Eilen sit tipahti postilaatikkoon armeijan sediltä käsky uusintatarkastukseen syksyllä.. viimeksi tuli lykkäystä, syyksi kirjattiin masennus ja paniikkihäiriö. Elikkäs mitä mun nyt pitäis tehdä että lopullisen vapautuksen sais? Olis todella suuri helpotus...
Ajattelin heti piakkoin varata ajan mielenterveyspalveluista ensikäynnille, miten siitä eteenpäin? Miten toi juttu kannattas hoitaa?
Koska luulen et jotkut yli-isänmaalliset p*skat tulee kuitenkin tänne vinkumaan, niin sanonpa tän: päätin jo ala-asteikäisenä että sodan leikkiminen ei ole mua varten, eikä kyllä 13 kk pakkotyökään. Fyysinen kunto mulla on erittäin hyvä, siitä ei oo kiinni! En vaan näe tossa koko inttitouhussa mitään järkee. Siksi vapautus.
Ajattelin heti piakkoin varata ajan mielenterveyspalveluista ensikäynnille, miten siitä eteenpäin? Miten toi juttu kannattas hoitaa?
Koska luulen et jotkut yli-isänmaalliset p*skat tulee kuitenkin tänne vinkumaan, niin sanonpa tän: päätin jo ala-asteikäisenä että sodan leikkiminen ei ole mua varten, eikä kyllä 13 kk pakkotyökään. Fyysinen kunto mulla on erittäin hyvä, siitä ei oo kiinni! En vaan näe tossa koko inttitouhussa mitään järkee. Siksi vapautus.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Vapautusta on varmaan todella hankala saada kusuntatarkastuksessa... lykkäystä paljon helpompi. Kannattaa vaan sanoa että mielenterveysogelmasi eivät ole kadonneet minnekkään, niin saat lykkäystä vuoden tai pari. Tätä on vaan sitten jatkettava sinne kolmekymppiseksi asti.
En ole isänmaallinen ja vastustan yleistä asevelvollisuutta, mutta kannattaa harkita tätä:
Kun olet vaikka työhaastattelussa, ja sinulta kysytään, oletko jo armeijan käynyt, niin sanot että et ole. Sinulta kysytään miksi. Vastaatko että valehtelit lääkärille päästäksesi helpolla, vai että sinulla on mielenterveydellisiä ongelmia? Kumpikaan vaihtoehto ei vaikuta hyvältä työnantajan silmissä.
Voi vastata, että on vapautettu lääkärintarkastuksen perusteella.
Sitä enempää ei ole mitään tarvetta kertoa eikä kysyä, sillä jokainen ymmärtää, että ne ovat lääkärin ja potilaan välisiä asioita.
Tosin en usko, että työnantaja alkaa enää kyselemään sinun hyvin henkilökohtaisia asioitasi kuten diagnoosiasi.
>>sinulla on mielenterveydellisiä ongelmia
Onko sinulla tapanasi kertoa sinun ja lääkärisi välisistä keskusteluista kelle tahansa, joka sattuu niitä kysymään?
Työnantajalta olisi erittäin moukkamaista tiedustella tuollaista asiaa, ja jos niin tekisikin, voi siihen reippaasti vastata että se on allekirjoittaneen ja lääkärin välinen asia.
Yhtä hyvin työnantaja voisi suoraan kysellä kaikilta hakijoilta millon on viimeksi käynyt lääkärissä, onko lääkitystä jne.. Mitenkähän siihen suhtauduttaisiin? Mutta eivät ne sellaisia kysele, kuten eivät tarkempia tietoja vapautuksestakaan. Silläpä ne ovat henkilökohtaisia asioita.
"Voi vastata, että on vapautettu lääkärintarkastuksen perusteella."
Tämä on kyllä totta että syytä ei tarvitse mainita, mutta jos sen jättää mainitsematta, niin ei sekään kovin hyvälle kuullosta.
Kyllä se on ihan luonnollista, että voi haluta jättää sen mainitsematta. Syy voi olla hyvin kiusallinen ja henkilökohtainen eikä välttämättä liity mitenkään mielenterveyteen. Se voi olla melkein mitä tahansa.
Aika harvaa kiinnostaa kertoa tuntemattomille omista sairaus-asioistaan.
Tuollaiseen voi täysin hyvin jättää vastaamatta, tai siis vastata vaikka, että se on lääkärin ja potilaan välinen asia.
Koko kysymyshän on täysin teoreettinen, sillä minusta olisi hyvin outoa että työnantaja alkaisi kysellä sen enempiä kun on jo kerran saanut vastauksen, että vapautettu lääkärintarkastuksen perusteella.
"Onko sinulla tapanasi kertoa sinun ja lääkärisi välisistä keskusteluista kelle tahansa, joka sattuu niitä kysymään?"
Ei, turha alkaa ruveta vääntelemään ihmeellisiä johtopäätöksiä.
"Yhtä hyvin työnantaja voisi suoraan kysellä kaikilta hakijoilta millon on viimeksi käynyt lääkärissä, onko lääkitystä jne.. Mitenkähän siihen suhtauduttaisiin?"
Pitäähän nyt hyvänen aika työnantajan tietää että onko työntekijällä vahvoja lääkityksiä, vakavia sairauksia ym... eihän nyt esim. mielenterveydellisistä ongelmista kärsivää kovin helpolla päästetä lapsia hoitamaan, tai kolmiolääkkeitä napsivaa rekkaa ajamaan. Joihinkin työpaikkoihin vaaditaan terveystarkastus ennen töiden aloittamista.
Sehän on varmasti työnantajan mielestä mielenkiinoista jos armeijasta on vapautettu terveydellisistä syistä, mutta terveystarkastuksessa ei löydy mitään vikaa.
Ei työnantaja saa noista lääkärintarkastuksista mitään yksityiskohtaista tietoa työntekijän terveydentilasta.
Työnantaja saa mahdollisesti lääkäriltä tiedon, onko ko. henkilö kykenevä tekemään ko. työtä. Siinä se.
Näitä asioita säätelevät lait, ei eletä missään villissä lännessä.
"Työnantaja saa mahdollisesti lääkäriltä tiedon, onko ko. henkilö kykenevä tekemään ko. työtä. Siinä se."
Saa myös tietoon mahdolliset työhön liittyvät terveydelliset seikat, jotka tulee huomioida. Maanläheisinä esimerkkeinä astma ja allergiat. Tottakai työnantajan pitää tällaiset asiat tietää alaisistaan. Jos joku astmaatikko joutuukin tekemään töitä pölyisessä paikassa, niin työnantajan pitää osata tarjota hengityssuojaimet, tai vapauttaa työntekijä sellaisista tehtävistä.
Pitää tosin myöntää, että en ole tästä asiasta täysin varma... eli siis pitääkö vaikka astmasta kertoa itse, vai tuleeko asia jokatapauksessa tietoon lääkärin kautta.
"Näitä asioita säätelevät lait, ei eletä missään villissä lännessä."
No shit.
Ei ole vapautettu, vaan saanut lykkäystä mielenterveyssyiden takia, siis määrätty uudestaan tarkastettavaksi 0,5-2v:n jälkeen. Jos sanoisi että on vapautettu tuossa niin valehtelisi todella törkeästi, koska onhan työnantajalle merkitystä tietää onko mies käynyt armeijan, vapautettu, vai menossa sinne hetken kuluttua, kun on saanut lykkäystä toistaiseksi terveydellisistä syistä. Siis sanoo että vapautettu ja työnantaja ei kykene mitenkään varautumaan / valmistelemaan asioita sen kannalta, että mies lähteekin ehkä 3 kk:n tai 1 v:n päästä armeijaan yllättäen.
"Saa myös tietoon mahdolliset työhön liittyvät terveydelliset seikat, jotka tulee huomioida."
Olkoon niin. Kuitenkaan noissa työnantajan tietoon menevissä asioissa ei ole mitään sellaista, joiden johdosta työnantaja voisi tehdä jotain päätelmiä työntekijän saamasta vapautuksesta. Mitään yksityiskohtaisia tietoja kuten masennuksia tai mielenterveysongelmia niissä ei mainita.
Meillä Suomessa on yleensä ihan normaali koeaika työsuhteissa sen selvittämiseksi, miten työntekijä töistään suoriutuu.
Mä sain vapautuksen todella helpolla.
Menin vaan terveyskeskukseen omalääkärin puheille ja sanoin että ei kiinnosta intti ja se vaan sanoi ettei sinne ketään pakoteta ja kirjoitti c:tä suosittavan paperin, sen sit lähetin esikuntaan ja kuukauden päästä tuli ilmoitus että teidät on vapautettu palveluksesta.
Onnittelut siitä! :) Toivon että minäkin..
Eikö miehellä ole mitään häveliäisyyttä? Siis varaat psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ajan ja yrität saada hoitosuhdetta sinne sen perusteella, että olet ala-asteella päättänyt, että et tykkää mennä armeijaan?
Oletko ajatellut että erikoissairaanhoidossa on muutenkin resurssipulaa, ja viet joltakin oikeasti sairaalta ihmiseltä tuolla lusmuilullasi mahdollisuuden saada hoitoa? Siis et tee väärin vain yhteiskunnalle kuluttamalla väärin sen resursseja ja verovaroja, vaan myös konkreettisesti haittaat oikeasti sairaiden kanssaihmisten hoitoon pääsyä.
Jos sinulla on ollut masennusta ja paniikkihäiriötä, niin olet aivan oikein saanut niiden perusteella sitten lykkäystä E-luokitettuna jotta voit hoitaa itsesi kuntoon. Varmastikin hoidit sitten jatkohoidot siviililääkäreillä ja sait keskusteluhoitoa ja lääkitystä, jolla luulisi nyt n. 2 vuodessa paranevan mielenterveysongelmasta kuitenkin. Sitten pitäisi mennä jatkamaan terveenä palvelustaan, kuten asiasta on säädetty ja jo aletaan miettiä, miten siitä lusmuilisi eroon vääristelemällä ja huijaamalla. Että oksettaa tuollainen välinpitämättömyys ja valehtelu. Etenkin kun aivan syyttömät sivulliset kärsivät tuon takia.
"Varmastikin hoidit sitten jatkohoidot siviililääkäreillä ja sait keskusteluhoitoa ja lääkitystä, jolla luulisi nyt n. 2 vuodessa paranevan mielenterveysongelmasta kuitenkin."
Haista Vänrikki pitkä vittu noiden diagnoosiesi kanssa.
t: kroonisesti masentunut
No onhan se mahdollista masentua niin pahasti, että toimintakyky on melkein nolla ja vielä useita vuosia tai olkoon vaikka koko loppuelämä. Mutta varmasti ääriharvinaista on tuollainen ettei 10 vuodessa 19-29v. ikään parane ollenkaan palveluskykyiseksi.
Pakko se on yrittää tuollaistakin kun ei täällä oikein muuten siitä armeijariesasta pääse eroon..
Voin kertoa kuitenkin, että mulla OLI ja ON oikeasti masennusta, joskaan ei kovin vakavaa. Ja tuo pakkoarmeija ei kyl ainakaan helpota sitä.
Mulla ei sinänsä ole mitään armeijaa vastaan paitsi että se on tän yhteiskunnan epätasa-arvon pesä, ja että se on ainakin itselleni selvää että se ei ole mun paikka - ei nyt eikä koskaan.
Itse olen sitä mieltä 3 päivää aikoinaan olin ja 1 päivän kohdalla halusin jo pois intistä. Intin lääkärit on ihan perseestä sen olen huomannut ja kokenut. Toisekseen mitään järkeä intissä ei ole mitä sitä turhaan sinne itseään rääkkäämään ja joutua kiusattavaksi yms niin ei kiitos. Ja kolmanneksi itselläni kun hermot ei kestä siellä ja mistään tottelemattomuudestahan on mulle turha tulla mitään sakinhivusta antamaan. Niinkuin intissä kuulema käy jos yksi ei tottele niin kaikki siitä kärsii, eihän sellaisessa ole mitään järkeä ja sitä paitsi se on laitonta.