Riittämätön lakiuudistus
Hallituksen esitys uudeksi rahankeräyslaiksi on riittämätön kuluttajan suojan kannalta ajateltuna. Se estää viranomaisia haastamasta oikeuteen kaikkein vahingollisimpia verkostomarkkinointiyrityksiä. Vahingollisimpia eivät ole välttämättä ne yhtiöt, jotka perivät suuria aloitus- tai liittymismaksuja tai myyvät törkeään ylihintaan tuotteita, joiden hintoihin liittymismaksut on kätketty. Nämä ovat yleensä lyhytikäisiä, koska huijaus on niin ilmeinen, ettei systeemi voi ylläpitää suurta määrää jälleenmyyjiä pitkällä aikavälillä. Nämä tuotemyynniksi naamioituneet laittoman pyramidipelit tulevat nopeasti markkinoille ja häviävät muutamassa vuodessa. Ne muuttavat ehkä nimeä ja tulevat markkinoille uudestaan, mutta niiden vaikutus on lyhytaikaista joka kerralla. Ne leviävät todella nopeasti ja saavuttavat pian huippunsa myyjien määrässä laskettuna, minkä jälkeen ne joko lopettavat toiminnan viranomaisten puuttuessa verkoston toimintaan tai pyramidin romahtaessa perustuksesta lähtien. Suurin osa edustajista lopettaa toiminnan, kun huomaa, ettei sillä ole mahdollisuutta saada lisäansioita eikä uusien jäsenten värvääminen enää onnistu.
Vahingollisimpia pyramidipelejä ovat ne perinteiset suuryhtiöt, joiden verkostoissa on kaikkein eniten jälleenmyyjiä. Nämä ovat suoramyyntiyhtiöiksi naamioituneita kuluttajaklubeja, missä jokainen asiakas pyritään liittämään verkostoon jälleenmyyjäksi suurten palkkioiden toiveessa. Asiakkaita on vain vähän verkoston ulkopuolella ja hekin ovat ”myyjien” perheenjäseniä tai sukulaisia. Asiakkaita ei olisi itse asiassa lainkaan, ellei kuluttajia johdettaisi tarkoituksella harhaan. Ihmiset saadaan kokeilemaan kalliita ylellisyystuotteita, kun heille mainostetaan lähes riskitöntä bisnestä, jolla voi saada helposti lisänansioita ja jopa rikastua. Kun ”myyjät” ovat yrittäneet tarpeeksi kauan ja huomaavat, ettei alalinjaan saada tarpeeksi samanlaisia kuluttajia, jotka ostavat firman tuotteita, luopuvat he toiminnasta vähin äänin. He pitävät itseään syyllisenä tappioihin, kun eivät pystyneet toteuttamaan unelmaansa rikastumisesta, vaikka sen piti olla helppoa. He eivät ymmärrä sitä, että pääyhtiö ja tiimin johtajat huijasivat heitä matemaattisen tempun avulla. Heidän ostamansa tuotteet eivät ole välttämättä hirmuisen ylihintaisia eivätkä vuosimaksut kovin suuria. Tästä syystä uuden lakiehdotuksen mukaan näitä kaikkein vahingollisimpia yrityksiä ei voida haastaa lainkaan oikeuteen. ”Myyjät” saavat ”vastikkeen” rahoilleen ostaessaan tuotteita itselleen, perheelleen ja sukulaisilleen, mutta he eivät tarvitse näitä tuotteita eivätkä ostaisi niitä, ellei heitä johdettaisi harhaan. Monessa verkostossa tuotteita ostetaan enemmän kuin niitä tulee käytettyä, koska palkkiojärjestelmä kannustaa ostamaan niitä ”pätevöitymisen” ja ”aktiivisena pysymisen” sääntöjen vuoksi. Markkinoiden kyllästyminen tekee mahdottomaksi kuukausittaisten myyntikiintiöiden täyttämisen suoramyynnin kautta, joten jälleenmyyjien on pakko ostaa itselleen ja jopa lahjoittaa tuotteita tuttavilleen, jotta pysyvät aktiivisina ja säilyttävät oikeuden alalinjasta tuleviin provisioihin. Nämä maksetaan ensin aina pisteinä ja suurin osa jää niistä muuntumatta rahaksi, koska tasapainoisen ja suuren alalinjan rakentaminen on matemaattinen mahdottomuus jokaiselle jälleenmyyjälle yhtä aikaa. Se on silti edellytys rahapalkkioiden saamiselle alalinjasta.
”Jälleenmyyjien” ostamat turhat tuotteet pitää laskea heidän tappioikseen. Kun näin tehdään, päästään tappiolukuihin, jotka ylittävät 99,9 prosenttia kaikista jälleenmyyjistä. Vaikka tuotteita ei laskettaisi tappioiksi vaan pelkät liittymis- ja vuoksimaksut sekä toiminnan kulut, niin tappion kärsivien jälleenmyyjien määrä on näissä verkostoissa yleensä 95 – 99 prosenttia reaaliajassa. Kun häviäjät lopettavat toiminnan viimeistään parin vuoden kuluttua ja voittajat pyramidin huipulla jatkavat pitempään, kasvaa häviäjien suhteellinen osuus kaikista jälleenmyyjistä vuosi vuodelta ja on pitkällä aikavälillä yli 99 prosenttia, vaikka turhia tuoteostoja ei laskettaisi tappioiksi.
Lakiehdotus uudeksi rahankeräyslaiksi ei anna viranomaisille minkäänlaisia toimintamahdollisuuksia pysäyttää näitä pyramidipelejä. Se itse asiassa suojelee tuotemyyntiä harjoittavia värväysjärjestelmiä, niin ettei niiden toimintaan voida puuttua lain suomin keinoin. Ainoa keino kuluttajien suojelemiseksi näitä petollisia järjestelmiä vastaan on siten oikean tiedon jakaminen mediassa, keskustelufoorumeilla ja kotisivujen välityksellä. Aktiivinen kansalaistoiminta on paras keino varoittaa näistä huijauksiksi luokiteltavista verkostomarkkinointiyrityksistä. Lainvalvojat ja –säätäjät eivät ole halukkaita eivätkä kyvykkäitä puuttumaan verkostomarkkinointiyritysten harjoittamiin vääryyksiin.
Nykyisiä yhtiöitä vastaan voitaisiin nostaa kanteita harhaanjohtavan markkinoinnin vuoksi. Toimintaa on syytä pitää petollisena ja hyvien liiketapojen vastaisena. Markkinointi on epärehellistä, kun liikeideaa sanotaan ”hyväksi mahdollisuudeksi lisäansioihin” ja vähätellään toiminnan kuluja sekä riskejä. Järjestelmän sisällä ja rakenteessa oleva vika pitää huolen siitä, että vain pari prosenttia ”myyjistä” voi saada voittoa liiketoiminnasta reaaliajassa. Ala ei työllistä pitkällä tähtäimellä kuin alle promillen kaikista ”peliin” osallistuneista. Reaaliajassa työtä tekevät ”myyjät” kärsivät liiketoiminnasta tappiota, joten alan työllistävä vaikutus on olematon. Verkostomarkkinointi aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä kansantaloudelle. Uhrit ovat enimmäkseen huonosti koulutettuja, matalapalkka-aloilla työskenteleviä, osa-aikaisia, työttömiä ja opiskelijoita, joille liiketoimintaan tuhlaantunut raha on suuri tappio suhteessa heidän varallisuuteensa. Verkostomarkkinointi vahingoittaa lisäksi tervettä urakehitystä ja ammatinvalinnan prosessia. Aggressiivinen markkinointitapa sekä huijauksen levittäminen perheeseen, sukulaisille ja ystäville vahingoittaa lisäksi ihmissuhteita. Verkostomarkkinointiin pitää suhtautua sen aiheuttamien vahinkojen mukaan suurella vakavuudella.
Petetyiksi tulleet jälleenmyyjät eivät ole kovin usein halukkaita haastamaan näitä yhtiöitä oikeuteen. Heidän resurssinsa ja aikansa ei riitä siihen. He pelkäävät kanteen nostamista, koska ovat olleet itsekin levittämässä huijausta ja harjoittaneet petollista liiketoimintaa. He pelkäävät myös kanteen aiheuttamia vaikutuksia ylä- tai alalinjaan, jossa on heidän läheisiä ystäviään tai sukulaisiaan. Muita syitä kanteiden nostamatta jättämiseen ovat häpeän ja syyllisyyden tunteet. Monet eivät edes huomaa sitä, miten heitä on huijattu, koska verkostoissa tapahtuva aivopesu on niin tehokasta. Uhrit syyllistävät itsensä siitä, kun heiltä riistetään rahaa ja työpanos lähes ilman vastiketta.
Jotta viranomaiset voisivat puuttua tehokkaammin verkostomarkkinointiyritysten harjoittamiin vääryyksiin ja vähäosaisten kansalaisten riistoon, tulisi lakia muuttaa siten, että se mahdollistaisi yhtiöiden haastamisen oikeuteen, vaikka myytävistä tuotteista ei perittäisi suurta ylihintaa ja liittymis- tai vuosimaksut olisivat pieniä. Suurin osa yhtiöistä toimii siten, että saa hyvän katteen ansiosta voittoa itselleen ilman suurempia riskejä, kun johtaa tarkoituksella myyntiedustajia harhaan. Petos sisältyy tuotteiden hintaan ja koulutuksen sekä markkinointimateriaalin myymiseen hyvällä katteella. Järjestelmät on naamioitu niin ovelasti tuotemyynniksi, etteivät viranomaiset ja lainsäätäjät pääse niistä selville. Valitettavasti heillä ei ole yleensä edes halukkuutta puuttua tähän vääryyteen.
Neuvon kuluttajia vetoamaan omaan kansanedustajaansa, että tämä painostaisi hallitusta tekemään tarkempia tutkimuksia verkostomarkkinoinnista ja säätämään lait näiden tutkimusten perusteella. Yhdysvalloissa on tehty tutkimusta verkostomarkkinointiyritysten aiheuttamista vahingoista jo yli 10 vuoden ajan. Raportteja näistä tutkimuksista on saatavilla kohta myös suomenkielellä. Löydät linkit alan tutkimuksiin ynnä muihin lähteisiin kotisivuni lähdeluettelosta, Johdanto-artikkelin lopusta. http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/verkostomarkkinointi/johdanto.pdf
Petteri Haipola, 16.03.2006
Hallituksen esitys uudeksi rahankeräyslaiksi on riittämätön kuluttajan suojan kannalta ajateltuna. Se estää viranomaisia haastamasta oikeuteen kaikkein vahingollisimpia verkostomarkkinointiyrityksiä. Vahingollisimpia eivät ole välttämättä ne yhtiöt, jotka perivät suuria aloitus- tai liittymismaksuja tai myyvät törkeään ylihintaan tuotteita, joiden hintoihin liittymismaksut on kätketty. Nämä ovat yleensä lyhytikäisiä, koska huijaus on niin ilmeinen, ettei systeemi voi ylläpitää suurta määrää jälleenmyyjiä pitkällä aikavälillä. Nämä tuotemyynniksi naamioituneet laittoman pyramidipelit tulevat nopeasti markkinoille ja häviävät muutamassa vuodessa. Ne muuttavat ehkä nimeä ja tulevat markkinoille uudestaan, mutta niiden vaikutus on lyhytaikaista joka kerralla. Ne leviävät todella nopeasti ja saavuttavat pian huippunsa myyjien määrässä laskettuna, minkä jälkeen ne joko lopettavat toiminnan viranomaisten puuttuessa verkoston toimintaan tai pyramidin romahtaessa perustuksesta lähtien. Suurin osa edustajista lopettaa toiminnan, kun huomaa, ettei sillä ole mahdollisuutta saada lisäansioita eikä uusien jäsenten värvääminen enää onnistu.
Vahingollisimpia pyramidipelejä ovat ne perinteiset suuryhtiöt, joiden verkostoissa on kaikkein eniten jälleenmyyjiä. Nämä ovat suoramyyntiyhtiöiksi naamioituneita kuluttajaklubeja, missä jokainen asiakas pyritään liittämään verkostoon jälleenmyyjäksi suurten palkkioiden toiveessa. Asiakkaita on vain vähän verkoston ulkopuolella ja hekin ovat ”myyjien” perheenjäseniä tai sukulaisia. Asiakkaita ei olisi itse asiassa lainkaan, ellei kuluttajia johdettaisi tarkoituksella harhaan. Ihmiset saadaan kokeilemaan kalliita ylellisyystuotteita, kun heille mainostetaan lähes riskitöntä bisnestä, jolla voi saada helposti lisänansioita ja jopa rikastua. Kun ”myyjät” ovat yrittäneet tarpeeksi kauan ja huomaavat, ettei alalinjaan saada tarpeeksi samanlaisia kuluttajia, jotka ostavat firman tuotteita, luopuvat he toiminnasta vähin äänin. He pitävät itseään syyllisenä tappioihin, kun eivät pystyneet toteuttamaan unelmaansa rikastumisesta, vaikka sen piti olla helppoa. He eivät ymmärrä sitä, että pääyhtiö ja tiimin johtajat huijasivat heitä matemaattisen tempun avulla. Heidän ostamansa tuotteet eivät ole välttämättä hirmuisen ylihintaisia eivätkä vuosimaksut kovin suuria. Tästä syystä uuden lakiehdotuksen mukaan näitä kaikkein vahingollisimpia yrityksiä ei voida haastaa lainkaan oikeuteen. ”Myyjät” saavat ”vastikkeen” rahoilleen ostaessaan tuotteita itselleen, perheelleen ja sukulaisilleen, mutta he eivät tarvitse näitä tuotteita eivätkä ostaisi niitä, ellei heitä johdettaisi harhaan. Monessa verkostossa tuotteita ostetaan enemmän kuin niitä tulee käytettyä, koska palkkiojärjestelmä kannustaa ostamaan niitä ”pätevöitymisen” ja ”aktiivisena pysymisen” sääntöjen vuoksi. Markkinoiden kyllästyminen tekee mahdottomaksi kuukausittaisten myyntikiintiöiden täyttämisen suoramyynnin kautta, joten jälleenmyyjien on pakko ostaa itselleen ja jopa lahjoittaa tuotteita tuttavilleen, jotta pysyvät aktiivisina ja säilyttävät oikeuden alalinjasta tuleviin provisioihin. Nämä maksetaan ensin aina pisteinä ja suurin osa jää niistä muuntumatta rahaksi, koska tasapainoisen ja suuren alalinjan rakentaminen on matemaattinen mahdottomuus jokaiselle jälleenmyyjälle yhtä aikaa. Se on silti edellytys rahapalkkioiden saamiselle alalinjasta.
”Jälleenmyyjien” ostamat turhat tuotteet pitää laskea heidän tappioikseen. Kun näin tehdään, päästään tappiolukuihin, jotka ylittävät 99,9 prosenttia kaikista jälleenmyyjistä. Vaikka tuotteita ei laskettaisi tappioiksi vaan pelkät liittymis- ja vuoksimaksut sekä toiminnan kulut, niin tappion kärsivien jälleenmyyjien määrä on näissä verkostoissa yleensä 95 – 99 prosenttia reaaliajassa. Kun häviäjät lopettavat toiminnan viimeistään parin vuoden kuluttua ja voittajat pyramidin huipulla jatkavat pitempään, kasvaa häviäjien suhteellinen osuus kaikista jälleenmyyjistä vuosi vuodelta ja on pitkällä aikavälillä yli 99 prosenttia, vaikka turhia tuoteostoja ei laskettaisi tappioiksi.
Lakiehdotus uudeksi rahankeräyslaiksi ei anna viranomaisille minkäänlaisia toimintamahdollisuuksia pysäyttää näitä pyramidipelejä. Se itse asiassa suojelee tuotemyyntiä harjoittavia värväysjärjestelmiä, niin ettei niiden toimintaan voida puuttua lain suomin keinoin. Ainoa keino kuluttajien suojelemiseksi näitä petollisia järjestelmiä vastaan on siten oikean tiedon jakaminen mediassa, keskustelufoorumeilla ja kotisivujen välityksellä. Aktiivinen kansalaistoiminta on paras keino varoittaa näistä huijauksiksi luokiteltavista verkostomarkkinointiyrityksistä. Lainvalvojat ja –säätäjät eivät ole halukkaita eivätkä kyvykkäitä puuttumaan verkostomarkkinointiyritysten harjoittamiin vääryyksiin.
Nykyisiä yhtiöitä vastaan voitaisiin nostaa kanteita harhaanjohtavan markkinoinnin vuoksi. Toimintaa on syytä pitää petollisena ja hyvien liiketapojen vastaisena. Markkinointi on epärehellistä, kun liikeideaa sanotaan ”hyväksi mahdollisuudeksi lisäansioihin” ja vähätellään toiminnan kuluja sekä riskejä. Järjestelmän sisällä ja rakenteessa oleva vika pitää huolen siitä, että vain pari prosenttia ”myyjistä” voi saada voittoa liiketoiminnasta reaaliajassa. Ala ei työllistä pitkällä tähtäimellä kuin alle promillen kaikista ”peliin” osallistuneista. Reaaliajassa työtä tekevät ”myyjät” kärsivät liiketoiminnasta tappiota, joten alan työllistävä vaikutus on olematon. Verkostomarkkinointi aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä kansantaloudelle. Uhrit ovat enimmäkseen huonosti koulutettuja, matalapalkka-aloilla työskenteleviä, osa-aikaisia, työttömiä ja opiskelijoita, joille liiketoimintaan tuhlaantunut raha on suuri tappio suhteessa heidän varallisuuteensa. Verkostomarkkinointi vahingoittaa lisäksi tervettä urakehitystä ja ammatinvalinnan prosessia. Aggressiivinen markkinointitapa sekä huijauksen levittäminen perheeseen, sukulaisille ja ystäville vahingoittaa lisäksi ihmissuhteita. Verkostomarkkinointiin pitää suhtautua sen aiheuttamien vahinkojen mukaan suurella vakavuudella.
Petetyiksi tulleet jälleenmyyjät eivät ole kovin usein halukkaita haastamaan näitä yhtiöitä oikeuteen. Heidän resurssinsa ja aikansa ei riitä siihen. He pelkäävät kanteen nostamista, koska ovat olleet itsekin levittämässä huijausta ja harjoittaneet petollista liiketoimintaa. He pelkäävät myös kanteen aiheuttamia vaikutuksia ylä- tai alalinjaan, jossa on heidän läheisiä ystäviään tai sukulaisiaan. Muita syitä kanteiden nostamatta jättämiseen ovat häpeän ja syyllisyyden tunteet. Monet eivät edes huomaa sitä, miten heitä on huijattu, koska verkostoissa tapahtuva aivopesu on niin tehokasta. Uhrit syyllistävät itsensä siitä, kun heiltä riistetään rahaa ja työpanos lähes ilman vastiketta.
Jotta viranomaiset voisivat puuttua tehokkaammin verkostomarkkinointiyritysten harjoittamiin vääryyksiin ja vähäosaisten kansalaisten riistoon, tulisi lakia muuttaa siten, että se mahdollistaisi yhtiöiden haastamisen oikeuteen, vaikka myytävistä tuotteista ei perittäisi suurta ylihintaa ja liittymis- tai vuosimaksut olisivat pieniä. Suurin osa yhtiöistä toimii siten, että saa hyvän katteen ansiosta voittoa itselleen ilman suurempia riskejä, kun johtaa tarkoituksella myyntiedustajia harhaan. Petos sisältyy tuotteiden hintaan ja koulutuksen sekä markkinointimateriaalin myymiseen hyvällä katteella. Järjestelmät on naamioitu niin ovelasti tuotemyynniksi, etteivät viranomaiset ja lainsäätäjät pääse niistä selville. Valitettavasti heillä ei ole yleensä edes halukkuutta puuttua tähän vääryyteen.
Neuvon kuluttajia vetoamaan omaan kansanedustajaansa, että tämä painostaisi hallitusta tekemään tarkempia tutkimuksia verkostomarkkinoinnista ja säätämään lait näiden tutkimusten perusteella. Yhdysvalloissa on tehty tutkimusta verkostomarkkinointiyritysten aiheuttamista vahingoista jo yli 10 vuoden ajan. Raportteja näistä tutkimuksista on saatavilla kohta myös suomenkielellä. Löydät linkit alan tutkimuksiin ynnä muihin lähteisiin kotisivuni lähdeluettelosta, Johdanto-artikkelin lopusta. http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/verkostomarkkinointi/johdanto.pdf
Petteri Haipola, 16.03.2006
Vastaukset 19
Vanhimmat
Täällä on pyörinyt villejä huhuja,että olet tutkintavankeudessa ja muuta älytöntä.Mulla nyt on vähän hajua mitä olet touhuillut.Mitäs mieltä olet S2E:n toiminnasta tällä hetkellä?
Ps.tervetuloa taas areenalle.
-että moven johto on vankilassa, karannut thaimaaseen.
- move on syytteessä jos jostakin
- Move on pyramidipeliä
- Movettajat ovat idiootteja amislaisia
- Movettaminen on hörhöilyä
- Kukaan ei tienaa movella
- VM:llä menettää ystäviään
- jne jne
Ikävä kyllä nuo ovat totta
Mielestäni juuri tämä kohta lakiuudituksessa erottelee ne kaikkein räikeimmät pyramidit näistä kuluttajaklubi-verkostomarkkinoinneista:
"Ketjukirjeen tavoin pyramidipeleinä toimeenpannut rahankeräykset voidaan tulkita jo nykyisellään kielletyiksi. Olennaista näissä toimeenpanotavoissa on, vastaako uusien myyjien värväämisestä saatavaa palkkiota jakelutavalle luonnostaan kuuluva kustannushyöty vai maksavatko sen uudet myyjät. Sellainen maksu voi olla suorassa muodossa osanottaja-, ilmoittautumis- tai liittymismaksu tai vastaava."
Entinen MOVEn kampanjatuotepaketin myynti, ja nykyinen Edustajana Toimivaksi Kanta-Asiakkaaksi ryhtymiseen tarvittava 250opp:n arvoinen ostos sekä niistä maksettavat provisiot kertovat hyvin mistä Move Members Clubissa on kyse.
http://verkostomarkkinointi.blogspot.com/2006/03/moven-aloitusostos-ennen-ja-nyt.html
Vaikkakin asiakkaita täytyy tehdä koko ajan enemmän, tulot tulevat edelleen selvästi organisaation kasvattamisesta. Tämä on välttämätöntä toiminnan alussa, jota lähes kaikki jatkavat koko edustajana toimimisen ajan.
Toisaalta sen takia että lopettavat puolen vuoden sisään, toisaalta sen takia että lyhkäreiden vetäminen kannattaa.
"Tee toisille se jonka toivoisit itsellesi tehtävän"
En käsitä miksi puhut läpiä päähäsi. Hiukan surettaa teidän asenteenne. Ei totuudella väliä, kunhan vain saan sanoa mitä haluan.
Luultavasti et edes tajua (halua tajuata) missä puhut puutaheinää.
jaari jaari jaaari jaaaaa....
Haluasin sen kyllä tajuata mutta eipä sitä kukaan ole minulle kertonut.
Tätä samaa Manu Rekola-tyyppistä "Olet väärässä"-scheissee saa kuulla joka kerta...
Kerroppa totuus, tai jos ajattelet että tämä palsta ei ole sen arvoinen niin laita maililla!
Olen helvetin kateellinen, nimittäin sinun asennettasi kohtaan. Kunpa olisin itsellekkin muokannut samanlaisen.
MMC:n extranetin mukaan minun alalinjastani (noin 50 edustajaa) on tullut organisaatioprovisiopisteitä 5708.
Asiakkuuksista/asiakkaiden ostoista pisteitä on kertynyt 128.
Edustajien tekemista kampanjatuotepaketeista tai aktivointiostoista on tullut yhteensä 5580.
128/5708*100% = 2,2% organisaatioprovisiopisteistä tulee jostain muualta kuin pyramidin sisältä.
*Huomattavaa on että tuo provisiokirjanpito ei pidä olleenkaan paikkaansa. Suurin osa kampanjatuotepaketti-opp:stä on tilittämättä.
Tai sitten sen jälkeen kun lopetin, joka viides edustajasopimuksen tekevistä maksaa kampanjatuotepaketin.*
No huh huh... ja vielä väittävät että tulot ei perustu värväämiseen.
on täysi mahdollisuus päivittää tietosi.
Miksi et tee sitä, vaan jatkat sitä luulojesi sinfoniaa?
Olen nimenomaan päivittänyt tietoni ennen kun kirjoitin tuon MOVEn aloitusostos-artikkelin.
Kävin ylälinjan puheilla ja kysyin miten asiat on nykyään, mikä on kampanjatuotepaketti ja miten sen myynnistä prowiccaa saa. Saamani tiedot täsmäsivät moven extranetin tietojen kanssa.
Mikä siinä on niin vaikeaa perustella omia väitteitään!??!??!?!??!?!??!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!?!???!??!??
Pysyttelen toistaiseksi taustalla koskien verkostomarkkinointikritiikkiä. Minulla ei ole paljon aikaa olla aktiivinen eri foorumeilla.
Yritän kääntää tämän vuoden loppuun mennessä tri Jon Taylorin tärkeimmät tutkimusraportit ja Robert Fitzpatrickin raportin.
Kotisivuni tekevät työtä jatkuvasti, vaikka olen itse "passiivinen".
http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/verkostomarkkinointi/sisallys.htm
Kuten esimerkiksi randy gagen, Michael Clousen, Les Brownin, Big AL Schreiterin kirjoituksia?
mainitsemasi henkilöt valehtelevat maksua vastaan.
Julkaisin vahingossa vanhan version tuosta artikkelista...
Pyydä kansanedustajaa ottamaan yhteyttä kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariseen. Asia kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen. Rahankeräyslain tarkoitus ei ole puuttua tuotemyyntiä harjoittaviin verkostoihin, ellei vastike ole lähes olematon suhteessta tuotteiden hintaan.
Tässä on loppuosa artikkelistani:
Rahankeräyslain tarkoitus ei ole puuttua tuotemyyntiä harjoittaviin verkostoihin, joita olen tässä artikkelissa kuvannut. Sen tarkoitus on säädellä rahankeräyksiä. (so. julkisesta vetoamisesta rahalahjoitusten saamiseksi) Verkostomarkkinointia koskien olisi säädettävä erilliset lait ja asetukset. Se voidaan tehdä erillislainsääädäntönä tai osana muuta elinkeinolainsäädäntöä. (kauppalaki, kuluttajansuojalaki, Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminassa) Pyydä kansanedustajaasi vetoamaan Kauppa- ja teollisuusministeriin, että hän perustaisi työryhmän, joka tutkii verkostomarkkinointia ja tekee ehdotuksen uudeksi laiksi sitä koskien. Nykyiset lait ovat riittämättömät kuluttajan suojan kannalta. Uusi laki olisi erittäin tarpeellinen.
--
Artikkeli on luettavissa kotisivullani osoitteessa http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/verkostomarkkinointi/lakiehdotus.pdf
Tervetuloa takaisin Petteri :)
----
http://verkostomarkkinointi.blogspot.com/
Onneksi katkera tyhmä osaamaton liiketoimintaa haittaava pedofiili ei saanut pidempää tuomiota.
kuluttajaklubeja. ei niillä olekaan tarkoitus tehdä rahaa, vaan saada tuotteita halvemmalla. Saa siitä mutaman euron takaisin ja se on takoituskin,
Mitä huolta niistä on? Sinähän alat sekilemaan entistä enemmän-
vm poikkeaa tavallisista kuluttajaklubeista kuten kirjakerhoista. Näissä oikeissa kuluttajaklubeissa ei yritetä rikastua tai saada lisäansioita ilman riskiä. Niisä on tarkoitus ostaa tuotteita ja saada niitä edullisemmin jäsenyyden ansiosta.
Verkostomarkkinoinnissa ei oltaisi mukana lainkaan, ellei olisi uskottu mainoksia helpoista lisäansioista ilman riskiä ja mahdollisuudesta rikastua, kun vain rakentaa suuren alalinjan. Idea on alusta loppuun asti värvätä värvääjiä jotka värväävät värvääjiä. Tarkoitus ei ole liittyä mukaan, jotta saisi halvemmalla tuotteita. Tuotteita ei haluta ostaa ollenkaan, mutta niitä on "pakko" ostaa, jos haluaa saada lisäansioita ja rikastua. (eli saa siis "mahdollisuuden")
Yksi tuhannesta saa sen verran värvääjiä alalinjaansa että tekee voittoa. Ei kovin hyvä mahdollisuus siis, mutta hyvänä mahdollisuutena sitä mainostetaan. Kovin moni ei ostaisi vm:n tuotteita, ellei heitä johdettaisi harhaan lisäansioiden mahdollisuuden suhteen.
Tule sieltä kaapista katselemaan tätä maailman menoa ja kirjoittele sitten älyttömyyksiäsi.
"Kovin moni ei ostaisi vm:n tuotteita, ellei heitä johdettaisi harhaan lisäansioiden mahdollisuuden suhteen."
Elämä vain on erilaista kuin sieltä pimeästä kaapista näyttää. Se on Haipola vain näin.