Venäläiset ovat tarjoamassa sähköjohdonpätkää, jonka toisessa päässä on venäläinen ydinvoimala, ovat jopa lupautuneet rakentamaan sen. Onneksi Suomessa suhtaudutaan ainakin vielä ehdotukseen skeptisesti.
Energiavaje ei Suomesta kuitenkaan poistu viidennellä ydinvoimalalla. Eikä välttämättä kuudennellekaan, joka silti kannattaa rakentaa.
Osaratkaisu on maatalouden siirtäminen energiantuotantoon. Ruokohelpi soveltuu muuallekin kuin turpeentuotannosta poistuville soille. Hehtaari ruokohelveä lämmittää keskimäärin kaksi omakotitaloa. Jos Suomen peltopinta-alasta 100 000 hehtaaria (sattumoisin Suomen tavoite vuoteen 2010 mennessä) kylvettäisiin ruokohelvelle, saisi siitä energiaa 200 000 omakotitalon vuotuisen energiantarpeen verran.
Tämän päivän hesarissa kerrotaan ruokohelven ilmastoa parantavasta vaikutuksesta. Ruokohelpi on myös helppo viljeltävä: siitä voi korjata sadon yhdellä kylvämisellä vähintään 10 vuoden ajan. Se siis vähentää eroosiota ja päästöjä vesistöihin, koska maanpintaa ei tarvitse rikkoa.
Kaikki ylimääräinen peltopinta-ala olisi syytä laittaa energiantuotantoon. Valtiovallan olisi syytä kiihdyttää siirtymistä energiantuotantoon maatiloilla tukitoimin - tällä kertaa tuet varmasti menisivät yhteiskunnan ja koko maapallon hyväksi!
Energiavaje ei Suomesta kuitenkaan poistu viidennellä ydinvoimalalla. Eikä välttämättä kuudennellekaan, joka silti kannattaa rakentaa.
Osaratkaisu on maatalouden siirtäminen energiantuotantoon. Ruokohelpi soveltuu muuallekin kuin turpeentuotannosta poistuville soille. Hehtaari ruokohelveä lämmittää keskimäärin kaksi omakotitaloa. Jos Suomen peltopinta-alasta 100 000 hehtaaria (sattumoisin Suomen tavoite vuoteen 2010 mennessä) kylvettäisiin ruokohelvelle, saisi siitä energiaa 200 000 omakotitalon vuotuisen energiantarpeen verran.
Tämän päivän hesarissa kerrotaan ruokohelven ilmastoa parantavasta vaikutuksesta. Ruokohelpi on myös helppo viljeltävä: siitä voi korjata sadon yhdellä kylvämisellä vähintään 10 vuoden ajan. Se siis vähentää eroosiota ja päästöjä vesistöihin, koska maanpintaa ei tarvitse rikkoa.
Kaikki ylimääräinen peltopinta-ala olisi syytä laittaa energiantuotantoon. Valtiovallan olisi syytä kiihdyttää siirtymistä energiantuotantoon maatiloilla tukitoimin - tällä kertaa tuet varmasti menisivät yhteiskunnan ja koko maapallon hyväksi!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Peltohehtaarin paras energiatuotto saavutetaan
1)sokerijuurikkaalla.
2)Peruna on vahva kakkonen.
3)Öljykasvi kolmantena.
On hyvä, että tällaista ruokohelpiä esitetään, mutta ei se ole ratkaisu mihinkään. Kokeile vaikka kevätjäillä itse!:
Leikkaa kaisloja ja polta ne - pieni pöhäys ja sillä selvä.
Energiassa pitää hyötykäytössä olla SITKEYTTÄ. Sitä on puussa, öljykasveissa ja turpeessa.
Tiesittekö muuten, että sodan aikaan autoissa oli ns. häkäpöntöt!
Puun pyrolyylit olisivatkin melkoinen polttoainemahdollisuus, mutta ei sellaiseen ryhdytä, koska öljy on niin paljon helpompaa.
Jos itse olisin vallassa, niin pyrolyyliä voisi tankata 10 vuoden päästä kuten dieseliä.
On totta, että ruokohelpi ei yksistään oikein sovellu poltettavaksi, koska se palaa liian nopeasti, siksi sitä poltetaan puuhakkeen seassa lämpövoimaloissa. Sopivia polttolaitoksia pelkästään ruokohelvelle ei vielä Suomessa ole, Ruotsissa ja Kanadassa niitä kyllä jo on.
Ruokohelpi on kuitenkin ylivoimainen sokerijuurikkaaseen, perunaan ja öljykasviin (rypsi, rapsi) verrattuna vaatimattomilla ja pohjoisilla kasvualustoilla. Se on hieman kuin rikkakasvi, se valtaa alaa, eikä vaadi kasvinsuojeluaineita kuin korkeintaan viljelmää perustettaessa. Vaadittavat vuosittaiset viljelytoimenpiteet ovat ainoastaan sadonkorjuu ja mahdollisesti lannoitus.
Tykkään, että jos Suomessa mennään peltoja tekemään energiapelloiksi ruokohelpillä, niin silloin tuotetaan tuhkaa.
Samalla peltopinta-alalla kasvatettu puu, esim paju sisältää paljon enemmän energiaa kuin heinäkasvi.
http://www.vapo.fi/fin/kunta_ja_yritysasiakkaat/biopolttoaineet/peltoenergia/ruokohelpi/?id=176
Ruokohelpi onkin kasvi, jota viljellään turvesuon jälkeen. Sinänsä hyvä juttu.
ÄLKÄÄ HYVÄT IHMISET nyt kuitenkaan menkö halpaan maaseudun pelastajasta!
"Ruokohelpi on osoittautunut satoisimmaksi energiakäyttöön kasvatetuista heinäkasveista. Hehtaarin alalta energiaa saadaan jopa yli 30 MWh, joka vastaa reilusti yhden omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta.
Ruokohelven lannoitustarve on verrattain pieni ja sen lannoitukseen soveltuvat hyvin tuhka, jätevesiliete ja erilaiset kompostit."
Pajunkasvattajat eivät saa satoa joka vuosi. Lisäksi paju pilaa pellon mahdolliselta leipäviljan viljelyltä, ruokohelpipelto on tarvittaessa helppo ottaa takaisin ruoantuotantoon.
Kyllä minä sen tiedän. Heinä on heinää.
Jos ruvetaan rakentamaan tuotantoketjua, niin mihin sillä mennään ?
Rikkakasvit rehottaa ja puidaan heinää?
Toivoisin todellakin, että polttoaineena ruokohelpiä tai muitakaan ruohoja ei ruvettaisi edistämään.
Ymmärrän nimenomaan tuon soiden "palauttamisen" luonnontilaan, mutta peltoja ei pidä mennä turmelamaan energiaHEINÄLLÄ!
Eikö mäntyöljyä synny sellutehtaiden sivutuotteena? Eli sitä ei tarvitsisi erikseen valmistaa, hieman vain jalostaa. Tosin selluteollisuus taitaa itse käyttää mäntyöljyn polttoaineenaan.
Niin käyttää. Siksi sellutehtaat haisee.
Jos paperin tuotannon muuntaisi polttoenerg(t)ian tuottamiseksi, niin silloin esim. Kaukopäässä haisisi mansikka eikä nykyisin niin pahalta haiseva mätä.
utopiaa ja kepumitologiaa. Turpeen käyttö on kaiken typerin muoto tuottaa energiaa. Ensin tuodaan maaöljyllä tehdyt koneet, suo ojetetaan, pilataan vedet happamilla ja humuspitoisilla päästöillä, sitten suolle tuodeen toiset maaoljylla tehdyt ja käyvat koneet jotka rouhivat suon, seuraavaksi taas sama juttu, uudet koneet kasaavat turpeen märiksi kasoiksi, jotka ihme kyllä joskus palavat ihan itsekseen, eikä niin kuin voimalaitoksessa, jossa tarvitaan ns. kantopolttoainetta. Tässä vaiheessa on mennyt jo moninkertainen määrä energiaa mitä turpeesta saadaan!
Mutta tarina jatkuu: Sitten tämä märkä turve ajetaan pisimillään 260 km päähän ja poltetaan siellä kantopolttoaineen avulla. Turvevoimaloiden (pöly)räjähdyksissä on kuollut lukuisia suomalaisia työmiehiä. Turvevoimaloiden päästöt ovat aivan järjettömän suuret saavutettuun hyötyyn nähden. Ja lopuksi saamma radioaktiivistisäteilevää tuhkaa.
Haluatko tämän Kepun lempilapsen vielä jatkavan sukua?
Kyllä niihin kaikki puolueet yhtyivät aikoinaan.
Turpeen hyvä puoli on sen energia. Ei sitä muuten olisi otettu tuotantoon.
Kyllä pitäisi nyt asiallisesti suhtautua.
Emme ilmeisesti elä edes samalla planeetalla, siksi outo vastineesi on.
Minun mielestäni ruokohelpi on sovelias paitsi ex-turvesoille myös ruoan- tai rehuntuotannosta vapautuneille pelloille. Samalla kätevästi pääsee eroon ylituotannosta ja Kioton sopimuksen ehdotkin ovat helpompia toteuttaa.
Turve energiamuotona on ainakin näillä näkymin elänyt aikansa ja siitä ollaan pikkuhiljaa luopumassa. Sillä kun on nuo huonotkin puolensa.
Mikään erityisesti kepun lempilapsi turve ei ole ollut. Turvetuotanto vaatii suhteellisen paljon palkkatyövoimaa, josta poliittisesti ovat kiinnostuneet muutkin puolueet. Maanomistajat saavat turpeesta pienemmän korvauksen kuin mistään muusta omistamastaan energialähteestä. Ja kaikkihan kotimaiset energialähteet ovat enemmän tai vähemmän maanomistajien (=kepulaisten?) takana, mikäli asia halutaan perinteiseen tapaan politisoida.
ettei rakenneta uutta "turvsuota" Oivan, anteeksi aivan hiekalle.
Olin läsnä kun eräs kepuänkyrä enään lannoteita valmistavan yrityksen paikallisjohtajana selvitti ministerille, Väyryselle, biopolttoaineen tekomahdollisuuksia. Väyrynen kysyi useampaan kertaan:" onko se taloudellisesti kannattavaa?" Toinen änkyrä: "On"
Hän, tämä paikallisjohtaja laski että se on yritykselle kannattavaa, kunhan saa veronmaksajien rahoja tarpeiksi.
Ei ole mitään järkeä tuottaa turpeentapaista polttoenergiaa, joka kuluttaa enemmän kuin mitä siitä saa ja saastuttaa 100 kertaa enemmän kuin parhaat energialähteet.
ja varmasti harkitaankin näitä energiakysymyksiä. Varsinkin mikä kannattaa ja mikä ei. Kannattaako viljasta tehdä pitkälle jalostettuja polttoaineita vai polttaa vilja suoraa sesässä. Nyt näyttää että suoraa vain pannuun. Kun viljasta valmistetaan etanolia menee sen valmistukseen kaiken kaikkiaan sama määrä energiaa kun mitä saadaan.
Viljasadossa on energiaa noin 20000 kWh, sen tuottamiseen menee noin 4000 kWh. Joten siinä kyllä energia lisääntyy. Mutta kun sama vilja tehdään etanoliksi tulos on noin 8000 kWh, eli ei mitään järkeä.
Tämä Ruokohelpi on tietysti työltään aika helppo. Korjuu kyllä sattuu kevääksi. On vähän onnessaan kuinka se onnistuu. Sille pitäisi olla hyvät tuuliset aukiot että lumi sulaa nopeasti. Metsän sisällä olevat pellot ei kelpaa. Mutta se on kuitenkin parhaita kasveja tähän käyttöön.
Kyllä Suomi ydinvoimaa tarvitsee lisää. Puu on myöskin valmis polttoaine ilman työlästä jalostusta, sitä kannattaa käyttää. Polttoaineet pitäisi jättää liikenteen käyttöön eikä tupien lämmitykseen.
Etanolia kuluu autossa Bensiiniin nähden runsaasti. Noin 70% on etanolin arvo bensalitraan nähden.