Kiinan väestöstä tällä hetkellä yli 40% asuu jo kaupungeissa. Maailman 20 saastuneimmasta kaupungista 16 on Kiinassa.
Intian väestöstä yli 25% asuu kaupungeissa.
Rikkaissa teollisuusmaissa yleensä väestöstä yli 60% väestöstä asuu kaupungeissa.
Millaisia kaupunkeja maailmassa on vuonna 2050?
Onko esimerkiksi 30 miljoonan asukkaan kaupunki Intiassa vuonna 2050 pelkkää kuvittelua vai realistista tulevaisuudenkuvaa?
Intian väestöstä yli 25% asuu kaupungeissa.
Rikkaissa teollisuusmaissa yleensä väestöstä yli 60% väestöstä asuu kaupungeissa.
Millaisia kaupunkeja maailmassa on vuonna 2050?
Onko esimerkiksi 30 miljoonan asukkaan kaupunki Intiassa vuonna 2050 pelkkää kuvittelua vai realistista tulevaisuudenkuvaa?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Oheinen linkki on mielenkiintoinen, jos väestönkasvu kiinnostaa.
http://www.prb.org/Content/NavigationMenu/PRB/Educators/Human_Population/Population_Growth/Population_Growth.htm
Voi olla että ennuste 9 miljardia 2050 ja taittuminen 11 miljardiin on optimistinen.
On ennusteita, joissa 2050 on 12 miljardia ja 2100 20 miljardia ihmistä.
Afrikan väestö kai siinä tuplaantuu miljardista kahteen vuoteen 2050. Tuskin siinä fyysiset rajat tulee vastaan, mutta kurjuus lisääntyy ja poliittisesti tilanteesta tulee todella räjähdysaltis.
Yli kymmenen miljoonan asukkaan kaupunkeja on muutama kymmenen. Alkaa olla makuasia sanooko mikä on supercityn asukasmäärä. (Suur-Helsingissä on mielestäni n. 1 M ihmistä.) Tokiossa sanotaan olevan jo nyt 17 M. Kyllä 50 M ihmisen konglomeraatin voi kuvitella syntyvän.
Mikä on ero kehitysmaiden ja rikkaiden teollisuusmaiden välillä pitkässä juoksussa?
Tämän rajan uskoisi olevan häilyvä, esimerkiksi voisi hyvin ajatella että Kiina on vauras teollistunut maa vuonna 2050. Onhan esimerkkejä Kiinan ympäriltä, jotka ovat nopeasti kehittyneet rikkaiksi teollisuusmaiksi. Esimerkiksi Taiwan ja Etelä-Korea.
Ymmärtääkseni kehitysmaissa nimenomaan suurkaupungit ovat kehityksen edelläkävijöitä. Ne käyvät läpi suurta rakennemuutosta. Olihan esimerkiksi Euroopan suurkaupungit 1800-luvulla myös köyhien ihmisten keskittymiä. Nykyään köyhyyttä on suhteessa vähän Yhdysvaltain ja Länsi-Euroopan isoissa kaupungeissa.
Käsitykseni on että nykyajan suurimmat kaupungit, ja eniten kasvavat kaupungit kehittyvät Kiinaan ja Intiaan sekä muutenkin kehittymässä oleviin maihin. Näissä väestö muuttaa maalta kaupunkeihin leveämmän leivän perässä.
Eiköhän tuo mene suunnilleen kuten arvelet. Kehitysmaat eivät kuitenkaan ole homogeeninen ryhmä. Näen kehitysmaissa 4 pääryhmää: kauko-itä, arabit/muslimimaat, musta Afrikka ja Latinalainen Amerikka. Ne kehittyvät hyvin eri tavoin.
Kiinasta tulee maailman suurin kansantalous viimeistään 2020. Intiassa kasvu on voimakasta. Malesia, Thaimaa, Indonesia, Filippiinit kasvavat. Korea, Japani ja Formosa ovat jo talousmahteja. Kaksi poikkeusta on, mädät diktatuurit: Pohjois-Korea ja Burma. Muuten Aasia nousee kohisten.
Arabimaat olisivat aivan pulassa ilman öljyänsä. En ymmärrä, mikä niitä vaivaa. Paras arvaukseni on, että ilamismi jotenkin estää järkevää toimintaa. Egypti on malliesimerkki maasta, jossa kaikki menee alaspäin. Lukutaito taantuu, elintaso laskee, hyvinvointipalvelut laskevat.
Musta-Afrikka on niin toivoton tapaus, että mieleen tulee rasistisia ajatuksia. (Siellä ei esim. koskaan kehittynyt omaa kirjoitustaitoa. Kaikkialla muualla kirjoitustaito on kehitetty vaikka kuinka monta kertaa.) Väkiluku tuplaantuu 2050 mennessä miljardista kahteen, mutta toivon hiventäkään ei näy.
Latinalainen-Amerikka on kummallinen tapaus. Esim. 1930 luvulla Argentiina oli maailman johtavia talousmahteja, ja nyt ... Sosialismi ei taida olla siunaus siellä, vaikka se taaskin on heillä muodissa. Onko se ainoa vaihtoehto sotilasdiktatuureille? USAta väitetään Latinalaisen-Amerikan riistäjäksi, en oikein usko. Kyllä tilanne on heidän omaa kyvyttömyyttään. Uskontoko sielläkin on suuri syyllinen?
"Mikä on ero kehitysmaiden ja rikkaiden teollisuusmaiden välillä pitkässä juoksussa?"
Ero on selvä. Kehitysmaat tulevat pärjäämään selvästi paremmin.
Otetaan nyt esimerkiksi Kenia. Sieltä löytyy huomattavasti enemmän lahjakkaita kestävyysjuoksijoita kuin rikkaista teollisuusmaista. Esimerkiksi Berliinin maratonilla pari vuotta sitten kenialaiset nappasivat kolmoisvoiton:
http://www.mtv3.fi/urheilu/arkisto.shtml/arkistot/muutlajit/2004/09/317879
Takapajulat voivat pärjätä 'urheilussa', jota voidaan pitää yksinkertaisten ihmisten viihteenä ja ajantappovälineenä.
Ja isommat pelitkin niillä on. Ei suomalaiset pärjää millään.
Valko-Venäjän vaalit osoittavat, että diktatuuria löytyy vielä Euroopastakin.
Lukashenko totesi mieltään osoittaneet henkilöt sekopäiksi, kertoo paljon opposition asemasta.
Ihmettelen Venäjän suhtautumista asioihin, luulisi että Putinille on tärkeämpää rehelliset ja vapaat vaalit kuin se että "oikea" henkilö voittaa vaalit. Itä-Eurooppa tarvitsee hieman läpinäkyvämpää demokratiaa...
Kaupungistumisesta tuli mieleeni, että eikös piakkoin kaksi Euroopan suurinta kaupunkia ole Istanbul ja Moskova. Nekin sijaitsevat Aasian ja Euroopan rajavyöhykkeellä.
Kummallista että syntyy vaikutelma, että suurin talouskasvu tapahtuu nykyään demokratialtaan vähintään kyseenalaisilla alueilla ja samoin suurin teollistuminen sijoittuu nykyään samanlaisille alueille. Onko se vain illuusio?
Talouskasvulle taitaa riittää muutama perusasia. Markkinataloudelle pitää luoda puitteet. Pitää olla vakaat olot, kuri ja järjestys. Lukashenkolla on aitoakin kannatusta, hän edustaa turvallisuutta, jatkuvuutta. Korruptiota ei saa olla liikaa tai yrittäjyys lässähtää.
Kovin täydellistä demokratiaa ei taideta tarvita talouskasvuun. Pikemminkin näyttää olevan niin, että vauras yhteiskunta ei enää siedä diktatuuria.
Näyttää siltä, että vauraassa yhteiskunnassa on vara puuttua järjestelmässä oleviin epäkohtiin. Köyhä yhteiskunta on paljon herkemmin valtaa hamuavien ja demokratiasta piittaamattomien henkilöiden armoilla kuin vauras.
Tavallaan vauraus antaa ihmisille aikaa ajatella järjestelmän epäkohtia, kun köyhyydessä enemmän miettii mitä söisi seuraavaksi.
Onhan kuitenkin melko yleispätevää, että mitä demokraattisemmin valtiota johdetaan, sitä vauraammaksi valtio kehittyy. Luonnollisesti tämän vaikutuksen uskoisi kaksisuuntaiseksi.
Taitaa kuitenkin olla, että kovin kaksista demokratiaa ei talouden kehittymiseen tarvita. Markkinatalous, vakaus ja kohtuullinen korruptio taitavat riittää. Kiina, Malesia, Chile, Turkkikin ovat esimerkkejä.
Jeltsinin Venäjä lienee ollut demokraattisempi kuin Putinin. Vakaus (kuri ja järjestys)oli kuitenkin olematon Jeltsinin Venäjällä.
Niin... Nousevissa talouksissa valtion johtajalta tarvitaan tiettyä "diktaattorimaista" otetta kansaan, jotta nämä hoitavat asiansa kunnolla eivätkä kuluta aikaansa juonitellen ja vehkeillen johtajan pään menoksi.
Demokratian paras piirre on varmaan se että ei tarvita vallankumousta vallan vaihtumiseen, siihen riittää vaalit. Vallankumous aiheuttaa aina epävakauden jakson, kuten Venäjällä 1990-luvulla.
Ehkä Jeltsininkin suurin saavutus liittyy siihen, että hän oli romahduttamassa totalitarista järjestelmää ja säilytti Venäjän demokratiana epävakaalla 1990-luvulla.