuslapsilleenkin Hän sanoi; Teidän pitää itkemän ja parkuman, mutta maailma iloitsee. Mutta teidän murheenne käännetään iloksi.

Tämä sydämen tuska (oman syntisyyden tähden)ja uudensyntymisen kokemukset ovat jääneet monilta aikamme "nimikristityiltä ja uskovilta" täysin tuntemattomiksi asioiksi. He ovat niitä, jotka ovat menneet Taaborin kirkastuksen vuorelta suoraan taivaaseenastumisen Öljymäelle ohi Getsemanen, Golgatan, Pääsiäisen ja Helluntain kokemusten.

Jumalan Poika on itse sanonut; Pyytäkää ahtaasta portista mennä sisälle, sillä Minä sanon teille, monta on jotka pyytävät ja eivät taida (mennä siitä kaidalle tielle). Sillä portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään ja HARVAT ovat, jotka sen löytävät. Mutta se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen ja monta on , jotka sitä tietä vaeltavat. Ja tämä ei koske vain maailman surutonta joukkoa,vaan myös kuolleessa uskossa ja omassa vanhurskaudessaan Jeesuksesta kerskaavien suurta joukkoa, joita meidänkin ajallamme tuntuu olevan jos jonkinlaista kuppikuntaa, jotka pääosiltaan rakentavat heidän taivaskelpoisuutensa oman hyvän ja pyhän elämänsä ja omien tekojensa ja tekemättä jättämisiensä varaan!

Mutta tulla Jumalan Pojan seuraajaksi uskossa, opissa ja elämässä oikealla tavalla sen armonjärjestyksen jälkeen, minkä Jeesus itse on saarnannut Matteuksen evankeliumin 5. luvussa, ei olekaan ihmisen turmeltuneelle luonnolle ja lihalle mikään helppo asia. Tämä tie kun alkaa vaivalla ( tunnon heräys ) ja päättyy vainolla, josta todelliset Kristuksen seuraajat ovat kaikkina aikoina tulleet osallisiksi ( ei vähiten hengellisesti kuolleiden virankirkkojen puolelta ).

On syytä myös muistaa, mitä Jeesus sanoi opetuslapsilleenkin; Ette te Minua valinneet, vaan Minä valitsin teidät!

Jeesus on sanonut , että "etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttansa, niin kaikki muukin teille annetaan". Moni sanoo nykyisin antaneensa elämänsä Jeesukselle, mutta uskooko Jeesus itsensä heille, onkin jo toinen kysymys.
Kristuksen henki huutaa Ilmestyskirjassa näin: Minä seison ovessa ja kolkutan, jos joku kuulee minun ääneni ja avaa minulle, sen tykö Minä tahdon tulla ja viettää ehtoollista hänen kanssaan.

Kyllä me lestadiolaisetkin olemme tulleet kasteesta osalliseksi, mutta sen verisen kasteen, joka on kerran vuotanut Vapahtajamme Pyhästä ruumiista verihikenä Getsemanen yrttitarhassa ja ristillä Golgatalla. Emme ole sitä itsestämme ottaneet, mutta meidät on johdatettu sen alle verisen evankeiumin kautta uskomaan tämä kaste sielujemme puhdistukseksi,rauhaksi ja sovinnoksi Jumalassa ja jonka uskomisen kautta on Pyhän Hengen todistus vuodatettu sydämillemme, että olemme Jumalan lapset ja Taivaan valtakunnan perilliset.

Olemme tosin kastetut lapsena myös vesikasteela Herran Jeesuksen nimeen, kuten Hän on käskyn antanut, jossa olemme käyneet armoliittoon Jumalan kanssa ja olemme tahtoneet ahkeroida tässä liitossa hyvän omantunnon kantajana Pietarin sanain jälkeen. Tätä kallista sakramentin liittoa emme suinkaan halpana pidä, kuten usein meitä siitä syytetään, mutta emme ole tulleet uskoon Jumalan päälle sen kautta( kuten ei Abrahamkaan tullut uskoon ympärileikkauksen kautta, vaan sai sen Jumalalta uskonsa merkiksi), vaan olemme olleet uskon ja hyvän omantunnon kantajat sen salatun uskon kautta, jonka Jumala on jokaiselle ihmislapselle syntymälahjana armossaan antanut.
Mutta koska maailma, perkele ja oma lihamme on synnin kautta usein turmellut omantuntomme ja sisällisen tilamme rauhan, olemme tarvinneet Lutherin neuvon mukaisesti palata katumuksessa ja parannuksessa tähän liittoon, jonka olemme puoleltamme rikkoneet.

Mutta vanhurskauttamistamme ja sielujemme autuuden perustusta emme perusta vesikasteen emmekä muidenkaan sakramenttien päälle; aivan, kuten Lutherkin opettaa: Ei sakramentti vanhurskauta, vaan sakramentin USKO! Raamattu ja kristillisen kirkon historia osoittaa, että monta sellaista sielua, jotka eivät ole vesikasteesta mitään tienneet, ovat kuitenkin menneet Jumalan paratiisiin. Ja taas monta kastettua on päättänyt päivänsä vaivan paikkaan.

Valitettavasti näkemyksesi on aika suppea sekin. Poikkeapa jossain muualla, vaikkapa islam -> yleistä islamista. Esitä näkemyksesi siellä.

uskovaiselle toinen uskovainen, eri lahkoinen, on suurempi uhka kuin ateisti?

Onneksi suomalaiset uskovaiset, vaikka riitelevätkin, eivät sentään käytä raamattua järeämpää asetta taistelussaan.

niin onhan niitä jumalattomiakin ,juoppoja ,puliukkoja ,rikollisia monenlaisia vankilat täynnä, ateisteja ynm pilvin pimein ei tarvii kunniallisia uskovaisia käännyttää ja entäs pakanat ynm.