Ajoit vastaan mua Porvoon motarilla n. 8kk: tta sitten, räppäsin sulle valoja, räppäsit takaisin, silloin ma sydämeni sulle menetin.
Mieltäni on siit lähtien vaivannut kaipuu, ja kysymykset piinaavat öisin "Kuka oli se valojen räppääjä?"
Sulla oli sametti-farkut, mustat matalakorkoiset kengät, punainen poolo.
Jos sä nyt tunnistat minut, niin kohdataan taas samassa paikassa ja räppäillään!
PS. Mulla on nyt hankittuna lisäpitkät ;-)
Mieltäni on siit lähtien vaivannut kaipuu, ja kysymykset piinaavat öisin "Kuka oli se valojen räppääjä?"
Sulla oli sametti-farkut, mustat matalakorkoiset kengät, punainen poolo.
Jos sä nyt tunnistat minut, niin kohdataan taas samassa paikassa ja räppäillään!
PS. Mulla on nyt hankittuna lisäpitkät ;-)
Vastaukset 1
Vanhimmat
"tuska riipii rintaa ja mä maksan kovaa hintaa..."
Samanlaisen kaipuun ja tuskan vallassa olen minäkin viimeiset 8kk elänyt. Olen etsinyt sinua naistentansseista, bingosta ja seurakunta-illoista. Olen myös ajellut moottoritietä kohtauspaikkamme liepeillä edestakaisin, toivossa, että taas tulisit vastaan. Olen pessyt ajovaloja lähes taukoamatta, että ne kirkkaina loistaisi ja sinä ne varmasti huomaisit...