kysympä täällä

että luette loppuun asti ennenkuin vastaatte......

Rakkaan sheriffinnekin lempiartisteihin kuuluu Dimmu borgir, Mayhem yms. kivaa musaa! Ja toki myös suomalainen kirkon ikiystävä Juice Leskinen. En ole koskaan tuntenut tekeväni mitään väärää. En tietenkään allekirjoita black metal-bändien aatteita (paitsi jopa sieltä löytyy joitain hyviä pointteja!) mutta musiikki on loistavaa.

Olet yleistä kristinuskosta palstalla. Kiinnostaako sinua nyt pelastuminen iankaikkiseen elämään vaiko rockmusiikki? Jos sinulla on kontakti Jeesukseen, olet rukouksessa hänen kanssaan ja luet suurella innolla myös raamattua niin mikä ettei.

Mutta mikäli näin ei ole suosittelisin sinulle Jumalan totuuksien etsimistä omaan elämääsi. Syntien anteeksi pyytämistä ja parannuksen tekoa kuolleista töistäsi. Musiikki tulee vasta näiden asioiden jälkeen. Musiikki on ylistystä Jumalalle hänen ihmeellisestä rakkaudestaan meitä ihmisiä kohtaan.

Ensin Jumalan valtakunnan asiat ja sitten omat.

Rupesin nyt vaan vastaamaan kun ei kukaan ottanut tähän kantaa.

Mitä siinä musiikissa on?

suositaanko vastuutonta, välinpitämätöntä elämää?
(rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi)

puretaanko vihaa?

ollaanko katkeria?

Huudetaanko saatanaa? Kirotaanko jotakin?

onko elämän tarkoitus omien tarpeiden palvominen?

Pilkataanko, nauretaanko sille mikä on hyvää, totuudellista...

Peitetäänkö omantunnon ääni meluamalla, räyhäämällä?

*****************************************
(suuri juopa :)

"Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa"

Tuo elämä on täynnä rauhaa, iloa, rakkautta Pyhässä Hengessä. Jotkut ihmettelevät että eikö tässä maailmassa ole mitään hyvää. Kyllä on. Katsotaan sinne missä on eläväinen seurakunta, uskovien yhteys. Sieltä löydämme kaikka tätä sekä rakastavan Jumalan.

Mitäs tuumaatte?